Lapsen kuolema.

[meimei]

Nyt on ollut puhetta palstalla lasten kuolemasta/kuolemista.

Onko siis korrektia kysyä miksi/mihin lapsesi kuoli ja kuinka vanhana?
Ja jos se ei ole korrektia, niin miksi ei ole?

Ja jos joku lapsensa menettänyt haluaa kertoa miksi/mihin oma lapsi on kuollut, niin voi kertoa.
Itseäni ainakin kiinnostaa, että mihin suurin osa pienistä vauvoista on kuollut?
kätkyt-kuolemaan vaiko synnynnäisiin vikoihin?

Ja jos lapsi on kasvanut pois vauvaiästä, niin mikä on silloin yleisin syy. Onnettomuudet?

Keskustelu aiheesta toivottavaa, mutta pidetään tämä kuitenkin asiallisena!
Jos ei ole asiallista sanottavaa, niin voi jättää painamatta sitä enteriä.
Ketään ei nyt ole tarkoitus kuitenkaan loukata

 

[Maura]

Meilä Matias kuoli synnytyksessä hapenpuutteesta aiheutunneen aivovamman takkii vajjaa 7v epileptisee kohtauksee

 

[Rania]

Minusta on korrektia tavatessa esittää surun ilmaisu, jos tietää, että lapsi on kuollut. Liian moni tietävä vain tuijottaa minua esim. kaupassa. Ihmiset ovat jopa lopettaneet sanomasta -päivää. Se on minusta hirveää, olen menettänyt monta kaveria tämän takia.

Minulta voi kysyä, mihin lapseni kuoli. Hän kuoli sairauteen yhdeksän kuukauden ikäisenä. Sairaus oli kardiomyopatia ja siitä johtuva sydämen vajaatoiminta.

Hän oli ihana lapsi ja hän ei katoa muistoistani minnekään. Ajattelen häntä joka päivä. En pidä kommenteista, jotka opettavat ja ohjaavat -että ajattele järjellä, lapsesi olisi kärsinyt jne. Minä tiedän kyllä. Kaikkein satuttavin kommetti oli äidiltäni, että Jumala haluaa opettaa meitä.. :'( :'(

 

[salsai]

Riippuu onko omainen läheinen, vai tuttu..
Läheiseltä kysyisin että onko hän valmis puhumaan asiasta, ja tutuilta tunnustelisin ensin että tohtiiko vielä asiaa kaivella syvemmältä.
Kyllä sekin tieto kestää odottaa.
Se riippuu kuitenkin paljon siitä olenko ollut tekemisissä paljon..

 

[Kiukkuperse]

Maura ja Rania :hug:

 

[Elämänlähde]

Ja tähän samaan aiheeseen voisin esittää yhden kysymyksen! jos se on liian tungetteleva niin ei tarvi vastata! Mites noi hautajaiset? siis jos lapsi vaikka kuolee kohtuun tai synnytyksessä tai synnytyksen jälkeen niin kerkeekö hänet kastaa? ja miten sitä sitten jaksaisi mitään hautajaisia järjestellä vai tuhkataanko heidät? vai mitä?
toivottavasti joku ymmärsi :'(

 

[ruskeena harmaana]

Meilä Matias kuoli synnytyksessä hapenpuutteesta aiheutunneen aivovamman takkii vajjaa 7v epileptisee kohtauksee

Saanko laittaa sulle yv:tä? Haluaisin kysyä sulta tarkempaa omiin kokemuksiin liittyen. Haluatko/kerkiitkö nyt vastata?

 

[Asennekysymys]

Jos lapsi syntyy kuolleena, häntä ei tietenkään kasteta. mutta hautauksen voi suorittaa ihan normaalisti, siinä on joku raskausviikkoraja, jonka jälkeen saa haudata (olisko 22 r, en ole ihan varma). Meillä syntyi viikolla 28 kuolleena ja hänet on haudattu.

 

[Asennekysymys]

Jos lapsi syntyy kuolleena, häntä ei tietenkään kasteta. mutta hautauksen voi suorittaa ihan normaalisti, siinä on joku raskausviikkoraja, jonka jälkeen saa haudata (olisko 22 r, en ole ihan varma). Meillä syntyi viikolla 28 kuolleena ja hänet on haudattu.

Tämä siis vastaus Elämänlähteen kysymykseen.

 

[meimei]

itseltäni ei lasta ole kuollut (toivottavasti en sitä surua joudukaan kokemaan), mutta lapsellani todettiin sairaus jo hänen ollessa kohdussani.
Minusta tuntui pahalta puhua siitä jopa sukulaisten kanssa, niin sitä mietin, että entä jos lapseni kuolisi, kuinka minä reagoisin ihmisten suruvalitteluihin jne.

En varmaan haluaisi tuttujen/sukulaisten kanssa jutella koko asiasta (miestäni lukuunottamatta)

eli itse olen sitä mieltä, että on korrektia kysyä (jos asiallisesti kysyy), että mihin se lapsi kuoli, mutta sitä en tiedä, että pystyisinkö kasvotusten sitä kenellekään vastaamaan.

 

[vieras]

Ja tähän samaan aiheeseen voisin esittää yhden kysymyksen! jos se on liian tungetteleva niin ei tarvi vastata! Mites noi hautajaiset? siis jos lapsi vaikka kuolee kohtuun tai synnytyksessä tai synnytyksen jälkeen niin kerkeekö hänet kastaa? ja miten sitä sitten jaksaisi mitään hautajaisia järjestellä vai tuhkataanko heidät? vai mitä?
toivottavasti joku ymmärsi :'(

Antteks, mutta tää vaikuttaa vähän vain utelulta.

Jos kuolee kohtuun tai synnytykseen, ei luonnollisestikaan voida/ehditä kastaa. Syntymän jälkeen tehdään yleensä hätäkaste, joskus voi onnistua oikeakin kaste (pappi osuu paikalle). Hautajaiset saa tietenkin itse järjestää siten kuin haluaa.

 

[Jessenia]

Mulla kuoli vauva rv21+4 synnytyksessä hän oli liian pieni kestämään syntymän, hänelle ei pidetty hautajaisia eikä nimetty.

 

[Elämänlähde]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

 

[Asennekysymys]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

On, siskon kanssa yhteinen kivi ja yhteiseen arkkuun laitettiin. Sisko oli 1v 2kk.

 

[Rania]

Ja tähän samaan aiheeseen voisin esittää yhden kysymyksen! jos se on liian tungetteleva niin ei tarvi vastata! Mites noi hautajaiset? siis jos lapsi vaikka kuolee kohtuun tai synnytyksessä tai synnytyksen jälkeen niin kerkeekö hänet kastaa? ja miten sitä sitten jaksaisi mitään hautajaisia järjestellä vai tuhkataanko heidät? vai mitä?
toivottavasti joku ymmärsi :'(

Eiköhän se ole elämänkatsomuksesta ole kiinni. Meillä lapsi kastettiin ihan tavalliseen aikaan ja kasteessa huomioitiin meidän menettämisen pelko ym. aivan ihanasti. Kun lapsemme kuoli, haimme hänet ja puin omiin vaatteisiin oman uskoni mukaan -valkoiseen virkattuun mekkoon, housuihin ja töppösiin, päähän hattu -mukaan pieni ikoni sekä kastemekko peitoksi. Kastemekossa oli kastettu kaikki meidän suvun lapset, mutta sen tehtävä päättyy lapsen kuollessa alle vuoden ikäisenä.

Hänet siunattiin ja hautaustapa oli tuhkaus mieheni ja minun toiveesta...tuhkat siroteltiin valitsemaamme paikkaan ja meillä oli ympäristöviranomaisten ja maanomistajien lupa. Vanhempani ja sukuni suri muistomerkin tai hautapaikan puuttumista, mutta lapseni muistomerkki on ikuinen. Elämänkatsomukseni on pohjimmiltaan kristillinen, mutta luonnolla on todella vahva merkitys -minä myös uskon, että osa lapseni sielusta palasi kannettavksi sydämeeni. Ja märisijöille sanon jo tässä: Jokainen tulee uskollaan autuaaksi.

 

[vieras]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

On, siskon kanssa yhteinen kivi ja yhteiseen arkkuun laitettiin. Sisko oli 1v 2kk.

Oletko menettänyt kaksi lastasi?

 

[Gossip Girl]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

On, siskon kanssa yhteinen kivi ja yhteiseen arkkuun laitettiin. Sisko oli 1v 2kk.

Teillä on sitten surua ollut enemmänkin,
:hug:
Mutta ilmeisesti tuo sun nimimerkkisi johtaa siihen miten olet kaikesta selvinnyt.

 

[Juures Suikale]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

On, siskon kanssa yhteinen kivi ja yhteiseen arkkuun laitettiin. Sisko oli 1v 2kk.

:'( Kovia oot joutunut kokemaan.

 

[Asennekysymys]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

On, siskon kanssa yhteinen kivi ja yhteiseen arkkuun laitettiin. Sisko oli 1v 2kk.

Oletko menettänyt kaksi lastasi?

Kyllä olen, yli 7 v. sitten. Yhdessä onnettomuudessa.

 

[Asennekysymys]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

On, siskon kanssa yhteinen kivi ja yhteiseen arkkuun laitettiin. Sisko oli 1v 2kk.

Teillä on sitten surua ollut enemmänkin,
:hug:
Mutta ilmeisesti tuo sun nimimerkkisi johtaa siihen miten olet kaikesta selvinnyt.

Ihminen selviää mitä ihmeellisimmistä asioista, vaikka ei etukäteen uskoisi! Surua on toki ollut, mutta surunkin kanssa oppii elämään.

 

[lumihiutale82]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

On, siskon kanssa yhteinen kivi ja yhteiseen arkkuun laitettiin. Sisko oli 1v 2kk.

Oletko menettänyt kaksi lastasi?

Kyllä olen, yli 7 v. sitten. Yhdessä onnettomuudessa.

:hug:

 

[miero]

Nyt on ollut puhetta palstalla lasten kuolemasta/kuolemista.

Onko siis korrektia kysyä miksi/mihin lapsesi kuoli ja kuinka vanhana?
Ja jos se ei ole korrektia, niin miksi ei ole?

Ja jos joku lapsensa menettänyt haluaa kertoa miksi/mihin oma lapsi on kuollut, niin voi kertoa.
Itseäni ainakin kiinnostaa, että mihin suurin osa pienistä vauvoista on kuollut?
kätkyt-kuolemaan vaiko synnynnäisiin vikoihin?

Ja jos lapsi on kasvanut pois vauvaiästä, niin mikä on silloin yleisin syy. Onnettomuudet?

Keskustelu aiheesta toivottavaa, mutta pidetään tämä kuitenkin asiallisena!
Jos ei ole asiallista sanottavaa, niin voi jättää painamatta sitä enteriä.
Ketään ei nyt ole tarkoitus kuitenkaan loukata

mun mielestä on vain luonnollista, että kun kuulee jonkun lapsen kuolemasta niin mieleen tulee, että mihinkähän hän kuoli. kyllähän moni miettii aikuisistakin mihin tuo kuoli kun kuulee jonkun kuolemasta. ihmisluonnolle on vain normaalia tuo uteliaisuus. eikä siinä kuolinsyyn ja iän kysymisessä ole mitään pahaa kunhan tuota kyselee niin, että toiselle ei tule siitä paha mieli. juttelee asiasta silloin kun toinen on siitä valmis puhumaan. ei painosta vaan kuuntelee mitä toinen tahtoo sanoa. voihan hienovaraisesti kysyä tahtooko toinen kertoa minkä ikäinen lapsi oli ja mihin meni kun huomaa ettei lapsen äitiä puhuminen haittaa. epäkorrektia on hyökätä suoraan niskaan ja kyseleen mihin sun laps kuoli minkä ikäisenä yms. tykittämällä välittämättä siitä tahtooko toinen puhua asiasta.

 

[Miili]

Kiitos Asennekysymys!!
Varmasti maailman kauhein tilanne on haudata oma pieni vauvansa :'( :'( :'( :hug: :hug:
Onko hänella hautakiveä?

On, siskon kanssa yhteinen kivi ja yhteiseen arkkuun laitettiin. Sisko oli 1v 2kk.

Oletko menettänyt kaksi lastasi?

Kyllä olen, yli 7 v. sitten. Yhdessä onnettomuudessa.

:'( :hug:

 

[Emmaliina]

Ihan ap:n kysymykseen mä en henk koht pidä siitä,et kysytään mihinkäs se teidän kuoli. Tai vielä jos eteen laitetaan "saako kysyä, mihin hän kuoli". Yleensä kyllä kerron ihan oma-alotteisesti mitä tapahtu jos siltä tuntuu. Mä pidän tungettelevana sitä,että siitä kysytään. Johtuu ehkä siit et on niin tuore tapaus vielä.

Ja meidän pieni ei kuollu mihinkään synnynnäiseen vaivaan tai kätkytkuolemaa vaan hänelle tuli bakteerin aiheuttama vaikea infektio ja sepsis. Kuoli 11pv ikäisenä. Hätäkaste suoritettiin sairaalassa ja kuten pappi meille hyvin ponnekkaasti ilmotti,ni se ei ollut hätäkaste vaan ihan oikea kaste. No se mies oli muutenkin huonoin pappi,mitä maa päällään kantaa.. Valitettiin kyllä sen miehen asenteesta. Heittää vitsiä vanhemmille,jotka itkee kun ei tiedä onko lapsella kuitenki vielä mahdollisuus selvitä..Vieläki pistää vihaks.

 

[vieras]

Hankalaa, kuitenkin kun jokainen on erinlainen ja reagoi asioihin erillä tavalla. Sitä ei todellakaan haluaisi olla tungetteleva, mutta kyse on kuitenkin monille kovin vieraasta asiasta ja ei osaa olla tilanteessa, jossa on mukana vanhempi, jolla on juuri menehtynyt lapsi.
Joillekin voi käydä niin, että eivät uskalla tulla ollenkaan juttelemaan, juuri siinä pelossa, että on liian tungetteleva. Mikähän olisi sellainen yleispätevä neuvo?