Lapsen etu nykyään usein viimeisenä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hoitsu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;27123368:
No siis tottakai työstä pitää saada kunnon korvaus. Miten se muka lisää aikaa lasten kanssa, jos tyytyy paskaan liksaan? Ja tapana on maksaa työpanoksesta rahalla. Suurin osa vanhemmista tekee ihan normaalia työpäivää eli sellaiset 8 tuntia / päivä. Minkäs sille voi, jos on työpäivän jälkeen väsynyt. Mutta kuten sanottu: tutkimusten mukaan nykyisin arvostetaan enemmän aikaa lasten kanssa ja myös pyritään järjestämään sitä.



No jos Heikki tykkää pelata jalkapalloa. Kai sinne ongelle ehtii vaikka seuraavana päivänä.


Tarkoitin tässä yleisesti sitä että ne päähenkilöt tässä vapaapäivässä olisivat vanhempi ja hänen lapsi. Kai sitä joskus lapsikin tarvii aikaa kaksin vanhempansa kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27123327:
Itse käsitin toisin. Että on myös sellaisia vanhempia jotka selittelevät sitä työntekoa juuri noin. Lasten takia. Aate voi oikeasti olla ihan vilpitön, mutta samalla ei nähdä ongelmaa siinä että lapsen kanssa ei oikeasti tehdä yhtään mitään. Ei keritä, jakseta. Ihmiset ovat tottuneet tiettyyn tulotasoon, vaikehan se on stokkaa vaihtaa säästöpörssiin :D Työt ovat nykyään niin vaativia että niistä tulee saada kunnon korvaus, "pelkät" vapaapäivät ei ihmistä sitten ilmeisesti sen vertaa kiinnosta että kävisi korvaukseksi, vaikka sen ajan voisi kokonaisuudessaan viettää maailman tärkeimpien pienten ihmisten kanssa.

Ja sitten kun sitä vapaa-aikaa on niin pakkoko se Heikki on raahata sinne suorituspainoitteiseen jalkapalloharrastukseensa. Eikö vois mennä mielummin vaikka ongelle :D

Ja höpönlöpön sanon minä. Esimerkiksi me olemme suhteellisen tavallinen perhe, tehdään töitä arkisin noin 8-16 (yleensä lapset hoidossa 7.45-15.30) ja kun työt on tehty ne todellakin jätetään työpaikoille eikä roudata kotiin. Molemmat ollaan älytty kouluttautua sen verran korkealle, että ei tarvitse ylitöitä tehdä saadakseen kunnon kompensaation tehdystä työstä :) Lapsille jääkin sitten kaikki muu aika, ollaan järjestetty esim. kuntosalilla käynti siten, että ollaan rakennettu itsellemme oma sali ettei mene turhaan aikaa vääntäytyä kuntosalille kun se töröttää tuossa talon vieressä tallin yhteydessä. Sanoppas kuinka monella työttömällä on varaa siihen? Ja sekin tehtiin ihan lasten takia; enemmän aikaa heille. Ja toki myös itsemme, kun tykätään pysyä kunnossa :)

Ja lapset on vielä niin pieniä, etteivät harrasta muuta kuin meidän kanssamme esim. metsässä käyskentelyä ja ulkoilua, mutta kun harrastusten aika tulee niin on ihana pystytä tarjoamaan heille mitä he ikinä haluavatkin alkaa harrastaa. Ei tarvitse kieltää tytöltä ratsastusta vaan voi ihan hyvillä mielin laskea lapsi tunneille kun ei mene talous samantien konkurssiin. Jos taas eivät halua harrastaa niin sekin on ok, luulisin vain että lapset niissä hommissa kuitenkin tykkäävät käydä. Vai luuletko, että ne pakotetaan siihen? Että lapsi jaksaa käydä 4kertaa viikossa pitkäänkin jääkiekkotreeneissä, jos ei itse siitä tykkää?

Joo, mutta siis lopettakaa tuo höpötys siitä, että elämä pitää lopettaa kun lapsia syntyy. Ei lapset ole ennenkään siitä vaurioituneet, että ovat saaneet harrastaa ja vanhemmat on käyneet töissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27123384:
Höpö höpö :D Maalaisjärjenkäyttö sallittu. Ihan kun sulla olis joku paniikki päällä jo pelkästä ideasta että teistä tehdään ilmotus :D

Elää vaan niinkun ennenkin, jos tuntuu että jossain parantamisen varaa niin aina parempi, ei käy arki ihan tylsäks :D Ja jos joku idiotti tollasesta ilmotuksen tekee ni keitä sossulandian mimmeille kahvit ja naurakaa ilmoittaja pystyyn :)

No juuri noista mainituista asioistahan joku oli sitä mieltä, että ne "vaarantavat lapsen kehityksen ja terveyden", vai miten se oli. Ja ei, enpä usko että omassa kohtalaisen vapaamielisessä ja fiksussa tuttavapiirissäni kukaan on kiinnostunut tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia. Eikä ainakaan noista syistä, koska en tunne yhtäkään ihmistä, jonka päivärytmi edes noudattaisi armeijamaisen orjallisesti jotain lukujärjestystä ja joka ikinen pieraisukin olisi merkitty etukäteen almanakkaan.

Ihmettelen vaan, voiko kukaan tosissaan kirjoitella noita "kamalaa jos jää välipalabanaani syömättä".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27123397:
Tarkoitin tässä yleisesti sitä että ne päähenkilöt tässä vapaapäivässä olisivat vanhempi ja hänen lapsi. Kai sitä joskus lapsikin tarvii aikaa kaksin vanhempansa kanssa?

No onko siitä kahdenkeskisestä ajasta yleensä sitten pulaa? Pointtini oli nimenomaan se, että nykyisin vanhemmat pyrkivät sellaista aikaa järjestämään huomattavasti enemmän kuin ennen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;27123388:
Kai tuo vähän riippuu lapsen iästäkin. On ihan eri asia viedä harrastukseen 4-vuotias tai vaikka 12-vuotias lapsi. Mutta itse en tarkoittanutkaan tuota, vaan nimenomaan sitä, että nykyisin vanhemmat haluavat viettää ja viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa kuin joskus aikaisemmin. Ja tämä ei tarkoita sitä, että lapsi on harrastuksessa ja vanhempi katsoo telkkaria kotona.
'

I hear u. Nii-in, ennen lapset tosiaan pyöri mukana, jaloissa. Nykyään lasten kanssa tehdään asioita.

Ja silti aika paljon näitä tapauksia missä vanhemmat ovat ihan täysillä paikalla, mutta eivät lainkaan läsnä :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;27123422:
No juuri noista mainituista asioistahan joku oli sitä mieltä, että ne "vaarantavat lapsen kehityksen ja terveyden", vai miten se oli. Ja ei, enpä usko että omassa kohtalaisen vapaamielisessä ja fiksussa tuttavapiirissäni kukaan on kiinnostunut tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia. Eikä ainakaan noista syistä, koska en tunne yhtäkään ihmistä, jonka päivärytmi edes noudattaisi armeijamaisen orjallisesti jotain lukujärjestystä ja joka ikinen pieraisukin olisi merkitty etukäteen almanakkaan.

Ihmettelen vaan, voiko kukaan tosissaan kirjoitella noita "kamalaa jos jää välipalabanaani syömättä".

Jos joku pysyy yleensä tossa viiden aterian menyyssä niin ihan on oma valinta. Pääasia on että lapsi saa ravintoa tarpeeksi ja kaiken tarvitsemansa ravinnosta :)

Onhan se niin että se kolmen tunnin välein puputtaminen pitää vissiin ton verensokerin tasasena tjtn, mut on se ny hele-vetti jos sais sitäkin sekuntikellokädessä alkaa vahtaamaan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;27123429:
No onko siitä kahdenkeskisestä ajasta yleensä sitten pulaa? Pointtini oli nimenomaan se, että nykyisin vanhemmat pyrkivät sellaista aikaa järjestämään huomattavasti enemmän kuin ennen.

On varmasti pulaa!
En ole tilastoja asian tiimoilta seuraillut, en siis tiedä montako prosenttia kumulatiivisella tasolla:D viettävät tarpeeksi aikaa lastensa kanssa.
 
Alkoi ihmetyttämään, miksei vanhempi saisi harrastaa, miksi se menee lapsen edun edelle? Meillä ainakin on kaksi tasavertaista vanhempaa ja jos mä lähden lenkille, niin isä on lasten kanssa. Vai onko niin, että kummankin vanhemman pitäisi olla koko ajan lapsien kanssa, ainoastaan silloin lapsen etu menee ensimmäiseksi.
 
[QUOTE="vieras";27123409]Ja höpönlöpön sanon minä. Esimerkiksi me olemme suhteellisen tavallinen perhe, tehdään töitä arkisin noin 8-16 (yleensä lapset hoidossa 7.45-15.30) ja kun työt on tehty ne todellakin jätetään työpaikoille eikä roudata kotiin. Molemmat ollaan älytty kouluttautua sen verran korkealle, että ei tarvitse ylitöitä tehdä saadakseen kunnon kompensaation tehdystä työstä :) Lapsille jääkin sitten kaikki muu aika, ollaan järjestetty esim. kuntosalilla käynti siten, että ollaan rakennettu itsellemme oma sali ettei mene turhaan aikaa vääntäytyä kuntosalille kun se töröttää tuossa talon vieressä tallin yhteydessä. Sanoppas kuinka monella työttömällä on varaa siihen? Ja sekin tehtiin ihan lasten takia; enemmän aikaa heille. Ja toki myös itsemme, kun tykätään pysyä kunnossa :)

Ja lapset on vielä niin pieniä, etteivät harrasta muuta kuin meidän kanssamme esim. metsässä käyskentelyä ja ulkoilua, mutta kun harrastusten aika tulee niin on ihana pystytä tarjoamaan heille mitä he ikinä haluavatkin alkaa harrastaa. Ei tarvitse kieltää tytöltä ratsastusta vaan voi ihan hyvillä mielin laskea lapsi tunneille kun ei mene talous samantien konkurssiin. Jos taas eivät halua harrastaa niin sekin on ok, luulisin vain että lapset niissä hommissa kuitenkin tykkäävät käydä. Vai luuletko, että ne pakotetaan siihen? Että lapsi jaksaa käydä 4kertaa viikossa pitkäänkin jääkiekkotreeneissä, jos ei itse siitä tykkää?

Joo, mutta siis lopettakaa tuo höpötys siitä, että elämä pitää lopettaa kun lapsia syntyy. Ei lapset ole ennenkään siitä vaurioituneet, että ovat saaneet harrastaa ja vanhemmat on käyneet töissä.[/QUOTE]

Tulihan sitten tilitettyä nuo teidän puitteet samalla, ammattiakin löytyy:D Hyvä hyvä. Eli ihan samoja asioita kun meiltä muiltakin. Ehkä kirjoitin vähän epäselvästi, anteeksi hoono soomi:D
Urakeskeistä työelämä on, tuskin väität vastaan. Liian useilta jäävät lapset taka-alalle, siis vaikka teillä asiat hyvin onkin.

Sen voi oikeasti lukea että olet todella ylpeä kaikista saavutuksistasi ja voin olla vilpittömästi onnellinen puolestasi :)
 
Ihan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ls ilmoitus vanhemman väsymyksen tai jaksamattomuuden perusteella tai minkä tahansa uhan, joka vaarantaa tai saattaa vaarantaa lapsen kehityksen ja terveyden. Karrikoidusti: lapselta jää yksi ruokailu päivästä väliin, tai rytmi ei ole säännöllinen joka päivä hyvine päiväunineen tulee velvollisuudesta th:n tai jonkun muun yllämainitun ammattiryhmän edustajan tehdä lapsesta/perheestä ls-ilmoitus.

Ei varmasti ole velvollisuutta tehdä ls-ilmoitusta nykyisinkään ko. tilanteissa. Kirjoittajan olisi paras tutustua lastensuojelulakiin ennen tällaisten kirjoittamista faktana. Siellä on erittäin tiukat kriteerit lastensuojelulle.

Kukaan ammattitaitoinen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen ei tee ilmoitusta tuollaisesta. Itse olen tehnyt sen mm. seuraavanlaisista syistä, ja uskon että harva lähtee näiden tarpeellisuudesta väittelemään:
- Vanhempi yrittää tappaa itsensä lastensa läsnäollessa (lapset löytävät)
- Yh-vanhemmalla on psykoosi/joku muu vakava harha, hän vaihtaa yhtäkkiä kansalaisuutta, nimeä, kieltä eikä tiedosta tätä muutosta itse
- Lapsi on kalmankalpea, nukahtelee aina tilaisuuden tullessa, on todella nälkäinen, likainen, kulkee päivittäin vajavaisessa varustuksessa esim. -10 c pakkasessa ilman pipoa, sukkia, ohuissa sisähousuissa ja rikkinäisessä takissa, ja saa pitkiä itkukohtauksia
- Lähemmäs kouluikäinen lapsi alkaa saada hillittömiä raivo- ja itkukohtauksia, joiden aikana puree, potkii, kirkuu, vahingoittaa itseään jne. Vanhemmat suuttuvat kun heidän kanssaan yritetään puhua asiasta, ja kieltäytyvät keskustelemasta siitä mitenkään. Toinen vanhemmista ei enää suostu tapaamaan ammattihenkilöä (minua), vaan hoitaa lapsen haun ja tuonnin ulko-oven ulkopuolelta.

Näissä tapauksissa olen tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Muissa, lievemmissä ongelmatapauksissa olemme yhdessä miettineet sopivia keinoja tilanteen ratkaisemiseen ja tarvittaessa olen auttanut vanhempia löytämään sopivia tukimuotoja.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27123061:
Mun, muita kammottava mielipide on, että mielummin sata tai vaikka tuhat turhaa ilmoitusta jos sieltä sen yhden tarpeellisen seuloo joukosta, kun ei yhtään.

Asenne ihmisillä on ihan outo, kun heistä tehdään ilmoitus. Jos ei oikeasti ole omasta mielestä syytä ilmoitukseen niin hittooko siinä alkaa panikoimaan. Ihan hyvä että nykyään ilmotuksia tehdään, luultavasti se pistää perheet tsemppaamaan.

Toisaalta pahimmassa tapauksessa yrittävät piilottaa ogelmiaan. Tästä syystä lääkäreillä ja kaikilla mahdollisilla instansseilla pitäisi olla ilmoitusPAKKO!
Mikä toisaalta voi johtaa siihen että lasta ei viedä mm. lääkäriin? Luojalle kiitos sentään koululaitos ottaa nopeasti yhteyttä lastensuojeluun jollei koulussa jotain oppilasta vähään aikaan näy.

Itse taas olen sitä mieltä että ne sata tai tuhat turhaa ilmoitusta syö resursseja huolehtia niistä tapauksista mitkä oikeasti tarvitsisivat apua. Samoin tuntuu että koko homma hämärtyy kun ilmoituksia tehdään mitä typerimmistä syistä.

Toivoisin että neuvola voisi olla äideille paikka missä voisivat oikeasti avautua huolistaan, väsymyksestään jne ilman että tarvii pelätä jatkotoimenpiteitä. Jo ihan lyhyellä keskustelulla olisi mahdollista auttaa äitejä, mutta ihan ymmärrettävästi monikaan ei halua neuvolan kanssa keskustella mistään.

Jos joku nyt tekee turhan ilmoituksen niin eihän sitä auta muuta kuin ottaa ls-sossut vastaan ja selvittää tilanne. Kyllä itseäni silti ottaisi päähän ja sitä liikkuu kaikenlaisia tarinoita noista väkisin tarjotuista "tukitoimista" että ei ihme jos käy hermostuttamaan. Omassa tilanteessani nuo klassiset "sohvalla istuvat ja tarkkailevat perhetyöntekijät" ovat vihonviimeinen "apu" mitä kaipaisin. Varmaan parasta siis jatkossakin neuvolassa vaan hymyillä että kaikki on hyvin ja hienosti jaksetaan ja avautua oikeista fiiliksistä sitten jossain muualla.
 
Yhteisöllisyydestä on tullut yhteiskunnallisuutta. Siihen mihin ennen puuttui isovanhemmat, tädit tai naapurit kutsutaan nykyään apuun "yhteiskunta". Yhteisöllisyyttä myös toisaalta odotetaan, mutta se odtetaan olevan virallista.
 
Mitä hemmettiä, että töissäkäynti on lasten tultua maailmaan vaan selitys kovalle elintasolle? Oikeesti? Ei voi, ei tälläkään palstalla! Jos oletettaisiin, että kaikki vanhemmat jäävät kotiin porkkanoita viljelemään (vaikka sitten parvekkeella, prkl!) kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä, niin mitä tästä oletettavasti seuraisi? No varmaan aika helvetillinen työvoimapula, sosiaaliturva voitaisiin lakkauttaa välittömästi ja sitten oltaisiin aika kusessa niiden herranterttujen kanssa, jotka ovat ekat 18 vuotta tottuneet näyttelemään pääosaa elokuvassa kiinan keisari.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27123556:
Tulihan sitten tilitettyä nuo teidän puitteet samalla, ammattiakin löytyy:D Hyvä hyvä. Eli ihan samoja asioita kun meiltä muiltakin. Ehkä kirjoitin vähän epäselvästi, anteeksi hoono soomi:D
Urakeskeistä työelämä on, tuskin väität vastaan. Liian useilta jäävät lapset taka-alalle, siis vaikka teillä asiat hyvin onkin.

Sen voi oikeasti lukea että olet todella ylpeä kaikista saavutuksistasi ja voin olla vilpittömästi onnellinen puolestasi :)

Yritin tuolle kotimammalle valottaa, että miksi ihmiset ylipäänsä haluaa käydä töissä. Ja ettei jokainen työssäkäyvä tee vuorotöitä ylitöiden lisäksi, vaan sekin riippuu ihan KOULUTUKSESTA ja kapasiteetistä, mihin kykenee. Ja urakeskeisyys vaivaa joitakin, mutta jos lapset hoidetaan niin mitä sekin haittaa? Harvemmin molemmat vanhemmista on ihan kiinni töissään.

Ja tuli vaan mieleen että eikö sitäkin tapahdu sellaisissa perheissä enemmän, joissa toinen on kotiäitinä/-isinä, että sen ainoan työssäkäyvän on sitten painettava pitkää päivää että tulee laskut maksetuksi? Ja mitä se lapsi siitä silloin hyötyy, jos ei saa toisen vanhemmista kanssa olla? Mieluummin sitten vaikka molemmat töihin ja työpäivät kohtuullisiksi, niin kaikki voittaa, eniten ne lapset :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27123327:
Itse käsitin toisin. Että on myös sellaisia vanhempia jotka selittelevät sitä työntekoa juuri noin. Lasten takia. Aate voi oikeasti olla ihan vilpitön, mutta samalla ei nähdä ongelmaa siinä että lapsen kanssa ei oikeasti tehdä yhtään mitään. Ei keritä, jakseta. Ihmiset ovat tottuneet tiettyyn tulotasoon, vaikehan se on stokkaa vaihtaa säästöpörssiin :D Työt ovat nykyään niin vaativia että niistä tulee saada kunnon korvaus, "pelkät" vapaapäivät ei ihmistä sitten ilmeisesti sen vertaa kiinnosta että kävisi korvaukseksi, vaikka sen ajan voisi kokonaisuudessaan viettää maailman tärkeimpien pienten ihmisten kanssa.

Ja sitten kun sitä vapaa-aikaa on niin pakkoko se Heikki on raahata sinne suorituspainoitteiseen jalkapalloharrastukseensa. Eikö vois mennä mielummin vaikka ongelle :D

Tai sitten se on aidosti toisin, töissä hankitaan elatus perheelle, vaatteita ja harrastusmahdollisuuksia. Meillä vanhemmat tukevat lasten läksyjen tekoa välillä ( 2 tuntiakin illassa). 10-vuotias lukihäiriöinen poika tarvitsee sitten koulun tasapainoksi jotain missä voi loistaa. Hän sattuu olemaan tosi hyvä uinnissa, joten harrastaa kilpauintia. Vein pojan 3 kertaa viikossa uimaan, matkat höpistään kaikkea kivaa, kerran viikossa treenien jälkeen on mahdollista jäädä hyppimään ulkoaltaalle - ja viimeksi pompittiin siellä puoli tuntia. Kerran viikossa otan kuopuksen mukaan treenehin ja opetellaan yhdessä uimaan paremmin. Uimatreenien aikaa on mun ainoat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa tai ylipäätään harrastaa mitään. Kaikki muu aika menee perheelle. Tai voisinhan minä lähteä johonkin, mutta mielummin annan se aikani perheelle.

Täytyy myös muistaa, että osa lapsista oikeasti haluaa niihin suorituskeskeisiin harrastuksiinsa.

Meillä todellakin vietetään aikaa lasten kanssa, käydään vaikka ongella, taidemuseossa, eläintarhassa tai lastenkonsertissa, leivotaan yhdessä tai vaikka levitetään patjat olkkarin lattialle ja katsotaan leffamaraton. Meillä yritetään myös löytää jokaiselle lapselle kahdenkeskistä aikaa aikuisen kanssa - niistä pojat todella nauttivat. Esikoinen esim. tykkää käydä ulkona syömässä kaksin kanssani. Kaikille tekee hyvää puhua omista tärkeistä asioista niin että joku kuuntelee vain häntä.
 
[QUOTE="vieras";27123658]Yritin tuolle kotimammalle valottaa, että miksi ihmiset ylipäänsä haluaa käydä töissä. Ja ettei jokainen työssäkäyvä tee vuorotöitä ylitöiden lisäksi, vaan sekin riippuu ihan KOULUTUKSESTA ja kapasiteetistä, mihin kykenee. Ja urakeskeisyys vaivaa joitakin, mutta jos lapset hoidetaan niin mitä sekin haittaa? Harvemmin molemmat vanhemmista on ihan kiinni töissään.

Ja tuli vaan mieleen että eikö sitäkin tapahdu sellaisissa perheissä enemmän, joissa toinen on kotiäitinä/-isinä, että sen ainoan työssäkäyvän on sitten painettava pitkää päivää että tulee laskut maksetuksi? Ja mitä se lapsi siitä silloin hyötyy, jos ei saa toisen vanhemmista kanssa olla? Mieluummin sitten vaikka molemmat töihin ja työpäivät kohtuullisiksi, niin kaikki voittaa, eniten ne lapset :)[/QUOTE]

En ole kotiäiti, tuo nick tuli jostakin, sen piti olla jossain yhteydessä ironinen nimimerkki.

Olen kyllä kiinni rahanteossa mukana:D kuin myös mieheni, ammatitkin löytyy, meillä on talous todella hyvällä mallilla, teen töitä nykyään vähemmän sillä haluan antaa aikaani lapsille. Halu käydä töissä löytyy :) Oravanpyörän kerran taakse jättäneenä voin sanoa että ei kaduta ottaa iisimmin välillä:)

Ainoa ero tässä nyt on se että annan lapsilleni enemmän aikaa kun sinä.

Älä ota itseesi, olisi pitänyt ehkä kirjoittaa rikkaiden vanhempien lapsista.

Se on hyvä että sinä olet lapsiesi kanssa, mutta kaikki ihmiset eivät ole. Tämä keskustelu ei pitänyt mennä niin että töissä ei saa käydä lainkaan, vaan miten sovittaa työ ja perhe-elämä niin että jäisi aikaa lapsille. Jotkut nyt vaan ovat niin minäkeskeisiä ettei lapsia oteta huomioon riittävästi. Turha kyseenalaistaa jokaista kirjoittamaani :) Näin asiat vain ovat, olen itsekin todistanyt ystäväpiirissäni muutamaa tälläistä perhettä.

Oletko tosiaan noin ennakkoluuloinen että profiloit minut pelkän nickin perusteella:D?
 
[QUOTE="poikia3";27123676]Tai sitten se on aidosti toisin, töissä hankitaan elatus perheelle, vaatteita ja harrastusmahdollisuuksia. Meillä vanhemmat tukevat lasten läksyjen tekoa välillä ( 2 tuntiakin illassa). 10-vuotias lukihäiriöinen poika tarvitsee sitten koulun tasapainoksi jotain missä voi loistaa. Hän sattuu olemaan tosi hyvä uinnissa, joten harrastaa kilpauintia. Vein pojan 3 kertaa viikossa uimaan, matkat höpistään kaikkea kivaa, kerran viikossa treenien jälkeen on mahdollista jäädä hyppimään ulkoaltaalle - ja viimeksi pompittiin siellä puoli tuntia. Kerran viikossa otan kuopuksen mukaan treenehin ja opetellaan yhdessä uimaan paremmin. Uimatreenien aikaa on mun ainoat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa tai ylipäätään harrastaa mitään. Kaikki muu aika menee perheelle. Tai voisinhan minä lähteä johonkin, mutta mielummin annan se aikani perheelle.

Täytyy myös muistaa, että osa lapsista oikeasti haluaa niihin suorituskeskeisiin harrastuksiinsa.

Meillä todellakin vietetään aikaa lasten kanssa, käydään vaikka ongella, taidemuseossa, eläintarhassa tai lastenkonsertissa, leivotaan yhdessä tai vaikka levitetään patjat olkkarin lattialle ja katsotaan leffamaraton. Meillä yritetään myös löytää jokaiselle lapselle kahdenkeskistä aikaa aikuisen kanssa - niistä pojat todella nauttivat. Esikoinen esim. tykkää käydä ulkona syömässä kaksin kanssani. Kaikille tekee hyvää puhua omista tärkeistä asioista niin että joku kuuntelee vain häntä.[/QUOTE]

Oijjoi jjoi. Kyllä tässä työssä varmaan suurin osa käydään juu, tai sitten käskytetään edes omia työntekijöitä. Pakkohan se raha on jostakin saada. Mutta se kodin ja työelämän sovittaminen yhteen ei suju kaikilta. Itse olen todistanut tapauksia missä isä huitelee työmatkoilla, tai äiti konferensseissa. He oikeasti tykkäävät tehdä työtään ja tekevät sitä itselleen ja perheelleen. Siitä tulee tapa, kuten melkein kaikista asioista mihin ihminen tottuu. Eli voi olla mm. että lapsen kanssa tulee vietettyä vähemmän aikaa, työ vie ns mukanaan.

Kaikille silti tämä: Olkaa läsnä, pelkkä paikalla olo ei riitä!!!!
 
Niin, ennenhän oli tavallista, että lapset olivat omillaan jo tosi nuorina. Tai hoituivat siinä sivussa. Koska nykyään se ei ole niin tavallista, jopa isät oikeasti viettävät aikaa lastensa kanssa, päinvastaiset tapaukset sitten ehkä erottuvat selvemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27124069:
En ole kotiäiti, tuo nick tuli jostakin, sen piti olla jossain yhteydessä ironinen nimimerkki.

Olen kyllä kiinni rahanteossa mukana:D kuin myös mieheni, ammatitkin löytyy, meillä on talous todella hyvällä mallilla, teen töitä nykyään vähemmän sillä haluan antaa aikaani lapsille. Halu käydä töissä löytyy :) Oravanpyörän kerran taakse jättäneenä voin sanoa että ei kaduta ottaa iisimmin välillä:)

Ainoa ero tässä nyt on se että annan lapsilleni enemmän aikaa kun sinä.

Älä ota itseesi, olisi pitänyt ehkä kirjoittaa rikkaiden vanhempien lapsista.

Se on hyvä että sinä olet lapsiesi kanssa, mutta kaikki ihmiset eivät ole. Tämä keskustelu ei pitänyt mennä niin että töissä ei saa käydä lainkaan, vaan miten sovittaa työ ja perhe-elämä niin että jäisi aikaa lapsille. Jotkut nyt vaan ovat niin minäkeskeisiä ettei lapsia oteta huomioon riittävästi. Turha kyseenalaistaa jokaista kirjoittamaani :) Näin asiat vain ovat, olen itsekin todistanyt ystäväpiirissäni muutamaa tälläistä perhettä.

Oletko tosiaan noin ennakkoluuloinen että profiloit minut pelkän nickin perusteella:D?

Ja tunnet minut ja tiedät, että annat lapsillesi enemmän aikaa kuin minä? :laugh: joo, varmaan annatkin omille lapsillesi, mutta en usko hetkeäkään että annat omalle lapsellesi enemmän aikaa kuin minä omalleni. Varsinkin kun en tällä hetkellä edes tee kokopäivätyötä vaan osa-aikaista ja jään kohta uudestaan äippälomalle, tiesitkös sitä?

Enkä vastannut sulle, en edes jaksa lukea sun tekstejä kun ne on niin täynnä hymiöitä ja teksti itsessään on kuin lapsen kirjoittaman. Sori vaan. Enkä edes ymmärrä nimimerkkiäsi, onko sen tarkoitus olla hauska?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27124107:
Oijjoi jjoi. Kyllä tässä työssä varmaan suurin osa käydään juu, tai sitten käskytetään edes omia työntekijöitä. Pakkohan se raha on jostakin saada. Mutta se kodin ja työelämän sovittaminen yhteen ei suju kaikilta. Itse olen todistanut tapauksia missä isä huitelee työmatkoilla, tai äiti konferensseissa. He oikeasti tykkäävät tehdä työtään ja tekevät sitä itselleen ja perheelleen. Siitä tulee tapa, kuten melkein kaikista asioista mihin ihminen tottuu. Eli voi olla mm. että lapsen kanssa tulee vietettyä vähemmän aikaa, työ vie ns mukanaan.

Kaikille silti tämä: Olkaa läsnä, pelkkä paikalla olo ei riitä!!!!

Ja tämän kommenttisi perusteella voin sut leimatakin; luulet olevasi jotenkin parempi kuin muut vaikka todellisuudessa sulla on suuremmat puheet kuin teot. Harvan hyvän äidin täytyy todistella sitä tuntemattomille nettien keskustelupalstoilla.

Ja tuo sun viimeinen lause; ..ttu mitä hurskastelua, sori nyt vaan mutta oksettaa. Ja naurattaa. Sinäpä sen sanoit, eihän kukaan muu osaa lastensa kanssa olla kuin sinä! Onneksi opetat meillekin, mitä sen pitää olla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Down siftaaja kotiäiti;27124107:
Oijjoi jjoi. Kyllä tässä työssä varmaan suurin osa käydään juu, tai sitten käskytetään edes omia työntekijöitä. Pakkohan se raha on jostakin saada. Mutta se kodin ja työelämän sovittaminen yhteen ei suju kaikilta. Itse olen todistanut tapauksia missä isä huitelee työmatkoilla, tai äiti konferensseissa. He oikeasti tykkäävät tehdä työtään ja tekevät sitä itselleen ja perheelleen. Siitä tulee tapa, kuten melkein kaikista asioista mihin ihminen tottuu. Eli voi olla mm. että lapsen kanssa tulee vietettyä vähemmän aikaa, työ vie ns mukanaan.

Kaikille silti tämä: Olkaa läsnä, pelkkä paikalla olo ei riitä!!!!

Anteeksi nyt, mutta tää on ihan hirveetä paskaa. 1) Huolehtikaa vähän vähemmän siitä, miten paljon toiset ovat PAIKALLA vaan eivät LÄNSÄ omille lapsilleen, kun ette siitä oikeasti mitään tiedä. Jos tuntuu että itsellänne on liikaa aikaa (esim. tällaisten pohtimiseen), menkää vaikka sinne ongelle niiden omien muksujenne kanssa.

2) Ennen ei ollut paremmin, vaan eri tavalla. Lapset juoksi omissa leikeissään, aikuiset teki omia hommiaan. Ei silloin tunnettu käsitettä laatuaika, tai paikalla-vaan-ei-läsnä-aika.

3) Jos lähipiirissänne on oikeasti ongelmia (en nyt viittaa viimeaikaisiin tapahtumiin, oksettaa jo valmiiksi), niin toimikaa. Se, että lapsi on heitteillä, pahoinpidelty, nälässä pidetty tai muuten kaltoin kohdeltu, on eri asia kuin se, että äiti ja isi tykkää käydä töissä(kin).
 
Lapsi tuntuu usein olevan ainut perheenjäsen nykyään.

Samaa mieltä! Lapsen syntyessä joillakin se muu elämä pysähtyy ja sitten pitäis laittaa kaikki uusiksi omaa itseään myöten. Mun mielestä taas lapsi syntyy perheeseen ja lapsen tulee omaksua perheen toimintamallit, meidän tehtävähän ne on opettaa. Ja ihan surutta myönnän, että vaikka töissä olenkin ja lapsi päivät hoidossa, niin silti saatamme miehen kanssa vielä viikonloppuna jättää lapsen esim. mummolaan hoitoon ja mennä vaikka treffeille. OMG, kuvitella! Näin huonoja vanhempia me olemme! :laugh:
 

Yhteistyössä