Lapsen hoidosta ja ohjaamisesta ja parisuhteesta

[Pupuliina]

Mitä mieltä olette tästä, onko samanlaista muilla. Itselläni alkaa hermo palaa. Mieheni ojentaa minua jatkuvasti lapsen hoidossa, myös lapsen kuullen (koean hänen sanomisensa ojentamisena ja arvosteluna). Esim.1. olemme syömässä ja annan jotakin ruokaa, mitä ei saisikaan antaa, tai että maitoa annetaankin vähän myöhemmin eikä vielä. Esim.2. Kiellän lasta ruokapöydässä, koska tytteli (2,5v) on juuri heittänyt ruokaa. Mies kieltää minua kieltämästä. Katson häntä, että jahhas, KYLLÄ SAA KIELTÄÄ. Toki lapselle se ei mene heti jakeluun, tuon ikäinen vain innostuu kielloista. Miehen mielestä pitäisi vaan kiinnittää lapsen huomio johonkin muuhun. Ymmärrän. Tuohon tapaan. Olen miettinyt noita tilanteita. Voi olla, että otan vähän liian vakavasti miehen sanomiset, ei hän tarkoita varsinaisesti minun ojentamista, mutta olen äiti ja äiti kyllä tietää (kovasti yritän) miten lapsen kanssa ollaan. Mies yrittää parhaansa, huolehtii kovasti ja on oikeasti hyvä isä. Välillä vain en oikein jaksa kun elämä on yhtä varovaista olemista ettei vaan kasvatettaisi lasta väärin, vois ottaa vähän rennommin. Comments, please!

 

[MorbidMama]

Voi, tohon menis kyllä mulla hermot. NOh, meillä se taitaa olla minä jolta joskus livahtaa kommentteja "Ei noin saa.."..muttamutta, varmaan parasta sopia yhteiset kasvatustavat ja se, että toisen tapaan ei saa puuttua jos se on vaan jotain harmitonta..ei kai siinä sen kummempaa.
Jos vanhemmilla on kovinkin erilaiset tavat kasvattaa, niin kyllä lapsi saattaa olla ihmeissään. Ei kai kaikesta tarvitse samaa mieltä olla, mutta joku peruslinja; mikä on kiellettyä jne. =)

 

[sisar puoliQ]

ei muuta kun pyöreän pöydän ääreen isukin kanssa keskustelemaan yhteisistä pelisäännöistä,pankaa ne vaikka paperille jos tarve vaatii.ei varmaan ole lapsen kannalta hyvä jos toinen kieltää ja toinen sallii jne.ristiriitaa.mutta hyviä vanhempiahan te molemmat vaikutatte olevan,yhteinen linja vaan kasvatukseen niin olette täydellisiä! =)

 

[Sairastunut]

Ota asia puheeksi miehesi kanssa.Minä sairastan paniikkihäiriötä ja luulen että osasyynä sairastumoseeni on juuri miehen käytös...Hän saattaa suoraan moittia minua lapsen kasvatuksen suhteen.

 

[Pupuliina]

Joo, täytyy keskustella. Molemmilla hyvä tarkoitus.