A
ahdistunut painostaan
Vieras
Siitä lähtien, kun kerran sain 15kg pudotettua painoani, on laihuus ja laihdutus ollut minulle pakkomielle. Tuosta laihdutusurakasta on jo vuosia aikaa ja sen jälkeen olen lihonut, laihtunut, lihonut, laihtunut... Olen ollut välillä raskaanakin, jolloin kiloja kertyi runsaasti. Raskauskilot sain pois, mutten edelleenkää ole vuosien takaisissa mitoissani.
Olen huomannut, että suhtautumiseni painooni on oikeastaan aika sairasta... Yritän koko ajan olla laihdutuskuurilla. Joskus repsahdan ja masennun siitä kauheasti. Tai sitten kovasta laihdutuskuurista huolimatta paino ei putoa -ja masennun taas.
Asetan itselleni tavoitteita, miten laiha haluan olla. Kun pääsen johonkin tavoitteeseen, en olekaan tyytyväinen. Näytän aina omasta mielestäni läskiltä, vaikka esim. nytkin olen normaalipainoinen (tai ehkä hieman pullukka) . Joskus valokuvia katsoessa tulee hyvä mieli, että en olekaan enää ihan noin lihava kuin silloin ennen... Mutta suurimman osan ajasta olen tyytymätön ulkonäkööni.
Miten osaisin suhtautua tähän asiaan rennommin?? Että laihuus ei olisi elämän tärkein asia. Ja jos joskus tulee painonhallinnassa repsahduksia, en masentuisi niin kauheasti...
Joskus tuntuu, että kai tässä jo tarvitaan ammattiapua...
Olen huomannut, että suhtautumiseni painooni on oikeastaan aika sairasta... Yritän koko ajan olla laihdutuskuurilla. Joskus repsahdan ja masennun siitä kauheasti. Tai sitten kovasta laihdutuskuurista huolimatta paino ei putoa -ja masennun taas.
Asetan itselleni tavoitteita, miten laiha haluan olla. Kun pääsen johonkin tavoitteeseen, en olekaan tyytyväinen. Näytän aina omasta mielestäni läskiltä, vaikka esim. nytkin olen normaalipainoinen (tai ehkä hieman pullukka) . Joskus valokuvia katsoessa tulee hyvä mieli, että en olekaan enää ihan noin lihava kuin silloin ennen... Mutta suurimman osan ajasta olen tyytymätön ulkonäkööni.
Miten osaisin suhtautua tähän asiaan rennommin?? Että laihuus ei olisi elämän tärkein asia. Ja jos joskus tulee painonhallinnassa repsahduksia, en masentuisi niin kauheasti...
Joskus tuntuu, että kai tässä jo tarvitaan ammattiapua...