Lapsi ahdistuu päiväkodin lepohetkestä

[vierailija]

Yleensä 6 vuotias jaksaa levätä ja olla hiljaa, mutta sillonkin kuiskaa itsekseen tai muuta vastaavaa. Joskus taas saa raivarin ja haukkuu hoitajat pystyyn ja herättää muut. Näin ei käy usein, mutta joskus kuitenkin. Näiden jälkeen keskustellaan hoitajan kanssa mitä näissä tilanteissa voisi tehdä. Yleensä ratkaisut on kestäneet sen yhden hetken ja hoitajat kuulostavat siltä, että lapsi tahallaan raivoaa nukkarissa, jotta pääsisi pois. Olen puhunut, että lapsi ahdistuu paikallaan makaamisesta eikä raivotessaan hallitse käyttäytymistään. Omasta mielestäni lepohetki pitäisi poistaa 6 vuotiailta, mutta se ei kuulemma onnistu.

Onko jollain vastaavaa ja miten olette tehneet. Välillä tuntuu, että päiväkoti ajattelee lapsen raivolla saavan kotona jotain periksi. Näin ei todellakaan ole ja tästä olen sanonut. Lapsi on vaan temperamenttinen. Lapsi ei ole koskaan raivoamalla saanut mitään periksi ja meillä kotona lapsen käytös on hyvin hallinnassa, koska osaan ennakoida ja puheen avulla estää raivokohtausta/riehumiskohtausta tulemasta. Joskus on saanut raivarin muutenkin kuin nukkarissa ja lapsi on kokenut silloin tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti eikä ole ns. ymmärtänyt miksi joku asia meni niin. Ei ole väkivaltainen tai muuta, mutta saattaa raivota olevansa vihainen ja nimittelee hoitajia tyhmiksi ja muuta.

Päiväkoti ei ole missään vaiheessa sanonut, että lapsessa olisi jotain aihetta tutkimuksiin. Neuvolassa ollut myös ok ja sanottu, jos päiväkodissa tulee jotain kommenttia, voidaan katsoa uudestaan. Itse en ole mikään asiantuntija ja lapsi käyttäytyy hyvin, kun asioista puhutaan etukäteen ja ennakoidaan. Menee hyvin nukkumaan ja rauhoittuu kotona levolle, mutta samaa ei voi soveltaa päiväkotiin. Päiväkodissa ei saa edes olla vihkoa mihin piirtää nukkarissa, koska kuulemma epäoikeudenmukaista muita kohtaan.

Välillä väsyttää koko asia. Tuntuu, että mun pitäisi ratkaista jotenkin asia, johon päiväkoti ei ole löytänyt keinoa ja keinot jotka toimisi, ei voi käyttää. Lapsi ahdistuu siitä, että makaa paikallaan eikä voi asialle mitään. Ei musta siinä voi lastakaan syyttää huonokäytäksiseksi, jos ahdistuu jostain. Vähän sama kun laittaisi hämähäkkikammoisen hämähäkkien sekaan ja sanoisi nuku nyt. Lapsi ei saa edes istua sängyssä, koska niin ei vaan voi tehdä. Nimenomaan makaaminen ahdistaa lasta. Seuraavaksi kokeillaan stressipalloa nukkariin, mutta saa nähdä auttaako. Mielestäni menee koko lepohetken idea siihen, että toinen viettää koko ajan miettien miten kestää olla siellä.

 

[vierailija]

Rivien välistä ja riveiltä voi lukea miten sokea vanhempi on kun oma lapsi on kyseessä.

Voi hyvä jumala ja perkele taas kerran. Lapsi on päivänselvästi altis raivokohtauksille (joita kotona osataan vältellä kun tiedetään konstit) ja henkisesti epävakaa mutta vanhemman mielestä kaikki on ihan ok ja päivähoidossa vain ollaan epäoikeudenmukaisia sitä omaa kullannuppua kohtaan.

Hankkikaa nyt hyvät ihmiset sille lapselle osaavaa ammattiapua ja vähän helvetin äkkiä, ennenkuin se on koulussa pilaamassa omansa ja potentiaalisesti monen oppilaan koulunkäynnin ja pahimmassa tapauksessa tulevaisuuden.

 

[vierailija]

Ööh, pysähdytäänpä hetkeksi miettimään. Muilta lapsilta pitäisi muka poistaa lepohetki koska oma lapsi on "VAIN TEMPERAMENTTINEN" saadessaan raivareita ja käyttäytyessään aggressiivisesti.

Mammalogiikalla oman lapsen henkisen epävakauden täytyy olla muiden syytä ja järjestelmää pitää muuttaa!

Us-ko-ma-ton-ta.

 

[vierailija]

Rivien välistä ja riveiltä voi lukea miten sokea vanhempi on kun oma lapsi on kyseessä.

Voi hyvä jumala ja perkele taas kerran. Lapsi on päivänselvästi altis raivokohtauksille (joita kotona osataan vältellä kun tiedetään konstit) ja henkisesti epävakaa mutta vanhemman mielestä kaikki on ihan ok ja päivähoidossa vain ollaan epäoikeudenmukaisia sitä omaa kullannuppua kohtaan.

Hankkikaa nyt hyvät ihmiset sille lapselle osaavaa ammattiapua ja vähän helvetin äkkiä, ennenkuin se on koulussa pilaamassa omansa ja potentiaalisesti monen oppilaan koulunkäynnin ja pahimmassa tapauksessa tulevaisuuden.

Lapsella ei ole vaikeuksia esikoulun tehtävissä eikä neuvolan tehtävissä. Minkälaista apua saisin lapselle, jos lapsella on adhd? Lääkkeitä vaan lapselle, jos pärjää tällä hetkelle hyvin lukuunottamatta nukkaria. Olen mä tässä epäillyt vaikka mitä, mutta päiväkodin mielestä ei aihetta tutkimuksiin. Lapsi tekee hyvin kotona kotitehtävänsä ja on rauhallinen, jollei tule liikaa ärsykkeitä. Olen ajatellut, että katsotaan miten koulussa menee. Jos ei jaksa istua tunneilla, tottakai haluan lapselle apua. Tällä hetkellä päiväkoti ei ole maininnut ettei jaksaisi tehd päiväkodissa tehtäviä. ongelma on vain nukkarissa ja joskus harvoin joissain yksittäisissä asioissa. Eikö normaali ihminen raivostu koskaan mistään?

Ap

 

[vierailija]

Vaikea uskoa, ettei lapsi saa kotonaan raivoamisella (tai sen uhalla) periksi, kun tässäkin asiassa ehdotuksesi on, että raivoamisongelma tulisi ratkaista poistamalla lapselle epämieluisa asia.

Lapsesi on kuriton tai henkisesti epävakaa, hallitsemattomat raivokohtaukset ei ole tuon ikäiseltä normaalia temperamentikkuutta. Varsinkaan kodin ulkopuolella toistuessaan.

 

[vierailija]

Ööh, pysähdytäänpä hetkeksi miettimään. Muilta lapsilta pitäisi muka poistaa lepohetki koska oma lapsi on "VAIN TEMPERAMENTTINEN" saadessaan raivareita ja käyttäytyessään aggressiivisesti.

Mammalogiikalla oman lapsen henkisen epävakauden täytyy olla muiden syytä ja järjestelmää pitää muuttaa!

Us-ko-ma-ton-ta.

Missä väitin, että lepohetki pitäisi poistaa kaikilta? Monissa päiväkodeissa 6 vuotiaat eivät mene nukkariin ollenkaan vaan tekevät muuta. Tuttavan lapsi on myös kertonut ahdistavista nukkareista päiväkodissa, kun on vaan maattava. Toiset reagoivat voimakkaammin.

Ei tarvi heti päällekäydä, kun kysyn onko jollain vastaavaa ja mitä tehdä. Neuvolassa ei ole koskaan ollut mitään apua, kun olen kertonut lapsen nukkumisvaikeuksista ja levottomuudesta nukkaanmennessä. Nykyään olen saanut ne hallintaan, mutta päiväkodissa ei toimi.

Ap

 

[vierailija]

Vaikea uskoa, ettei lapsi saa kotonaan raivoamisella (tai sen uhalla) periksi, kun tässäkin asiassa ehdotuksesi on, että raivoamisongelma tulisi ratkaista poistamalla lapselle epämieluisa asia.

Lapsesi on kuriton tai henkisesti epävakaa, hallitsemattomat raivokohtaukset ei ole tuon ikäiseltä normaalia temperamentikkuutta. Varsinkaan kodin ulkopuolella toistuessaan.

Päiväkoti ei ole sanonut, että on aihetta tutkimuksiin. Neuvolassa nimenomaan sanottiin, että jos päiväkodin mukaan on huolenaihetta, ota yhteyttä uudestaan. Lapsi on esikoinen enkä osaa sanoa mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei.

Jos haluan välttää raivokohtauksen, vältetään asioita, jotka sellaisen voi laukaista. Lapsi rauhoittuu nopeasti eikä raivoa kauan. Yleensä on vaan lähinnä vihainen, puree hampaitaa yhteen ja rauhoittuu.

Huomenna voin kysyä onko heistä aihetta tutkimuksiin, mutta olisin olettanut, että nimenomaan päiväkoti siitä sanoo, koska heillä koulutus ja kokemusta monista eri lapsista ja mikä on normaalia.

Ap

 

[viisikymppinen isoäiti]

Tää on niin raivostuttavaa. Että 6 vuotias vielä pakotetaan nukkumahuoneeseen. Pois tämä käytäntö ja satuhetki tilalle.

 

[vierailija]

Tuttavan lapsi on myös vähän samanlainen ja käynyt tutkimuksissa. Ei ole ollut adhd:ta tai muuta vastaavaa. Lapsi on vain temperamenttinen. Tosin pienryhmässä, koska ei jaksa keskittyä tehtäviin. Meidän lapsi jaksaa keskittyä. Tämän takia en ole ollut huolissani.

Olen ollut siinä käsityksessä, että nimenomaan päiväkoti tai neuvola huomaa poikkeavuudet. Sanotaan aina, että älä ala itse diagnisoimaan. Olen pienestä asti puhunut lapsen enegisyydestä, raivoamisesta, mutta koska jaksaa keskittyä on sanottu, että kaikki on ok.

Ap

 

[Uneton vierailija]

Itse muistan lapsuudesta (olen ollut tarhassa 1990-luvulla), että vihasin päiväunihetkiä. En koskaan nukkunut, vaan makasin paikallani ja tuijotin kattoa. Aika mateli. Turhauduin. Ja ahdisti. Muut lapset kuorsasivat ja tuhisivat, minä en vain saanut unta.

Itkin kotona äidille, etten halua mennä päikkäreille, kun ei minua nukuta. En tiedä miten, mutta äitini onnistui järjestämään niin, ettei minun tarvinnut osallistua päiväunihetkiin vaan sain jäädä leikkimään. Muistan, että vietin aikaa tarhanopettajan ja -siivoojan kanssa, mutta useimmiten uppouduin omiin leikkeihini. Olin sen verran itsenäinen lapsi, joka viihtyi mielikuvitusmaaimassaan.

Tiedän, ettei tällainen ole varmastikaan monissa paikoissa mahdollista, mutta itselleni tuo järjestely on hyvä muisto!

 

[AivanSama]

Yleensä 6 vuotias jaksaa levätä ja olla hiljaa, mutta sillonkin kuiskaa itsekseen tai muuta vastaavaa. Joskus taas saa raivarin ja haukkuu hoitajat pystyyn ja herättää muut. Näin ei käy usein, mutta joskus kuitenkin. Näiden jälkeen keskustellaan hoitajan kanssa mitä näissä tilanteissa voisi tehdä. Yleensä ratkaisut on kestäneet sen yhden hetken ja hoitajat kuulostavat siltä, että lapsi tahallaan raivoaa nukkarissa, jotta pääsisi pois. Olen puhunut, että lapsi ahdistuu paikallaan makaamisesta eikä raivotessaan hallitse käyttäytymistään. Omasta mielestäni lepohetki pitäisi poistaa 6 vuotiailta, mutta se ei kuulemma onnistu.

Onko jollain vastaavaa ja miten olette tehneet. Välillä tuntuu, että päiväkoti ajattelee lapsen raivolla saavan kotona jotain periksi. Näin ei todellakaan ole ja tästä olen sanonut. Lapsi on vaan temperamenttinen. Lapsi ei ole koskaan raivoamalla saanut mitään periksi ja meillä kotona lapsen käytös on hyvin hallinnassa, koska osaan ennakoida ja puheen avulla estää raivokohtausta/riehumiskohtausta tulemasta. Joskus on saanut raivarin muutenkin kuin nukkarissa ja lapsi on kokenut silloin tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti eikä ole ns. ymmärtänyt miksi joku asia meni niin. Ei ole väkivaltainen tai muuta, mutta saattaa raivota olevansa vihainen ja nimittelee hoitajia tyhmiksi ja muuta.

Päiväkoti ei ole missään vaiheessa sanonut, että lapsessa olisi jotain aihetta tutkimuksiin. Neuvolassa ollut myös ok ja sanottu, jos päiväkodissa tulee jotain kommenttia, voidaan katsoa uudestaan. Itse en ole mikään asiantuntija ja lapsi käyttäytyy hyvin, kun asioista puhutaan etukäteen ja ennakoidaan. Menee hyvin nukkumaan ja rauhoittuu kotona levolle, mutta samaa ei voi soveltaa päiväkotiin. Päiväkodissa ei saa edes olla vihkoa mihin piirtää nukkarissa, koska kuulemma epäoikeudenmukaista muita kohtaan.

Välillä väsyttää koko asia. Tuntuu, että mun pitäisi ratkaista jotenkin asia, johon päiväkoti ei ole löytänyt keinoa ja keinot jotka toimisi, ei voi käyttää. Lapsi ahdistuu siitä, että makaa paikallaan eikä voi asialle mitään. Ei musta siinä voi lastakaan syyttää huonokäytäksiseksi, jos ahdistuu jostain. Vähän sama kun laittaisi hämähäkkikammoisen hämähäkkien sekaan ja sanoisi nuku nyt. Lapsi ei saa edes istua sängyssä, koska niin ei vaan voi tehdä. Nimenomaan makaaminen ahdistaa lasta. Seuraavaksi kokeillaan stressipalloa nukkariin, mutta saa nähdä auttaako. Mielestäni menee koko lepohetken idea siihen, että toinen viettää koko ajan miettien miten kestää olla siellä.

Tosi harmillinen tilanne. Tavallaan se on vähän niinkin, että on hyvä oppia sietämään tilanteita, joissa ei saa tehdä kuten itse haluaisi... toisaaltaan sitten se tuntuu vähän lapsen kiusaamiselle, että 6 vuotias pakotetaan lepohetkeen. Ymmärrän kyllä sen, että kaikki voi olla paikalla vaikka 15 minuuttia ja kun ne väsyneimmät on nukahtaneet, niin halukkaat päästetään vaikka lukemaan kirjoja tai piirtämään.

 

[vierailija]

Lapsella ei ole vaikeuksia esikoulun tehtävissä eikä neuvolan tehtävissä. Minkälaista apua saisin lapselle, jos lapsella on adhd? Lääkkeitä vaan lapselle, jos pärjää tällä hetkelle hyvin lukuunottamatta nukkaria. Olen mä tässä epäillyt vaikka mitä, mutta päiväkodin mielestä ei aihetta tutkimuksiin. Lapsi tekee hyvin kotona kotitehtävänsä ja on rauhallinen, jollei tule liikaa ärsykkeitä. Olen ajatellut, että katsotaan miten koulussa menee. Jos ei jaksa istua tunneilla, tottakai haluan lapselle apua. Tällä hetkellä päiväkoti ei ole maininnut ettei jaksaisi tehd päiväkodissa tehtäviä. ongelma on vain nukkarissa ja joskus harvoin joissain yksittäisissä asioissa. Eikö normaali ihminen raivostu koskaan mistään?

Ap

Lapsi ja/tai aikuiset voisi päästä keskustelelmaan esiopetuksen kuraattorin kanssa, ja siitä sitten mietitään lisäkeinoja. Niitä voivat olla esim. kuraattorin ohjaus, elton työtavat, psykologi, toimintaterapia...

Kuulostaa jonkin sortin tarkkaivaisuus- ja toiminnanohjausongelmalta.

 

[.....]

Tuskin siinä lapsessa on muuta vikaa, kun liian suojelevat vanhemmat. Jos vapaa-ajalla on suojeltu pettymyksiltä ja ennakoidaan ja vältetään kaikki vaikeat tilanteet, ei lapsi ole päässyt tarpeeksi harjoittelemaan tunteiden säätelyä ja rauhoittumista.

 

[.....]

Missä väitin, että lepohetki pitäisi poistaa kaikilta? Monissa päiväkodeissa 6 vuotiaat eivät mene nukkariin ollenkaan vaan tekevät muuta. Tuttavan lapsi on myös kertonut ahdistavista nukkareista päiväkodissa, kun on vaan maattava. Toiset reagoivat voimakkaammin.

Ei tarvi heti päällekäydä, kun kysyn onko jollain vastaavaa ja mitä tehdä. Neuvolassa ei ole koskaan ollut mitään apua, kun olen kertonut lapsen nukkumisvaikeuksista ja levottomuudesta nukkaanmennessä. Nykyään olen saanut ne hallintaan, mutta päiväkodissa ei toimi.

Ap

Päiväunet tai rentoutumishetki tekisivät aikuisillekin vain hyvää keskellä päivää. Eli ihan hyvä lasten on pikku hetki levätä. Tietysti eri asia, jos tuntitolkulla makuutetaan hiljaisessa huoneessa.

 

[vierailija]

Tuskin siinä lapsessa on muuta vikaa, kun liian suojelevat vanhemmat. Jos vapaa-ajalla on suojeltu pettymyksiltä ja ennakoidaan ja vältetään kaikki vaikeat tilanteet, ei lapsi ole päässyt tarpeeksi harjoittelemaan tunteiden säätelyä ja rauhoittumista.

Eikä välttämättä ainoastaan vanhemmat. Naapurin kauhukakaran mieltymysten mukaan hyppäävät myös isompi sisarus ja tämän kaveripiiri, kun tekevät kaikkensa, ettei tuo tyyppi räjähtäisi ja saisivat olla suhteellisen rauhassa ilman, että tarvitsee pelätä yhden käyvän fyysisesti päälle. Olisi siinä vähän peiliin katsomisen paikka vanhemmillakin. Mutta monella mennään sen diagnoosin taakse, ettei siihen käytökseen muka voi vaikuttaa. Mutta sehän on niin hankala käydä hoitokokouksissa, kuskata terapiaan jne.

 

[vierailija]

Tuskin siinä lapsessa on muuta vikaa, kun liian suojelevat vanhemmat. Jos vapaa-ajalla on suojeltu pettymyksiltä ja ennakoidaan ja vältetään kaikki vaikeat tilanteet, ei lapsi ole päässyt tarpeeksi harjoittelemaan tunteiden säätelyä ja rauhoittumista.

Sanotaanko näin, että ne tavat millä pyrin välttämään raivokohtaukset, on seuraavia:
-Selitän tapahtumat tarkasti. Toisella lapsella on tulossa jotain sellaista mitä hän haluaisi. Raivokohtausta ei tule toisin kuin selittämättä.
-Lapsi haluaisi tiettyä aamupalaa. Sanon että nyt on tätä syö tai ole syömättä. Jos kiukuttelet, voit poistua pöydästä. Ilman ehtoja, lapsi saattaa kiukutella ja raivota ettei syö.
-Toinen lapsi saa imuroida, hänkin olisi halunnut. Sanon että ensikerralla on hänen vuoro ja raivoomalla ei ole vuoroa ollenkaan. Saattaa polkea jalkaa ja lopettaa.

Jne.

Kaupassa kinui ja itki lelun perään. Ensikerralla ei päässyt leluosastolle, kun kerroin etten voi häntä sinne päästää jos kiukutellaan ettei saa leluja. Nätisti oli kanssani kaupassa, kun ymmärsi syyn miksei sinne leluosastolle päässyt sillä aikaa kun tein muita ostoksia.

Ollaan harjoiteltu tilanteita, mitä tehdä kun on vihainen. Meillä on sallittua sanoa se ääneen, kunhan ei hauku muita. Olen lukenut, että tutkitusti lapsen hiljentäminen vihaisena saa vihan purkautumaan fyysisesti. Päiväkodissa on sanottu, että lapsi osaa hyvin sanoin kertoa tunteensa. Pääosin on iloinen lapsi kuulemma.

Osittain luulen käytöksen johtuvan väsymyksestä, koska toinen lapsi nukkuu päiväunet ja valvoisi myöhempään kuin esikoinen, joka ei nuku. Esikoinen ei nuku jos pienempi ei ole nukahtanut. Olisi hyvä jos esikoinen nukkuisi, mutta edes palkintotaulukko tai vastaava auta, koska on sanonut ettei pysty siihen. Lomilla ei oikeastaan raivoa mistään ja väsymys näkyy heti käytöksessä. Pitäisi varmaan muuttaa isompaan asuntoon, jossa lapsille omat huoneet.


Lapsi kokee paljonkin asioita, joissa joutuu sietämään pettymystä tai sitä ettei saa kaikkea. Viime kerralla suuttui kun toinen lapsi pääsi pois nukkarista ja hän ei. En tiedä syytä miksi toinen pääsi pois.

Ap

 

[vierailija]

Eikä välttämättä ainoastaan vanhemmat. Naapurin kauhukakaran mieltymysten mukaan hyppäävät myös isompi sisarus ja tämän kaveripiiri, kun tekevät kaikkensa, ettei tuo tyyppi räjähtäisi ja saisivat olla suhteellisen rauhassa ilman, että tarvitsee pelätä yhden käyvän fyysisesti päälle. Olisi siinä vähän peiliin katsomisen paikka vanhemmillakin. Mutta monella mennään sen diagnoosin taakse, ettei siihen käytökseen muka voi vaikuttaa. Mutta sehän on niin hankala käydä hoitokokouksissa, kuskata terapiaan jne.

Lapsi ei ole väkivaltainen vaan kertoo vihansa sanoin. Vihaa nukkaria ja päiväkotia kun pitää nukkua.

Ap

 

[vierailija]

Oikeasi millaisia pässejä täällä palstalla oikeasti on. Minusta on aika naurettavaa että lapsi jolla on ongelmia lähinnä vain päiväkodin lepohetken kanssa leimataan ongelmalapseksi joka on täysin kuriton? Ja en oikein ymmärtänyt myöskään tuota ADHD epäilyä jos kerran muuten ongelmia ei ole ja pelkästään lepohetki on ongelma? Monissa maissa ei todellakaan harrasteta mitään lepohetkiä kesken päivän noin vanhoilla. Sitähän pitää jo ensi vuonna olla koulussa. Tuo lepohetkihän kestää yleensä tunnin. Se on pitkä aika se. Kyllä päiväkodin pitäisi vaan tulla kangistuneista kaavoista pois ja järjestää yli 5-vuotiaille mahdollisuuden olla jalkeilla ainakin max. puolen tunnin lepohetken jälkeen. Ymmärrään että käy ahdistamaan. Eikä tuo ap:n lapsi ole todellakin ainoa. Tiedän useita tapauksia joissa vanhemmat eivät haluaisi että heidän lapsiaan pakko makuutetaan tuntitolkulla kun lapselle se on vain kurjaa ja niin pitkä lepohetki ei ole ollenkaan välttämätön tuon ikäiselle. Päiväkotihan ei yleensä perustele tuota lepohetkeä noin vanhalla sillä että se oli välttämätön tuon ikäiselle vaan sillä että heillä ei ole mahdollisuutta järjestää toimintaa tai paikkaa missä olla tuona aikana hereillä oleville eli on vain resurssikysymys josta lapset kärsivät.

 

[.....]

Sanotaanko näin, että ne tavat millä pyrin välttämään raivokohtaukset, on seuraavia:
-Selitän tapahtumat tarkasti. Toisella lapsella on tulossa jotain sellaista mitä hän haluaisi. Raivokohtausta ei tule toisin kuin selittämättä.
-Lapsi haluaisi tiettyä aamupalaa. Sanon että nyt on tätä syö tai ole syömättä. Jos kiukuttelet, voit poistua pöydästä. Ilman ehtoja, lapsi saattaa kiukutella ja raivota ettei syö.
-Toinen lapsi saa imuroida, hänkin olisi halunnut. Sanon että ensikerralla on hänen vuoro ja raivoomalla ei ole vuoroa ollenkaan. Saattaa polkea jalkaa ja lopettaa.

Jne.

Kaupassa kinui ja itki lelun perään. Ensikerralla ei päässyt leluosastolle, kun kerroin etten voi häntä sinne päästää jos kiukutellaan ettei saa leluja. Nätisti oli kanssani kaupassa, kun ymmärsi syyn miksei sinne leluosastolle päässyt sillä aikaa kun tein muita ostoksia.

Ollaan harjoiteltu tilanteita, mitä tehdä kun on vihainen. Meillä on sallittua sanoa se ääneen, kunhan ei hauku muita. Olen lukenut, että tutkitusti lapsen hiljentäminen vihaisena saa vihan purkautumaan fyysisesti. Päiväkodissa on sanottu, että lapsi osaa hyvin sanoin kertoa tunteensa. Pääosin on iloinen lapsi kuulemma.

Osittain luulen käytöksen johtuvan väsymyksestä, koska toinen lapsi nukkuu päiväunet ja valvoisi myöhempään kuin esikoinen, joka ei nuku. Esikoinen ei nuku jos pienempi ei ole nukahtanut. Olisi hyvä jos esikoinen nukkuisi, mutta edes palkintotaulukko tai vastaava auta, koska on sanonut ettei pysty siihen. Lomilla ei oikeastaan raivoa mistään ja väsymys näkyy heti käytöksessä. Pitäisi varmaan muuttaa isompaan asuntoon, jossa lapsille omat huoneet.


Lapsi kokee paljonkin asioita, joissa joutuu sietämään pettymystä tai sitä ettei saa kaikkea. Viime kerralla suuttui kun toinen lapsi pääsi pois nukkarista ja hän ei. En tiedä syytä miksi toinen pääsi pois.

Ap

Ehkä kyse on sitten siitä, että ei osaa totella muita aikuisia/ohjaajia. Enivei, hyvä harjoitella, koska muuten on koulussa pulassa, kun ei osaa ohjeistusta noudattaa.

 

[vierailija]

Lapsi ja/tai aikuiset voisi päästä keskustelelmaan esiopetuksen kuraattorin kanssa, ja siitä sitten mietitään lisäkeinoja. Niitä voivat olla esim. kuraattorin ohjaus, elton työtavat, psykologi, toimintaterapia...

Kuulostaa jonkin sortin tarkkaivaisuus- ja toiminnanohjausongelmalta.

Näin ihan sivullisena kiinnostaisi että miten tuo että ei oikein jaksaisi noita lepohetkiä viittaa jonkin sortin tarkkaavaisuus- ja toiminnanohjausongelmalta? Ap:han sanoin että esim. eskarin tehtävien tekemisen kanssa ja muutenkin keskittymisen kanssa ei ole ongelmia. Eli siis toimintaterapiaan koska haukkuu hoitajia tyhmiksi koska ei jaksaisi makaa yhtä tuntia silloin kun ei väsytä?

 

[vierailija]

Tämä oli mun mielestä vähän outo aloitus. Ap puhui välillä raivokohtauksista tai riehumisesta mutta sitten kuitenkin sanoi että ei sellaista ole ollut päiväkodissa vaan ilmaisee vain puheella että ei jaksaisi levätä tai hakkuu hoitajia tyhmäksi. Raivokohtaukset ovat raivokohtauksia ja tuo ei kuulosta sellaisilta. Joku tässä ei stemmaa. Ei ole siis mitään muuta outoa kun se että ei jaksaisi levätä ja täällä jo puhutaan pskologeista, toimintaterapeuteista, adhd:sta?

 

[vierailija]

Tämä oli mun mielestä vähän outo aloitus. Ap puhui välillä raivokohtauksista tai riehumisesta mutta sitten kuitenkin sanoi että ei sellaista ole ollut päiväkodissa vaan ilmaisee vain puheella että ei jaksaisi levätä tai hakkuu hoitajia tyhmäksi. Raivokohtaukset ovat raivokohtauksia ja tuo ei kuulosta sellaisilta. Joku tässä ei stemmaa. Ei ole siis mitään muuta outoa kun se että ei jaksaisi levätä ja täällä jo puhutaan pskologeista, toimintaterapeuteista, adhd:sta?

Huutaa, että ei halua olla täällä, päiväkodilla tyhmät säännöt, hoitajat tyhmiä. Päiväkoti puhunut raivoamisesta sanoin. Potkinut sängyn reunaa. Ei ole ollut väkivaltainen ketään ihmistä kohtaan. En tiedä miksi tota kutsuisin, jos en raivoamiseksi. Sanoin nyt vaan adhd:n, koska sitä epäilin joskus lapsen ollessa pienempi. Sillon raivosi pitkin päivää ja jouduin usein rauhoittamaan sylissä. On myös joitain aistiyliherkkyyksiä ja haluaisi asioiden menevän hänen ajatusten mukaan. Ei raivoa, mutta hermostuu herkästi varsinkin väsyneenä. Nukkumisella on iso merkitys siihen kuinka herkästi joku lasta ärsyttää. Sukat pitää olla just eikä melkein tai tuntuu inhottavalta.

Yksi juttu mitä en ole ole edes miettinyt pitkään aikaan on se, että kun lapsi hermostuu tarpeeksi, hän saa ihottumaa. Iho tulee pilkulliseksi ja kutittaa. Se varmaan lisää sitä, ettei hallitse itseään kun joku asia ärsyttää liikaa. Liittyy jotenkin kai hikoilemiseen.

 

[vierailija]

Huutaa, että ei halua olla täällä, päiväkodilla tyhmät säännöt, hoitajat tyhmiä. Päiväkoti puhunut raivoamisesta sanoin. Potkinut sängyn reunaa. Ei ole ollut väkivaltainen ketään ihmistä kohtaan. En tiedä miksi tota kutsuisin, jos en raivoamiseksi. Sanoin nyt vaan adhd:n, koska sitä epäilin joskus lapsen ollessa pienempi. Sillon raivosi pitkin päivää ja jouduin usein rauhoittamaan sylissä. On myös joitain aistiyliherkkyyksiä ja haluaisi asioiden menevän hänen ajatusten mukaan. Ei raivoa, mutta hermostuu herkästi varsinkin väsyneenä. Nukkumisella on iso merkitys siihen kuinka herkästi joku lasta ärsyttää. Sukat pitää olla just eikä melkein tai tuntuu inhottavalta.

Yksi juttu mitä en ole ole edes miettinyt pitkään aikaan on se, että kun lapsi hermostuu tarpeeksi, hän saa ihottumaa. Iho tulee pilkulliseksi ja kutittaa. Se varmaan lisää sitä, ettei hallitse itseään kun joku asia ärsyttää liikaa. Liittyy jotenkin kai hikoilemiseen.

Ja lapsi siis tosiaan raivoaa niin harvoin, että olisin lääkärissä käynyt ihottuman takia. ihottuma häviää nopeasti, kun lapsi rauhoittuu, mutta se kuulemma kutittaa.

Lapsi on riehunut nukkarissa syksyllä ehkä 3-4 kertaa, joten kyse on siis n. kerran kuussa tapahtuvasta "riehumisesta". Muutoinkin lapselle nukkari on vaikeaa ja päiväkodin mukaan voi olla ihan nätisti, mutta ei selvästi rauhoitu nukkarissa. Joskus on jopa nukahtanut, mutta aika harvoin. Olen kannustanut nukkumaan, mutta lapsi ei kuulemma pysty nukkumaan siellä. Lapsi on sanonut että häntä inhottaa olla nukkarissa ja sen takia sanoo usein, ettei halua päiväkotiin sen takia.

Muutaman kerran on myös kuulemma raivonnut huutamalla esim. tilanteissa, kun toinen lapsi on ollut hänelle epäreilu (pettänyt esim. lupauksen) tai hoitaja ei ole selittänyt miksi hän ei ole saanut jotain mitä joku toinen. Näistä mulle siis sanottu ja että oli kuulemma tosi vihainen. Purkasi sen huutamalla.

Ap

 

[vierailija]

Meillä oli sama tilanne. Lapsi meni eskariin vasta klo 10.00 ja heti klo 12.00 olisi pitänyt maata hiljaa paikoillaan. Lapsi ahdistui ja turhautui, itkeskeli kun oli pakko maata paikoillaan tekemättä mitään. Ja normaali rauhallinen älykäs lapsi kyseessä.

Hoitajien kanssa sovittiin, että jos lepääminen ei jonkin tietyn minuuttiajan (en muista) jälkeen huvita, nukkarista saa lähteä leikkipuolelle. Asia oli sillä hoidettu ja kaikki tyytyväisiä.

 

[vierailija]

Huutaa, että ei halua olla täällä, päiväkodilla tyhmät säännöt, hoitajat tyhmiä. Päiväkoti puhunut raivoamisesta sanoin. Potkinut sängyn reunaa. Ei ole ollut väkivaltainen ketään ihmistä kohtaan. En tiedä miksi tota kutsuisin, jos en raivoamiseksi. Sanoin nyt vaan adhd:n, koska sitä epäilin joskus lapsen ollessa pienempi. Sillon raivosi pitkin päivää ja jouduin usein rauhoittamaan sylissä. On myös joitain aistiyliherkkyyksiä ja haluaisi asioiden menevän hänen ajatusten mukaan. Ei raivoa, mutta hermostuu herkästi varsinkin väsyneenä. Nukkumisella on iso merkitys siihen kuinka herkästi joku lasta ärsyttää. Sukat pitää olla just eikä melkein tai tuntuu inhottavalta.

Yksi juttu mitä en ole ole edes miettinyt pitkään aikaan on se, että kun lapsi hermostuu tarpeeksi, hän saa ihottumaa. Iho tulee pilkulliseksi ja kutittaa. Se varmaan lisää sitä, ettei hallitse itseään kun joku asia ärsyttää liikaa. Liittyy jotenkin kai hikoilemiseen.

Kysele sieltä päiväkodista, ovatko he kiinnittäneet huomiota noihin aistiyliherkkyysjuttuihin? Kannattaa ehkä lähteä selvittämään sitä. Alkuseulonta tehdään vastaamalla satoihin aika yksinkertaisiin kysymyksiin ruksimalla oikea kohta väliltä aina - ei koskaan. Toimintaterapeutti laskee noiden saatujen vastausten mukaan pisteet eri osa-alueille ja tiettyjen rajojen jälkeen asiaa tutkitaan enemmän. Siinä katsotaan niin yli- kuin aliherkkyyksiäkin. Apua saa sensorisen integraation kautta tapahtuvasta toimintaterapiasta. Ei se niitä mihinkään hävitä, mutta auttaa sietämään paremmin ja antaa vanhemmalle selviämisohjeita erilaisiin tilanteisiin. Meillä nukahtamiseen auttoi painavan peiton hankkiminen, se aktivoi syvätuntoa. Ei sitä tarkoituksella edes hankittu, sattui vaan olemaan kanta-asiakastarjouksena ja oltiin hankkimassa kyseiselle lapselle aikuisten kokoista peittoa ja sen jälkeen unet alkoivat maistua paljon paremmin ja yöheräilytkin vähenivät. Selitys löytyi sitten myöhemmin tuolta toimintaterapiasta.

En hämmästyisi, jos vaikka jotain aspergerpiirteitä löytyisi muissa tutkimuksissa, niitä on meidän toisella lapsella.