Laitoin sitten äijän kävelemään.

04.08.2007
731
1
16
palo hermot siihen. tai on palanu jo kauan aikaa sitten... valittaa, valittaa, valittaa, huutaa, huutaa, huutaa. kun herää aamulla, huutaa ja valittaa, kun tulee töistä, huutaa ja valittaa. ikinä ei ole mikään hyvin. pitää mua kotiorjana, missään en saa käydä. lasten kanssa olo on vaikeeta olla "kun ne riehuu enkä pärjää niitten kanssa". voi v*ttu... ois kannattanu senkin miettiä mitä ne lapset tullessaan tuo ennenkun niitten tekoon ryhty. ei leiki ja hoitaa kiroilun säestämänä kun pakotan.

viimenen vuos jo menny tälleen, ei mulla tunnu enää rakkautta riittävän tuolle.

sanoin sitten sille että kerran meidän kans on niin vaikee olla niin mene. ja sehän meni.

että on maanantait ihania! =)
 
kyllä se varmaan tulee, tai pakostakin tulee, onhan tämä sen asunto. :D

saas nähä mitä mieltä se on tilanteesta. jos ei muutu niin lähden jo ihan lasten takia, eipä niidenkään oo mukava olla kun isä huutaa niille millon mistäkin... ja jos on sitä mieltä että meidän kanssa ei voi elää niin sitten ei voi.
 
Mun ex oli ihan samanlainen. Aina huutamassa ja tiuskimassa lapsille kun joutu niitä hoitamaan ja kattomaan. Koskaan ei leikkinyt, pukenut, syöttänyt, pitänyt sylissä jne. ei siis tehnyt lasten eteen yhtään mitään. Sit kun käsi vahtimaan muksuja niin sillo alko se meuhkaaminen omille lapsille.

Loppujen lopuski minä otin ja lähdin, en jaksanut enää sellasta. Paremmin oon ilman sitä ukkoa pärjännyt. Tosin sit oli muitakin tekijöitä ton lisäks miks otin ja lähdin.

Henkisen hyvinvoinnin kannalta ainakin oli mulle hyvä juttu ero =)
 
Mulla on ollut tuommoinen isä.
Kaikki oli niin stressaavaa ja raskasta jne... Yhdestä tyhjentämättömästä tiskikoneesta riitti riemua koko illaksi. Huusi aina, siis ihan aina. Kuvioihin kuulu myös väkivaltaa.

Jos ei tilanne muutu, niin ihan just lapsien takia suosittelen ottamaan ja lähtemään.
Mun vanhemmat eros vasta kun olin 15v, siinä ajassa ehti tehokkaasti katkeroitumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Verenpisara:
Mun ex oli ihan samanlainen. Aina huutamassa ja tiuskimassa lapsille kun joutu niitä hoitamaan ja kattomaan. Koskaan ei leikkinyt, pukenut, syöttänyt, pitänyt sylissä jne. ei siis tehnyt lasten eteen yhtään mitään. Sit kun käsi vahtimaan muksuja niin sillo alko se meuhkaaminen omille lapsille.

Loppujen lopuski minä otin ja lähdin, en jaksanut enää sellasta. Paremmin oon ilman sitä ukkoa pärjännyt. Tosin sit oli muitakin tekijöitä ton lisäks miks otin ja lähdin.

Henkisen hyvinvoinnin kannalta ainakin oli mulle hyvä juttu ero =)
tutulle kuulostaa... tuntuu jo valmiiks että ois yksinhuoltaja tässä suhteessa. ainut ero että on yksi joka vahtaa mun tekemisiä ja huutaa lapsille...
 
Alkuperäinen kirjoittaja VesiMelonit:
Mulla on ollut tuommoinen isä.
Kaikki oli niin stressaavaa ja raskasta jne... Yhdestä tyhjentämättömästä tiskikoneesta riitti riemua koko illaksi. Huusi aina, siis ihan aina. Kuvioihin kuulu myös väkivaltaa.

Jos ei tilanne muutu, niin ihan just lapsien takia suosittelen ottamaan ja lähtemään.
Mun vanhemmat eros vasta kun olin 15v, siinä ajassa ehti tehokkaasti katkeroitumaan.

mun vanhemmat erosivat myös, tosin oli sillon viidennellä luokalla. ja hyvä kun erosivatkin... isä löi äitiä, ei onneks meitä lapsia... muutamaa kertaa lukuunottamatta.
 
minä olin entisessä avioliitossa 20v yksinhuoltaja mies oli minun 5 lapsi,kauan jaksoinkin,kadun etten aikaisemmin lähtenyt,todella katusin.tyhmähän olin.Tiedän mitä koet mun exä oli niin häijy mitään en ssanut tehdä minnekkään mennä muksut 4 kpl oli oltava mukana, yksin hoidin ukon tenavat omakotitalon ja huushollin ukko tehnyt mitään töissä vain ja huusi ja komensi oli ns henkisesti minua kohtaan väkivaltainen.Kannatan eroa,hyvä mun näin on sanoa mutta siksi sanon kun roikuin itse liian kauan ja meni aikaa hukkaan.jaksuja sulle :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pikkasen Pläski:
palo hermot siihen. tai on palanu jo kauan aikaa sitten... valittaa, valittaa, valittaa, huutaa, huutaa, huutaa. kun herää aamulla, huutaa ja valittaa, kun tulee töistä, huutaa ja valittaa. ikinä ei ole mikään hyvin. pitää mua kotiorjana, missään en saa käydä. lasten kanssa olo on vaikeeta olla "kun ne riehuu enkä pärjää niitten kanssa". voi v*ttu... ois kannattanu senkin miettiä mitä ne lapset tullessaan tuo ennenkun niitten tekoon ryhty. ei leiki ja hoitaa kiroilun säestämänä kun pakotan.

viimenen vuos jo menny tälleen, ei mulla tunnu enää rakkautta riittävän tuolle.

sanoin sitten sille että kerran meidän kans on niin vaikee olla niin mene. ja sehän meni.

että on maanantait ihania! =)



Hei pakko kysyä et asutko Satakunnassa?
 
en ole Satakunnasta. :) kuin, löytyykö sieltäkin joltain tommonen äijä? :D

tuli se ukko eilen kotiin. saatiin jopa puhuttua vaikka mua veetutti niin paljon että lähinnä v*ttuilin sille koko ajan... :ashamed: sanoi että on töissä ressiä, mut eipä sillä silti oikeutta ole sitä meihin purkaa, purkakoot johonkin muualle.

nyt kun luin tuota ekaa viestiäni niin pitää korjata että ei tuo huutaminen (onneksi) ole sitä vuotta jatkunut, vaan vuoden verran on muuten menny ihan persiilleen. ukko on heittäytyny niin mustasukkaseks ja olen "vankina" omassa kodissani kun ei suostu olemaan lasten kanssa... kaikkialle on otettava muksut mukaan tai sitten kutsuttava joku ulkopuolinen lapsenlikaksi kun ei suostu lastensa kanssa olemaan...
 

Yhteistyössä