U
uneton
Vieras
Iltaa 
Sellainen ongelma olis ja kohta ajankohtainen.....
Olen eronnut ja on kaksi lasta siitä liitosta. Meillä on entinen sukunimi eli ex-miehen.
Marraskuussa tulee uusi vauva, jolla on eri isä. Mikäs sille sukunimeksi? Uuden isä on persoonallisuushäiriöinen henkilö. Emme asu yhdessä nyt ja tuskin koskaan. Päivästä ja mielenlaadusta riippuen haluaa olla isä tai ei. Välillä jopa ilmoittanut, ettei tunnusta lasta omakseen kuin pakotettuna. Jos ei tunnusta, en voi ainakaan hänen sukunimeä lapselle siis antaa.
Tuntuu vähän hassulta ajatus taas ex-miehen nimestä... Se olisi tietysti helpoin ratkaisu. Olisi sitten perheellä kaikilla sama nimi. Voisin tietysti ottaa tyttönimeni ja antaa sen myös uudelle vauvalle ja sitten kaksi muuta lasta olisi erinimisiä. Isommat ei vaan oikein ilahtuneet ajatuksesta.
Vielä yksi näkökulma olisi... Jos annan exän nimen pääsen eroon varmasti tästä persoonallisuushäiriöisestä miehestä. Hän on sanonut ettei ole missään tekemisissä lapsen kanssa jos sille tulee exän nimi.
Minusta se, mikä on sukunimi, ei voi olla noin merkittävä asia elämässä, ei se määritä mitä ja kuka olet. Se vanha sanonta kuuluu:
Ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä.
Minun elämäni kannalta helpoin olisi ehkä jos kaikilla olisi sama nimi ja ei tulisi turhia kulujakaan. Ei välttämättä ole ylimääräistä kun yksin huoltaa kolmea lasta...
Lapsi saa joka tapauksessa tietää kuka hänen isänsä on,oli nimi mikä tahansa. Ja mitenkäs sitten isovanhemmat, ne kun vasta helppoja onkin...
Jos jollakin on hyviä ehdotuksia tai uusia näkökulmia kuulen ne miellläni. Olen aika solmussa asian kanssa. taidan pohtia sitä ihan liikaa...
Sellainen ongelma olis ja kohta ajankohtainen.....
Olen eronnut ja on kaksi lasta siitä liitosta. Meillä on entinen sukunimi eli ex-miehen.
Marraskuussa tulee uusi vauva, jolla on eri isä. Mikäs sille sukunimeksi? Uuden isä on persoonallisuushäiriöinen henkilö. Emme asu yhdessä nyt ja tuskin koskaan. Päivästä ja mielenlaadusta riippuen haluaa olla isä tai ei. Välillä jopa ilmoittanut, ettei tunnusta lasta omakseen kuin pakotettuna. Jos ei tunnusta, en voi ainakaan hänen sukunimeä lapselle siis antaa.
Tuntuu vähän hassulta ajatus taas ex-miehen nimestä... Se olisi tietysti helpoin ratkaisu. Olisi sitten perheellä kaikilla sama nimi. Voisin tietysti ottaa tyttönimeni ja antaa sen myös uudelle vauvalle ja sitten kaksi muuta lasta olisi erinimisiä. Isommat ei vaan oikein ilahtuneet ajatuksesta.
Vielä yksi näkökulma olisi... Jos annan exän nimen pääsen eroon varmasti tästä persoonallisuushäiriöisestä miehestä. Hän on sanonut ettei ole missään tekemisissä lapsen kanssa jos sille tulee exän nimi.
Minusta se, mikä on sukunimi, ei voi olla noin merkittävä asia elämässä, ei se määritä mitä ja kuka olet. Se vanha sanonta kuuluu:
Ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä.
Minun elämäni kannalta helpoin olisi ehkä jos kaikilla olisi sama nimi ja ei tulisi turhia kulujakaan. Ei välttämättä ole ylimääräistä kun yksin huoltaa kolmea lasta...
Lapsi saa joka tapauksessa tietää kuka hänen isänsä on,oli nimi mikä tahansa. Ja mitenkäs sitten isovanhemmat, ne kun vasta helppoja onkin...
Jos jollakin on hyviä ehdotuksia tai uusia näkökulmia kuulen ne miellläni. Olen aika solmussa asian kanssa. taidan pohtia sitä ihan liikaa...
