Lapset elokuvateatterissa, voi prkl...

["vieras"]

osaa. Takanani istui kerran kaksi naista, joilla oli iso karkkipussi mukanaan. Tämä nyt on vallaan normaalia, ja pientä karkkipaperien rapinaa täytyy sietää. Mutta täytyykö sitäkin, että sitä ääneen analysoidaan jokaisen karkin maku ja vertaillaan makumieltymyksiä. Ja etsitään rapistellen pussia ja samalla puhuen sitten niitä lempimakeisia. Äh, tää oliki väärä, en mä tätä haluu. Oisko se tää.
Ai, voi, ei tää oli banaania. Nääksä olisko tää suklaata.


Kuunneltuani aikani kahden aikuisen naisen makeismieltymyksiä, sekä makeisten syöntiä en kamalan ystävällismielisesti suhissut HSSSSST, sille naiselle, joka tykkäsi ehkä eniten suklaatäytteisistä toffeista. Itse asiassa kyllä taisin sanoa jotain vähän epäystävällisempääkin.

Mutta joo, uskon että oli raivostuttavaa.

Ajatelkaa jos joku oikeasti kaivaisi kesken leffan repustaan voipaperiin käärityt silli-munaleivät Ja avaisi ehkä lisäksi eines-broileripyörykkäpussin :x