lähestyvän synnytyksen merkit

Täällä menossa 38+5 ja jännitys tiivistyy. Kovasti jo odotellaan synnytyksen alkua ja näin ummikkona haluaisin vinkkejä teiltä kokeneimmilta kanssasisarilta siitä, mistä huomaa, että synnytys alkaa lähestyä. Miltä "oikeat" supistukset tuntuvat?

Limatulppaa en ole vielä havainnut, mutta kuukautiskivun kaltaisia tuntemuksia on ollut muutamia päiviä. Viime yönäkin unet jäi lyhyiksi, kun niin vihloi selkää ja alamahaa. Lupaava merkki? Olen myös tuntenut useita päiviä ajoittain vihlontaa alapäässä. Onko muilla ollut tällaista?

 

kyllä kuulostaa ihan lupaavalta. mulla oli alkuviikosta menkkamaista selkäjomotusta, keskiviikkona kävin vielä neuvolassa valittamassa kun ei tää synny, torstaina alko supistukset (ekaks oli vähän kuin menkkakipuja, sit voimistui) ja pe syntyi poika. voihan joillakin toki olla tuota jomottelua pitemmänkin aikaa. onnea matkaan

 

Mulla oli niitä hurjia menkkakipuja noin kuukauden ennen pojan syntymää. Kovaa vihlontaa kohdunsuulle alkoi noin rv 36, jota kesti päivittäin sitten synnytykseen asti (rv 41+1) Harjoitussupparit ei ollu mitään kovia synnytyssupistuksia verraten, toki samalla tavalla kohtu kovettui mutta kipu oli aivan erilaista. Vanha supistusta kuvaava sana poltto olisi oikea niihin. Kamalaa polttavaa säteilevää kipua alaselässä, alavatsalla ja reisissä. Se kipu oli niin kovaa et piti mennä melkein kaksinkerroin supistuksen tullessa.

 

Ihan rauhassa vaan! Mulla vihlontaa alapäässä oli pitkään, minkä ajattelin johtuvan siitä, et vauva hinkkas päätä jonnekki sinne alas. Lasketun ajan jälkeen kävin saunassa, jonka jälkeen vaan nukuin yöni paremmin, ku pitkään aikaan. Lopulta yliaikakontrollin jälkeen 41+3 alko pikkuhiljaa supistelemaan. Poika synty 41+4. Minkäänlaisia "oireita" ei ennen synnytystä ollu. Tietysti rupes ärsyttämään, ku oli asennoitunu siihen että lapsi syntyy laskettuna päivänä Eikä ne supistukset mun muistaakseni ihan kauheen kamalia ollu. Lohduttavaa on se, että huomaat sen tulevan ja sitte onki jo poissa.Onnea synnytykseen! Kyllä sen oikeen supistuksen sitte erottaa. Mulla ei ollu ikinä ees niitä kovettumissuppareita, ainakaan niin et oisin huomannu.

 

Rv 36 kovia supistuksia, ei voinut kävellä tai liikkua niiden aikana. Kohdunsuu pehmennyt, lapsi laskeutunut ja kanava auki. Lapsi syntyi rv 41+4 eli kovasti antoi ymmärtää tulevansa millä hetkellä hyvänsä, mutta ei sitten malttanut kuitenkaan tulla.

 

Voi olla niinkin, ettei mitään ennakoivaa tapahdu... Itsellä ei ollut yhtään supistuksia tai muita merkkejä aiemmin, kunnes eräänä päivänä tunsin hentoa nipistelyä vatsassa (ja luulin vaan syöneeni liikaa pizzaa). 2 tuntia tästä meni lapsivesi jolloin lähdinkin jo sairaalaan (lapsi ei ollut laskeutunut) ja 10:n tunnin päästä olin äiti. Kaikki meni oikein hyvin. Tsemppiä sinulle!

 

Minulla ainoa ennakoiva oire oli lisääntynyt valkovuoto muutama päivä ennen synnytystä. Menkkamaista vihlontaa alkoi esiintyä yhtenä iltana, vihlonta yltyi parissa tunnissa sellaiseksi, että tajusin niiden olevan niitä paljon puhuttuja supistuksia. Sitä ennen en tiennyt, mitä supistukset olivat. Siitä parin tunnin päästä lähdin sairaalaan, kun lapsivesiäkin alkoi lorahdella. Ja siitä parin tunnin päästä vauva oli jo maailmassa. Nopea synnytys.

 

Ennakoivaa: muutama päivä menkkamaisia kipuja, sitten vähän verta paperiin wc-käynnillä. Pari päivää tästä aloivat kipeät supistukset, jotka yltyivät synnytyspoltoiksi (!) seuraavana iltana. Lisää verta. Sitten syntyikin vauva (37+).

 

Minullakaan ei ole ollut mitään ennakkotuntemuksia (1. synnytys vk 41, toinen vk 38). Molemmissa raskauksissa synnytys alkoi lapsivesien lähtemisellä ilman yhtäkään supistusta tätä ennen. Vesien menemisen jälkeen (onneksi) supistukset alkoivat säännöllisinä ja synnytys käynnistyi.

 

Luulin saaneeni vatsataudin, kun päivällä ei ruoka maistunut, kuvotti ja vatsa oli ripulilla ehkä n. 6 kertaa. Alkuyöstä sitten meni lapsivesi, jolloin luulin parin ensimmäisen tunnin ajan pissaavani housuun. Oireet yllättivät, sillä olin vasta rv 35.

 

Mullakaan ei ollut mitään ennakkotuntemuksia tai -merkkejä. Neuvolassakin sanottiin edellisenä päivänä että menee vielä pitkään ennen kuin vauva syntyy, ei ollut edes laskeutunut (laskettu aika oli viikon päässä). Illalla sitten hetken kerkesin nukkumaan, heräsin supistukseen ja se oli sitten menoa.

 

Ennakoivat merkit: viikolta 35 menkkamaisia kipuja varsinkin öisin, kohdunsuu ei pehmennyt ja terkkari kehoitti rv 36+4 olemaan huolehtimatta TÄYSIN näistä "oireista" - ei kuulemma ollut mitään viitteitä siitä että synnyttäisin ennen täyttä rv40ä. Niin siinä vain kävi, että rv 36+6 menkakivut yltyivät tosi pahaksi ja tyttö syntyi alle kahden tunnin sairaalaan päästyämme

 

Minulla ei ollut juuri mitään ennakoivia oireita. Kävin edellisenä päivänä rivakalla lenkilläkin vielä. Kivut, jotka yöllä saapuivat olivatkin sitten jo kunnon supistuksia. Tsemppiä koitokseen!

 

Minulla merkkejä lähestyvästä synnytyksestä oli selkäkipu 2 p ennen klu lapsi synty,ja jotenkin kroppa tuntu valmistautuvan koitokseen,kun halusin rauhoittua vain kotiin pari p ennen kun lapsi synty lapsi synty 38+2 ja limatulppa irtos 38+1 ja lapsivedet meni 38+2...mitään muita merkkejä ei tullu ja ajattelin limatulpan irrottua et 2p-2vkoa ja lapsi syntynyy,mut seuraavana päivänä oli prinsessa jo sylissä

 

täällä kanssa yksi jollai ei oo ollut minkäänlaisia ennakoivia supistuksia. Aamulla kävin tekemässä rivakan lenkin ja kävelin portaat viidenteen kerrokseen, kun ajattelin sen auttavan. Sen jälkeen hypein vielä yhdellä jalalla keittiön lattialla kun en jaksanut enää odottaa.... mitään ei kuitenkaan tuntunut. Sitten puolilta öin alkoivat supistukset ja heti tiesin niiden olevan niitä varsinaisia supistuksia. Sitten vaan sairaalaan ja poika syntyi 4 tunnin jälkeen.