lapseni isoisä näkee häntä "tekosyyn" varjolla

["yllättynyt"]

Olen luullut että appea ei lapsemme kiinnosta, kun ei pidä yhteyttä tai ota kontaktia lapseen, mutta olenkin vaan ollut "sokea". Mies kertoi että appi käy meillä "lainaamassa tietokonetta jun oma ei toimi" joka toinen viikko, kun olen töissä. Heti kun mieheni poistuu huoneesta, ottaa appi kontaktia lapseen, leikkii ja hassuttelee. Ihanaa, vaikkakin vähän kummallista, mutta suotakoon se hänelle. Pääasia kuitenkin on että lapsi saa nauttia myös isänisän seurasta ;-) Mietin vain että tapahtuukohan tätä muissakin perheissä? Ja ei, lapseni ei ole apen ensimmäinen lapsenlapsi, mutta näkee kuitenkin appea enemmän kuin apen tyttärien lapset.

 

[Moraalinvartija]

Minulla on vähän samankaltainen vanhempi mies lähipiirissä. Hänen on niin vaikeaa näyttää kenellekään tunteellisempaa ja herkempää puoltaan, että juttelee lasten kanssa vain kun ovat keskenään. Ja silloin tosiaan nauttii (juu, olen kuunnellut salaa). Järjestän sopivia tilaisuuksia aina, kun vain voin

 

["vieras"]

Luettavissa rivien välistä, että hän haluaa kyllä nähdä lasta, muttei sinua tai miestäsi.

 

["vieras"]

Täytyy myöntää että itseäkin joissain kyläpaikoissa ärsyttää kun juttelee pienelle lapselle tai yleensäkin ottaa kontaktia niin mamma on haukkana paikalla katsomassa mitä juttelet ja kommentoi lapsen puolesta, eräs isoäiti tulee aina siihen tilanteeseen mukaan ja alkaa neuvoa mitä voin sanoa lapselle tai millä lelulla voin leikkiä lapsen kanssa jne.

Viime 2v synttärijuhlissa kuulin ystävältäni valitusta kun veljen vaimo juttelee ihan väärin heidän lapselleen parhaillaan juhlissa, pitäisi mennä kyykkyyn juttelemaan ja puhua sellaisella pirteällä äänellä.
Seurasin hetken päästä ja hyvinhän lapsi& veljen vaimo tuli toimeen.

Miksi pitää tätäkin asiaa niin arvostella ja arvioida?

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";26896291]Luettavissa rivien välistä, että hän haluaa kyllä nähdä lasta, muttei sinua tai miestäsi.[/QUOTE]

Tai ainakin ilman paineita ja odotuksia. Työkaverit ovat kertoneet, miten lapsenlapset ovat joka viikonloppu mummolassa.

 

["aloittaja"]

No appi näkee kyllä miestäni päivittäin kun ovat samassa työpaikassa ja minä olen aina tullut hänen kanssa hyvin toimeen. Eli luulen että appi ei vaan kehtaa näyttää tunteitaan julkisesti.

 

[Saraldo]

[QUOTE="vieras";26896291]Luettavissa rivien välistä, että hän haluaa kyllä nähdä lasta, muttei sinua tai miestäsi.[/QUOTE]

Tai sitten appi on sen ikäluokan miehiä, että naiset hoiti lapset ja miehet toivat ruuan pöytään eivätkä juuri leikkineet lasten kanssa. Nyt sitten haluaakin vähän irtautua siitä roolista, mutta ei oikein kehtaa muiden nähden.

 

[Turbojurpo]

Jotkut äijäthän eivät osoita hellyyttä omille lapsilleenkaan paitsi humalassa. Ei enää nykyään kovin moni, mutta juurikin isoisissä noita näkee.

 

[feger]

[QUOTE="vieras";26896362]Täytyy myöntää että itseäkin joissain kyläpaikoissa ärsyttää kun juttelee pienelle lapselle tai yleensäkin ottaa kontaktia niin mamma on haukkana paikalla katsomassa mitä juttelet ja kommentoi lapsen puolesta, eräs isoäiti tulee aina siihen tilanteeseen mukaan ja alkaa neuvoa mitä voin sanoa lapselle tai millä lelulla voin leikkiä lapsen kanssa jne.

Viime 2v synttärijuhlissa kuulin ystävältäni valitusta kun veljen vaimo juttelee ihan väärin heidän lapselleen parhaillaan juhlissa, pitäisi mennä kyykkyyn juttelemaan ja puhua sellaisella pirteällä äänellä.
Seurasin hetken päästä ja hyvinhän lapsi& veljen vaimo tuli toimeen.

Miksi pitää tätäkin asiaa niin arvostella ja arvioida?[/QUOTE]

Jotkut harrastavat tätä. Minusta se on jotenkin tungettelevaa ja outoa käytöstä aikuiselta ihmiseltä. Vaikka en tiedä, saatan joskus itsekin tehdä noin, enpä ole muuten omalta osaltani kiinnittänyt huomiota. Onhan se tietenkin kohteliastakin puhua kasvot samalla tasolla, mutta meillä yleensä lapsi kiipeää syliin juttelemaan.
Minusta on ihan turhaa muuttaa äänensävyä puhuessaan lapsille, eivät lapsetkaan mitään vähä-älyisiä ole, joille pitää jotenkin paapomalla jutella.

 

["aloittaja"]

Mutta mitäs keittiöpsykologit sanovat siihen että appi ei tapaa tyttärensä poikaa, vaikka hänet monesti on kutsuttu heille kylään? Meillä on kovin erilaiset kodit ja lapset, voisiko se vaikuttaa?

 

["Kiki"]

Minusta on ihan turhaa muuttaa äänensävyä puhuessaan lapsille, eivät lapsetkaan mitään vähä-älyisiä ole, joille pitää jotenkin paapomalla jutella.

Niinpä, siksi varmaan monet haluavatkin jutella lapsien kanssa rauhassa ilman joidenkin uteliaiden tuijotusta, kuten juuri jotkut isoisät.

Samaa koin itse teini-ikäisenä, kun en ollut ollut paljon lapsien kanssa tekemisissä. Varovaisesti sitten vähän leikin serkkujeni lasten kanssa ja puhuin muutaman sanan heidän kanssaan, niin heti oli kaikki tölläämässä arvostelevasti.

Kiva kuulla että muutkin ovat kokeneet samaa enkä ole täysin kummajainen. Mutta ei kiva, että ihmiset ovat niin pöllöjä.

 

["Kiki"]

[QUOTE="aloittaja";26896739]Mutta mitäs keittiöpsykologit sanovat siihen että appi ei tapaa tyttärensä poikaa, vaikka hänet monesti on kutsuttu heille kylään? Meillä on kovin erilaiset kodit ja lapset, voisiko se vaikuttaa?[/QUOTE]

Niin, minulle tuli jo ensimmäisestä viestistä kuva, että appesi viihtyy teillä ja pitää teidän lapsestanne.

Olikos teillä siis yksi lapsi? Ja tyttärellään useampi lapsi?

Jos on näin, niin ehkä hän kokee helpommaksi olla sen yhden lapsen kanssa, on rauhallisempaa. Voi myös olla, että hän on etääntynyt tyttärensä perheestä, eikä halua että niin käy enää teidän kanssa. Voi kokea, että on tyttärensä lasten kanssa jo liian myöhäistä.

 

["vieras"]

Paljonko isovanhemmat näkevät lapsenlapsiaan ovat lähes aina linjassa sen kanssa miten hyvin tulevat toimeen arjessa lapsensa (siis lapsenlapsien vanhemman) kanssa.

Siihen ei vaikuta lapsien määrä, sukupuoli, lapsen käytös, ikä jne.

Todennäköisesti taustalla ei ole muuta kuin vanhemman ja aikuisen lapsen etääntyneet välit, kumpikaan ei uskalla ottaa puhelinta käteen ja pyytää käymään.

 

["pop"]

--
Minusta on ihan turhaa muuttaa äänensävyä puhuessaan lapsille, eivät lapsetkaan mitään vähä-älyisiä ole, joille pitää jotenkin paapomalla jutella.

Vauvalle kuuluu jutella näin, edistää kielellistä kehitystä jne. Oli minullekin uusi tieto kun kasvatustieteitä nyt lueskelen, mutta tuolla tui-tui äänellä on siis ihan oma funktionsa lapsen huomionherättäjänä, aivot reagoi siihen toisin kuin muihin ääniin.

 

["pop"]

[QUOTE="pop";26896883]Vauvalle kuuluu jutella näin, edistää kielellistä kehitystä jne. Oli minullekin uusi tieto kun kasvatustieteitä nyt lueskelen, mutta tuolla tui-tui äänellä on siis ihan oma funktionsa lapsen huomionherättäjänä, aivot reagoi siihen toisin kuin muihin ääniin.[/QUOTE]

Pitää tähän nyt vielä sen verran lisätä, että on tosin silti naurettavaa vaatia tietyn äänensävyn käyttöä keneltäkään (erityisesti, kun kyseessä ei ollut kaiketi mikään vauva, vaan taapero tai vanhempi). Kunhan nyt halusin jakaa tuon nippelitiedon,en suinkaan puolustella tuollasta äitiydeksi verhottua natsiutta.

 

["aloittaja"]

Meillä on yksi lapsi, huomiota kinuava parivuotias poika. Tyttärellä on lähes samanikäinen todella ujo poika sekä pari. kouluikäistä tyttöä.

 

["aloittaja"]

Sen voisin toki lisätä että minulla ja miehellä on kovin erilaiset sukulaissuhteet. Kun minä pidän säännöllisesti yhteyttä kaikkiin, tätejä ja serkkuja myöten niin miehelle riittää kahvittelu siskon kanssa.