Hae Anna.fi-sivustolta

Kystoskopia ja järjetön pelko

Viestiketju osiossa 'Klinikalla' , käynnistäjänä Ressukka, 03.11.2008.

  1. Ressukka Vierailija

    Saako kystoskopiaan nukutuksen millään ilveellä? En todellakaan uskalla mennä koko tutkimukseen muuten. Virtsarakkoni ja putkeni on niin herkkiä (pissattaa koko ajan), etten voi antaa kenenkään niihin koskea. Pelkkä ajatuskin oksettaa ja olen ihan paniikissa ja kaksi kuukautta ennen toimenpideaikaa. En ymmärrä, miksi sain kutsun suoraan tähystykseen eikä mitään "hellempiä" tutkimuksia tehdä ensin. En usko, että toimenpide on mitenkään nopea, yksinkertainen, kivuton ja helppo, kun se kuitenkin tehdään lapsille aina nukutuksessa. Asiaa ei auta, etten tunne saavani mitään siitä tutkimuksesta, sillä vain suljettaisiin pois joitakin vaihtoehtoja (joille ei ole juuri hoitoja) ja päädyttäisiin siihen, että rakkosi on ihan kunnossa. Mitään ei voida tehdä eli jatka kärsimistä. En ole myöskään käynyt urologilla, työterveyslääkärini laittoi suoraan lähetteen poliklinikalle kun oli sitä mieltä, ettei se urologi tälle mitään osaa tehdä vastaanotollaan.
     
  2. Älä hätäile Vierailija

    Kuule, ole ihan huoleti. Ei ole paha kokemus. Naisen virtsaputki on lyhyt, saat puudutuksen ja varmasti hyvät esilääkkeet.Kun saat ne lääkkeet, et välitä mitään, on hyvä ole.
    Älä mieti nyt koko asiaa, lokeroi se vähäksi aikaa. Selviät siitä oikein hyvin. Opettele rentoutumaan.Onnea matkaan. se sujuu hienosti kun kerrot, että jännität vielä noin. Osaavat auttaa varmasti.
     
  3. Komppaan edellistä. Pelkäsin itse toimitusta aivan järjettömästi. Turhaan. Voit olla ihan huoletta tähystyksen suhteen. Se ei koske. Vaikka jalkojen levittely onkin ajatuksena ikävää, sen kyllä kestää. Voit pyytää ennen toimitusta esilääkityksen. Itse tähystys suoritetaan puudutuksen kanssa. Lapset nukutetaan, koska heille olisi vaikea selittää toimitusta. Myös itse tähystysvälineet voivat aiheuttaa kipua lapsille, joilla on selvästi pienemmät paikat. Oma tähystykseni suoritettiin vielä mielestäni pahimmassa paikassa, Marian sairaalassa. Se on paras ja tehokkain tapa saada selville, onko sinulla jokin rakenteellinen/ limakalvovika, joka aiheuttaa oireesi.
     
  4. kokeile tätä Vierailija

    Pyydä kaksi diapamia, sen pitäis ajaa asia niin ettet tunne pakonomaista tarvetta juosta karkuun. Sain pamit kerran hammaslääkärillä ja lopputulos oli silloin sellainen, että mun mielestä oli jokseenkin yks lysti, mitä se hampilääkäri tekee. Olin vaan ihan veltto ja hihittelin. Se poisti hampilääkäripelon muutamaksi vuodeksi (kunnes taas tuli liian pitkä tauko ja vanha paniikki iski).
     
  5. Ei satu Vierailija

    Minä kävin kystoskopiassa muutama kuukausi sitten. Toimenpide ei sattunut missään vaiheessa: puudutuksen laitto ei sattunut (geelillä, ei pistoksena), tähystimen työntö virtsaputkeen ei sattunut, itse tutkimus ei sattunut eikä tähystimen poistokaan. Jälkeenpäin virtsatessa tuntui ilkeää kirvelyä, mutta siinä auttoi paljon, kun samalla suihkutti käsisuihkulla lämmintä vettä virtsaputken tienoille.

    Ihan positiivinen kokemus, menen rauhallisin mielin uudestaan jos joskus tarve vaatii.

    Minun tapauksessani todettiin, että rakenteellisesti kaikki näyttää normaalilta, ja syy vaivoihin löytyikin näytteestä, joka otettiin ennen tähystystä suoraan virtsaputkesta: bakteeri, joka ei näkynyt virtsakokeissa. Nyt kun vain selviäisi, miten siitä bakteerista pääsee eroon...
     
  6. mies. Vierailija

    Ainaskin miehenä voin mainita että jumalauta sattuu! varsinki jos pelkkää puudutus geeliä käyttävät... (sama kuin kylmällä vedellä virauttais... eli ei puuduta mitään)
     
  7. minä Vierailija

    Relax kaveri, ajatus tutkimuksesta askarruttaa varmasti monia miehiä, mutta verrattuna ongelmaan/iin on upeata saada selvyys asiasta. Tulin tänään Meikun tutkimuksesta ja olen todella huojentunut, kesäpäiväkin näyttää valoisalta.

    Tekstistäsi päätellen olet saanut kirjallisen kutsun, jossa on selvitetty toimenpide, mitä tutkitaan ja että lääkäri kertoo samalla mitä löytyy. Lisäksi voit seurata "kameraryhmän" kuljeskelua valoisissa tiloissa (sisälläsi) ja ymmärrät itsekin näkemästäsi vaikka et lääketieteestä mitään tietäisikään.

    Virtsarakko sijaitsee lanneluun sisällä vaikeasti kuvattavissa ja tähystys on ainoa järkevä toimenpide. Itse olin 11 v sitten eturahasen liikakasvun höyläyksessä, silloin ei tähystetty, koska syy oli ilmeinen. Nyt ovat kivut niin kovia ja vaihtelevia eri puolilla, että olin jo "varautunut" ajattelemaan kaikkia vaihtoehtoja.. Lapsen nukuttaminen ei ole kipukysymys vaan siksi ettei lapsi osaa seurata neuvoja rentoutumisesta jne. Tähystys on lapsen leikkiä verrattuna hammaslääkärissä käyntiin. Molemmissa käytetään samaa puudutusainetta, tosin eri päässä, sinun tapauksessasi kuitenkin geelin muodossa. Et juurikaan tunne mitään. Rakkosi tyhjennyksestä et tietäisi itse mitään ellet näkisi sitä filmiltä.

    Ter.lääkärisi on tavallaan oikeassa siinä ettei urologi osaa paljoakaan auttaa ennen tähystystä.
    Jos olisit hänen kauttaan mennyt olisit täytellyt useampia papereita, jotta hän tietäisi pistetäänkö tähystykseen vai lähetetäänkä vuodeksi kotiin ja sitten seurantaan. Olin itse viime
    perjantaina urologilla ja sovimme tähystyksestä tälle päivälle. Onneksi varmaankin toimenpidettä pelkäävä oli peruuttanut minulle annetun ajan. Epäilin kouitenkin itse että se oli jäänyt käyttämättä koska siitä ei olisi enää ollut apua.

    Tähystyksen aikana voidaan myös tehdä joitakin toimenpiteitä tai sitten pistää pitkään jonoon jossa nyt olen. "Nautin" 2 Tramalia päivässä kunnes pääsen höyläykseen, jota odotan siitä huolimatta, että kokeneena tiedän miten ikävä se sen sijaan voi olla.

    Yläpää pystyyn ja tähystykseen, sen jälkeen huomaat että pelkosi oli täysin turha.

    Kohtalotoveri





     
  8. AM Vierailija

    Apua!!
    usein virtsatieinfektioita ja nyt jos taas uusiutuu 6kk aikanatäytyy mennä urologille ja hän tekee kystoskopian! En uskalla mennä ja plekään kuullamitä siellä voisi olla. Toivottavasti se pystyy kuintekin auttamaan!
     
  9. ejh Vierailija

    HEI!
    Ei sen kummempaa kuin hampaan poraus!
    Olen mies,65v. Minulla todettiin v.2000 virtsarakon syöpä kystoskopiassa,eli nyt siitä on kymmenen vuotta aikaa.Oire oli verenvuoto virtsatessa.Lääkäri näki skoopilla heti tilanteen ja tokaisi : "Tyypillinen virtsarakon syöpä!"Kommentti vei minut hiljaiseksi. Kohta lääkäri lievensi sanomaansa:"Ei tämä mikään kuolemantuomio ole,syöpä on hoidettavissa!" Syöpä leikattiin tähystyksessä ja tilannetta seurattiin 3 kk välein tehdyillä kystoskopioilla.Uusintakasvu leikattiin parin vuoden päästä,ja taas seurattiin. Seurataan edelleen ainakin 10 vuotta.Uusi syöpäkasvu lisää vastaavasti seuranta-aikaa.Olen nyt jo käynyt kystoskopiassa laskujeni mukaan kolmisenkymmentä kertaa ,viimeksi kuluneella viikolla.Täytyy sanoa, että jännittäähän se aina jo monta päivää ennen kopiaa,Onko syöpää vai ei ja eihän se muutenkaan mikään miellyttävä juttu ole,varsinkin jos otetaan koepaloja ja joudutaan polttamaan verta vuotavia kohtia.Viimeisin kystoskopia tehtiin uudella instrumentillä,taipuisalla skoopilla joka on merkittävästi ohuempi kuin vanha jäykkä malli.Mielestäni pääsin kuin koira veräjästä,vain hiukan kirveli yhden päivän ajan.Nyt uutta syöpäkasvua ei ollut ja uusi kontrolli on taas toukokuussa.Hienoa! Mikä helpotuksen tunne!
    Tietystihän se alkuun ujostuttaa kun äijä komennetaan siihen gynekologiselle pöydälle selälleen, jalat telineisiin, alkuun sitoivat jalatkin kiinni nahkaremmeillä (nykyään ei enää) ja hoitajatytöt käyvät kaluun kiinni ja alkavat pesemään vehkeen putipuhtaaksi ja steriiliksi ennen toimenpidettä.Pestävä on ettei mene bakteereita sisään.Sitten ruuttaavat puudutusgeelin.Se tuntuu vain kylmältä,ei satu yhtään ja sitten odotetaan jonkun aikaa.Se ei vaan puuduta muuta kuin virtsaputken ulkopään,puudutus ei ylety koko matkalle eikä itse rakkoon.
    Tämä on se asian toinen puoli jännityksestä.Ikävämpi kohta on se kun skooppi työnnetään rakon sulkijalihaksen ohi vähän niinkuin väkisin,siinä kohtaa pitäisi olla rentona ,mutta harvapa ainakaan ensikerralla pystyy olemaan. Kymmenien kertojen kokemuksella hommaan potilaallekin tulee "rutiinia" ja siinä kinterissä maatessa jutellaan jo vaikkapa päivän tapahtumista ,uutisista ja säästä.Se on heidän jokapäiväistä työtään,eikä niin ollen mitään ihmeellistä,eikä erikoista.
    Se skooppi on muuten ihan uskomaton peli.Virtsaputkeen mahtuvan putken läpi työnnetään yhtä aikaa TV-kamera,koepalan "haukkaaja" verisuonien polttolaite ja vesi-viemäriputki.Monitorista nähdään (myös potilas näkee)koko rakko sisältä ja mistä kohtaa operoidaan,kameraa ja työkaluja voi käännellä ympäriinsä ja tehdä niillä hommia.Isommasa leikkauksessa tehdäänkin sitten selkäydinpuudutus ja potilas voi seurata hommaa TV -ruudulta ikään kuin ulkopuolisena!
    Olen kirjoittamaasa kokemuksistani juttua kotisivuilleni,saan sen ehkä vuoden alkuun mennessä julkaistua. Jotenkin kirjoittelu (ihan vain itselle) helpotti silloin kun mieli oli syövän takia maassa ja julkaisen sen siksi että jos siitä olisi tietoa ,kannustusta ja lohtua muille vastaavassa tilanteessa oleville.
    Onneksi on taitavia lääkäreitä! Heille suuri kiitos!
    Kotisvun osoitteen lähetän myöhemmin halukkaille. [email protected]
     
  10. jskljdkjfdkls Vierailija

    Hyi helvetti, miksi sidotaan jalatkin kiinni? :( Tuo olisi suoraan jostain pahimmasta painajaisestani. Erittäin todennäköisesti sekoaisin ennen kuin pystyisin mennä tuollaiseen. Varmasti asenne on aivan eri, kun on noin vakavasta taudista kyse ja siihen kai sitten osaa suhtautua eri tavalla. Minulla on lapsuudesta niin pahoja traumoja kateroinneista (vaikken edes muista niitä!) että pelkkä tämän tekstin lukeminen saa vapisemaan.
     
  11. Ejh Vierailija

    Ei se niin kauheaa ole kuin kuvittelet. Jalat sidotaan varmaankin siksi,että homma tuon skoopin kautta on tarkkaa puuhaa ja se tehdään monitorin näyttämän kuvan perusteella ja opastuksella, siinä ei ole eduksi jos kohde heiluu.Eihän hammastakaan voi kunnolla paikata jos potilas koko ajan pyörittää päätään! Kieltämättä se vähän kirpasee kun rakon seinämästä haukataan koepala ja sitten verenvuoto tyrehdytetään sähköpolttimella.Puudutus ei näet ylety sinne rakkoon asti.Aina ei jalkoja sidotakaan,riippuu varmaan siitä minkälainen konkari on pukilla,eli onko hoidettavalle tullut jo rutiini asiaan. Tärkeää on olla jännittämättä.Virtsaputken rakonpuoleisessa päässä on putken sulkijalihas,eli se "ryppynaru" joka estää virtsan valumisen koko ajan.Mitä enemmän vedät ryppynarua kireämmälle,eli jännität lihasta sitä vaikeampaa ja kivuliampaa siitä on päästä skoopilla läpi.Lantion lihasten rentous auttaa. Kokeile sillä lailla, että kuvittelet sinulla olevan kamala pissahätä ja puristat lihasta ettei tule housuun ja sitten kun pääset pytylle annat jännityksen laueta ja kus...n tulla.Voit harjoitella näin lihaksen rentouttamista.Älä ajattele mahdollista kipua,keskity vaikka seuraamaan monitorista toimenpidettä,se on maallikollekin kiinnostavaa katsottavaa ja jännitys unohtuu.Juttelu auttaa ajatukset muualle.Voit samalla kysellä hoitavalta lääkäriltä toimenpiteen etenemisestä ja monitorin näkymistä. Minulla on useinmiten ollut sama, erinomaisen taitavasti homman hoitava lääkäri joka oma-aloitteisesti pitää juttua yllä.Hoitajillakin on käyttäytymisellään ja jutustelullaan joku ihmeellien taito luoda rauhoittava tunnelma ennen toimenpidettä.
    Fyysinen kirvelykin laantuu jo parissa päivässä.
    Viimeisin kystoskopia sitäpaitsi toi taas helpotuksen huokauksen,tällä kertaa ei näkynyt syöpäkasvua!Ei tarvinnut ottaa koepaloja eikä poltella mahdollisia syöpäkasvun alkuja.
    Ps. Jos mahdollista niin pyydä suorittamaan toimenpide uusimmalla tekniikalla,se on taipuisa skooppi ja paljon ohuempi kuin vanhempi jäykkä malli.
    Pääset kuin koira veräjästä!
     
  12. jskljdkjfdkls Vierailija


    Hei.

    Minulla ei siis ole tuota operaatiota tiedossa eikä toivottavasti koskaan tulekaan, mutta kiitos vastauksesta. Tietysti oma asennoituminen vaikuttaa paljon siihen miten tuon kokee, kunnon fobia vaan voi olla niin paha että järki lähtee jos joutuu tuollaiseen tilanteeseen. Kiitos 80-luvun alun empaattisen lasten käsittelyn sairaaloissa, kannan vielä kolmekymppisenäkin hedelmää "raiskauksista" (miten lapsi sitä osaisi erottaa kun on niin pieni ettei ymmärrä että sairaalassa tehdään "hyvää") joita olen pienenä lapsena saanut sairaalassa kokea.

    Nykyään jos lukee hoitotieteen opuksia, niistä löytää painotusta siitä miten lasta täytyy kuunnella ja lapselle täytyy antaa mahdollisimman hyvin sellainen tunne että hän on myös itse tekemässä sitä juttua vaikka se vähän inhottavalta tuntuisikin, ts. että lapselle tulisi sellainen tunne ettei hänelle tehdä väkivaltaa väkisin vaan että häntä kuullaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Toivottavasti tuo nykyään todella pätee, en meinaan toivo kenellekään lapselle sellaista mitä olen itse kokenut. Eipä ainakaan minun aikanani varmaan edes tiedostettu sellaista asiaa, että lapselle jotain haittaa voisi olla siitä että lasta kuulematta ja lapsen pelkoa ja tuskaa huomioimatta hoidetaan hommat. En tiedä ajateltiinko silloin ettei lapsi "tajua" tai jotain. Olen aika katkera tuosta, se on hankaloittanut elämääni ihan helvetisti monella elämänaluella ja päivittäisessä arjessa.

    Tämä siis pohjustuksena sille miksi esim. tuo ajatuskin sitomisesta saa minussa hirveän kauhun ja depressiivisen tilan aikaan. Se palauttaa mieleen sen täydellisen nöyryytyksen, "väkivallan" ja piittaamattomuuden potilaan tunteista. Sen miten joku voi vain tulla ja tehdä väkisin jotain kamalaa ja tuskallista ilman että itsellä on siihen MITÄÄN sanottavaa. Siihen vielä jokin hoitajan mukaempaattinen, toisen ihmisyyttä ja tahtoa alentava lässytys päälle niin täydellinen painajaiseni on siinä. Huh, ei saisi miettiä näitä juttuja, menen ihan sekaisin...

    Olin jo hiljalleen päässyt niskan päälle tuon kammoni kanssa, kunnes trauma puhkesi uudelleen ollessani vähän aikaa sitten eräässä operaatiossa, jonka väkivaltaisuus yllätti minut (operaatiota kaunisteltiin etukäteen eikä minulla ollut aavistusta sen todellisesta laidasta, myöskään rentouttavalla lääkityksellä ei ollut mitään vaikutusta, ja vaikka sanottiin että "kerro jos tuntuu kipua" niin siitä ei kuitenkaan kummemmin välitetty kun sitten kerroin).

    Anteeksi, tämä meni ihan omaksi tilityksekseni vaikka sinulla vasta tuossa on iso asia kyseessä. Mahtavaa että tilanteesi on nyt hyvä ja hatunnosto hyvästä suhtautumisestasi tilanteeseen.
     
  13. JT Vierailija

    Minulla todettiin virtsarakon syöpä ultrassa noin pari kuukautta sitten. Kasvain oli noin 3 cm:n kokoinen. Noin komen viikon kuluttua ultrasta sain kutsun suoraan kasvaimen poistoleikkaukseen, joka tehtiin tähystysleikkauksena suoraan virtsaputken kautta. Minulle sanottiin, että leikkaus tehtäisiin paikallispuudutuksessa, mutta sitten kun menin leikkaussaliin, minulle tehtiin salkäydinpuudutus. Kasvain oli sen verran suuri ja laikkaus pitkäkestoinen (n. 20 minuuttia), että katsottiin paremmaksi tehdä se selkäydinpuudutuksessa. Koko alapää puutui navasta alaspäin, eikä leikkaus tuntunut missään. Jouduin pari vuorokautta leikkauksen jälkeen pitämään virtsaputkessa katetria, joka varmisti, että virtsa poistuu virtsarakosta. Katetrin poistamisen jälkeen virtsaaminen onnistui heti, eikä mitään kirvelyä ollut, vaikka sellaisen mahdollisuudesta varoiteltiinkin. Koko operaatio oli, kuin olisi käynyt vain sairaalassa makoilemassa. Sukupuolielämään operaatiolla ei ollut mitään vaikutusta, vaikka "halun väliaikaisesta alenemisesta" jotkut varoittelivatkin. Parin kuukauden kulutta (eli 3 kk:n kuluttua leikkauksesta) menen seurantatutkimuskeen, joka tehdään tähystyksenä paikallispuudutuksessa. En pelkää enää sitäkään, kun mitkään pelotteet eivät tähänkään mennessä ole toteutuneet.
     
  14. JT Vierailija


    Minun jalkojani ei sidottu lainkaan operaation ajaksi. Ymmärrän kuitenkin jalkojen sitomisen, jos sellainen sairaalssa tehdään. Minun operaatiossani skooppi osui virtsarakon takaseinän hermoon, joka aiheutti jalan potkaisurefleksin - aivan samaan tapaan, kun jos lääkäri lyö "vasaralla" polveen. Potkaisurefleksi ei sattunut yhtään, mutta pahimmassa tapauksessa siinä voisi potkaista lääkäriä. Ehkä se jalkojen sitominen onkin työturvallisuustekijä :)

    Oikeasti se alapää on melko tunnoton, eikä siellä tehtävät operaatiot tunnu juuri missään. Ja mikä hassuinta, katetrissa pahin ongelma oli, että se meinasi koko ajan aiheuttaa erektion, varsinkin yöllä. Katetrin poistaminen tuntui hieman polttavalta, muuten se ei sattunut yhtään.
     
  15. AM Vierailija



    Eli näkyykö ultrassa syöpä? Ja voiko tulehdusarvot syntyä virtsaputeknsyövän takia?
     
  16. JT Vierailija

    Kyllä minulla ainakin näkyi syöpakasvain selvästi ultrassa. Toisaalta se oli aika suuri n. 3 cm.
     
  17. JT Vierailija


    Kävin 3 kk leikkauksen jälkeen kontrollitutkimuksessa, joka tehtiin tähystämällä. Virtsaputkeen ruiskutettiin puudutusaine. Kumpikaan toimenpide, ruiskutusaineen laittaminen ja tähystys eivät tuntuneet miltään. Siinä vaiheessa, kun tähystin meni virtsarakon sulkijalihaksen läpi, tuntui hieman polttavalta, mutta se ei sattunut yhtään. Toimenpide kesti noin 10 min. Lääkäri sanoi, että toimenpiteen jälkeen voi olla pientä kirvelyä virtsaamisessa, mutta ei sollut kirvelyä.

    6 kk:n jälkeen kävin uusintakontrollissa, joka niin ikään tehtiin tähystyksellä. Silloin huomattiin leikkausarvessa pientä epätasaisuutta ja epäiltiin syövän uusimista. "Epätasaidsuudesta" otettiin näytepala. Tähystyksessä huomattiin myös aivan eri paikassa pieni noin 1mm:n kasvain, joka positettiin. Siitä otettiin myös näytepala. Näytepalojen ottaminen ei tuntunut miltään. Näytepalojen kohdat poltettiin sähköllä. Se tuntui pienenä pistelynä - peräsuolen sulkijalihaksessa :)
     
  18. Kystoskopia OK Vierailija


    Ei muuten satu nykymenetelmillä oikeastaan yhtään. Tähystys juuri takana. Helpotus on suuri, kun tutkitaan :)
     
  19. tietoa haluava Vierailija

    Saitko mitään jälkihoitoa huuhteluja tai rakkoon solunsalpaajia? Ymmärtääkseni aina on jatkohoitoa. Mikä oli syövän luokitus? Oliko gradu 1? Hyvää jatkoa olen kiitollinen vastauksesta.
     
  20. tiedon janoinen Vierailija

    Kylläpä on ihana asenne sinulla ja positiivinen elämän asenne. Kävitkö myös röntgenissä? Eikö tosiaan suositeltu mitään jälkihoitoa? Tuntuu, että aina olisi jälkihoidot. Ystävällisesti tietoa janoava
     
  21. nursing Vierailija

    Kyllä varmaan saa nukutuksen tai lyhytaikaisen anestesian , kunhan vaan vaatii sitä.
    Perusteluna kipuherkkyys tai pelko, nykyään pyritään ottamaan huomioon myös pelot ja potilaita pyritään ottamaan huomioon yksilöinä.
    Esim. potilaalle laitetaan aina kanyyli suoneen,vaikka olisi kuinka pieni operaatio tahansa. Sitä kautta voidaan antaa kipulääketta ja rauhoittavaa lääkettä, mutta ei välttämättä rutiininomaisesti. Pyytäkää siis rohkeasti!
     
  22. Pelko pois Vierailija

    Olen mies ja kävin äskettäin kystoskopiassa. Olin saanut lähetteen tutkimukseen verivirtsaisuuden vuoksi. Huolestutti sekä mahdolliset pahanlaatuiset löydökset sekä itse tutkimus.
    Haluan kertoa vastaavaan tutkimukseen valmistautuville että tutkimus on todellakin kivuton toimenpide. Tutkimuspöydällä ollaan makuulla housut polviin laskettuna ja hoitaja tekee alapään pesun.Puudutusgeelin laitto ei tuntunut juuri lainkaan ja tähystys oli verrattavissa mitättömään pistelyyn alavatsalla.Tähystyksen kesto oli viitisen minuuttia ja kaikkinensa juttuun kului vajaa 20min.
    Toimenpidettä on mielenkiintoista seurata samasta monitorista jota urologi käyttää. Hän myös selitti mitä erittäin terävässä kuvassa näkyy.
    Huoleni virtsarakon kasvaimista osoittautui turhaksi, kaikki oli siistiä ja kunnossa.
     
  23. Nainen Vierailija

    Naiselle virtsarakon tähystys ei ole gynekologilla käyntiä kummempi.
     
  24. Mies Vierailija

    On kumma juttu kun joltakin on tuo virtsarakon syöpä saatu kuriin tähystys leikkauksella,
    itselläni oli myös 3 cm kasvain virtsarakossa, ja ainoa hoitokeino oli kuulemma koko rakon
    poisto sekä suolirakon tekeminen.

    Tuo on niin radikaali toimenpide että sen seurauksena tuli kykenemättömyys erektioon,
    nyppii jos tuossa hoito asiassa suoraan valehdeltiin, etenkin kun muistaa mitä ennen
    leikkausta pystyi tekemään, kyky meni vaan halut jäi.
     
  25. klhjkl Vierailija

    Vanha viesti, mutta vastaan silti jos joku muu miettii samaa.
    Eli pinnalliset kasvaimet voidaan poistaa höyläämällä, mutta jos syöpä ulottuu syvemmälle rakon seinämään, joudutaan koko rakko poistamaan.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti