Lapsi et vai uskonnon tunneille?

["basilika"]

Ei siis ihan vielä ole ajankohtaista mutta toisen topikin myötä aloin taas pohtia asiaa. Antaako lapsen itse valita vai päättääkö hänen puolestaan kumpaan menee. Minä eikä mieheni kunpikaan kuuluta mihinkään seurakuntaan tai kirkkoon. Itse olen kuitenkin käynyt uskonnontunneilla (koulussa jossa kävin ei ollut et opetusta) ja ihan viihdyttäviä tunteja olivat. Muistan ala-asteella, että oli kivaa kun oli "satutunti" eli opettaja kertoi raamatun tarinoita ja sitten piirrettiin niistä. Yläasteella perehdyttiin eri uskontoihin, ei muistaakseni painotettu mitään tiettyä uskontoa erityisesti. En siis ole edelleenkään koe olevani mitenkään "kristitty" ja uskovani mihinkään Jumalaan tai Jeesukseen, mutta en koe näitä asioita mitenkään kielteisinäkään. Siis ne saavat uskoa jotka uskovat, mutta itse en todellakaan voisi kuvitella uskovani mihinkään Jumalaan. Miehelläni ei myöskään oikein ole mielipidettä siitä kumpaan ryhmään lapsen kannattaisi mennä, hän itse on ollut et tunneilla peruskoulussa.
Pitäisikö siis vain heittää kolikkoa?

 

[Huom harmaana]

Sinä sentään voit valita, me emme voi. Lapsi nimittäin kuuluu kirkkoon, vaikka me vanhemmat emme kuulu. Toki voimme hänet erottaa mutta sekin tuntuisi oudolta.
Itse laittaisin mieluiten et:hen.

 

[maomao]

Jos ette kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään, suosittelen ET-tunteja. Minusta lapsi ei voi itse päättää vielä 6-7-vuotiaana vaan se on vanhempien tehtävä

 

[maomao]

Sinä sentään voit valita, me emme voi. Lapsi nimittäin kuuluu kirkkoon, vaikka me vanhemmat emme kuulu. Toki voimme hänet erottaa mutta sekin tuntuisi oudolta.
Itse laittaisin mieluiten et:hen.

Me erotimme lapsemme (ne kaksi jotka kuuluivat) seurakunnasta jotta pääsivät et-tunneille.

 

["basilika"]

Vai saakohan sitä sittenkään valita? Lapsi ei siis kuulu kirkkoon eli meneekö silloin automaattisesti et ryhmään jos koulussa järjestetään et ja uskonnon opetusta kumpaakin?

 

[Huom harmaana]

Me erotimme lapsemme (ne kaksi jotka kuuluivat) seurakunnasta jotta pääsivät et-tunneille.

Pohdiskelen vaan että voinko tehdä erottamispäätöksen lapsen puolesta. Siis onko se moraalisesti oikein. Ollaan ajateltu että lapsi saa sitten rippikouluikäisenä päättää itse. Ei ole helppoa.

 

[Data]

Jos et osaa päättää, niin laita et-tunneille. Ota huomioon kaveriasiat. Ainakin meillä et-ryhmäläiset ja luterilaiset ovat eri ryhmissä ja heillä alkaa koulu välillä eri aikaan. Tällä voi olla merkitystä jos vaikka paras kaveri aloittaa samalla luokalla.

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="basilika";24448185]Vai saakohan sitä sittenkään valita? Lapsi ei siis kuulu kirkkoon eli meneekö silloin automaattisesti et ryhmään jos koulussa järjestetään et ja uskonnon opetusta kumpaakin?[/QUOTE]

Saa valita, puhuttiin juuri asiasta kirkkoon kuulumattomien kavereiden kanssa.

 

["näin on"]

Jos lapsi ei kuulu kirkkoon, saa vanhemmat valita et vai uskonto. Mutta jos kuuluu, osallistuu uskonnon opetukseen.

 

[maomao]

Pohdiskelen vaan että voinko tehdä erottamispäätöksen lapsen puolesta. Siis onko se moraalisesti oikein. Ollaan ajateltu että lapsi saa sitten rippikouluikäisenä päättää itse. Ei ole helppoa.

Minusta on parempi, että lapsi halutessaan liittyy mihin tahansa uskontokuntaan Ihan yhtälailla lapsi voi päättää sitten 15-vuotiaana.

 

[BootyPeppi]

Sinä sentään voit valita, me emme voi. Lapsi nimittäin kuuluu kirkkoon, vaikka me vanhemmat emme kuulu. Toki voimme hänet erottaa mutta sekin tuntuisi oudolta.
Itse laittaisin mieluiten et:hen.

Kyllä minä olen aina saanut valita kumpaan lapsi menee vaikka lapset kuuluvat kirkkoon. Esikoinen kävi et tunneilla ja toinen taas uskontotunneilla.

 

["jenni"]

Mikähän siellä et-tunnilla on niin ihanaa että lapsi sinne vaikka kirkosta erottamalla? Monikohan tietää mitä siellä uskonto tunnilla oikeesti tehdään ja puhutaan? Ihan ihme mittasuhteet saanu tämä aihe täällä.

 

[moka]

Kyllä minä olen aina saanut valita kumpaan lapsi menee vaikka lapset kuuluvat kirkkoon. Esikoinen kävi et tunneilla ja toinen taas uskontotunneilla.

Nyt on koulu mokannu. Noinhan ei oikeesti sais olla.

 

["Ope"]

Ainakin ruotsinkielisellä puolella niin esim. nelosluokalla ei ole mitään "satutunteja". Kyllä siellä ihan faktaa (ja aika tylsää sellaista) pitää lukea jonkun tyypin saarnamatkoista ym., ja aika rivakkaan tahtiin että ehtii kaiken pakollisen käydä läpi. Sit loppuvuodesta tulee vähän kivempia juttuja vihkimisestä, kasteesta jne. Vaikka itse kuulun kirkkoon ja opetan siis nyt 1h/viikossa uskontoa, niin valitsisin milloin tahansa sen et:n mielummin. Toisaalta lapset ei välttämättä ajattele noin, mulla on yksi oppilas joka ei kuulu kirkkoon mutta on valinnut uskonto-tunnit koska ei halua olla ainut luokassa joka menee et-tunneille (vaikka oli siellä viime vuonna ja viihtyi siellä).

 

["Gemma"]

Itseäni ei ole lapsena kastettu enkä kuulunut kirkkoon, mutta kävin silti uskontotunneilla. Minusta se oli huono ratkaisu. Se, ettei kuulunut kirkkoon, oli minusta noloa (en tykännyt olla erilainen, ei ollut kummeja jne), ja sitten kaikki ihmetteli että miksi sitten käyn uskontotunneilla. Mieluummin olisin sitten käynyt ihan rehellisesti et-tunneilla kerta en kirkkoon kuulunut.
'
Rippikouluiässä liityin omasta halustani kirkkoon.

 

[omnix]

Pohdiskelen vaan että voinko tehdä erottamispäätöksen lapsen puolesta. Siis onko se moraalisesti oikein. Ollaan ajateltu että lapsi saa sitten rippikouluikäisenä päättää itse. Ei ole helppoa.

Siis häh? Voihan lapsi liittyä kirkkoon ripari-ikäisenä jos siltä tuntuu? Tämä on mun mielestä aivan käsittämätön ajattelutapa.

Vähän kun että liittäisi lapsensa muslimiyhteisöön jotta hän voisi vapaasti valita itse mitä uskoo ja mitä ei. Eikö vapainta olisi olla liittämättä häntä yhtikäs mihinkään? Jos hän sitten johonkin uskontoon mieltyisi niin antaisi luvan liittyä mihin tahtoo.

 

[rv15]

Minä ainakin päätän. ihme aivopesua koko jumala se se on vielä lailista.

 

[ope harmaana]

[QUOTE="jenni";24448249]Mikähän siellä et-tunnilla on niin ihanaa että lapsi sinne vaikka kirkosta erottamalla? Monikohan tietää mitä siellä uskonto tunnilla oikeesti tehdään ja puhutaan? Ihan ihme mittasuhteet saanu tämä aihe täällä.[/QUOTE]

Minä tiedän ja olen tosi iloinen, että asiasta puhutaan. Joku linkitti eka luokan kirjan sisällönkin ja kyllä se sellasta "Jumala vastaa rukouksiin"- meininkiä on, ettei voi tunnustuksettomaksi kutsua.

Oon jopa miettinyt kehoitanko omien oppilaideni vanhempia kiinnittämään huomiota asiaan.. Kaikki kaverit ovat olleet yllättyneitä, kun kerron oppisisällöistä!

 

[omnix]

Niin ja itse laitan omat lapseni ehdottomasti ET-tunneille. Ihan periaatteellisista syistä jos en muita keksisi. Uskonnonopetus on saatava pois kouluista. Tilalle kaikille yhteinen ET-opetus, jossa käsitellään eri uskontoja ja johon saadaan eri uskontokuntia ja elämänkatsomuksia edustavia oppilaita samaan luokkaan puhumaan näistä asioista. Eikä mitään virsien veisuuta tai kirkkokäyntejä kouluajalla, verorahoilla. Uskonnon harjoitus kuuluu perhepiiriin, ei valtiollisiin tai kunnallisiin instituutioihin.

 

[omnix]

Siis häh? Voihan lapsi liittyä kirkkoon ripari-ikäisenä jos siltä tuntuu? Tämä on mun mielestä aivan käsittämätön ajattelutapa.

Vähän kun että liittäisi lapsensa muslimiyhteisöön jotta hän voisi vapaasti valita itse mitä uskoo ja mitä ei. Eikö vapainta olisi olla liittämättä häntä yhtikäs mihinkään? Jos hän sitten johonkin uskontoon mieltyisi niin antaisi luvan liittyä mihin tahtoo.

Pitää vielä lisätä omaan tekstiin: Miten ihmeessä pidät moraalisesti oikeana sitä, että liität lapsen uskonnolliseen yhteisöön kysymättä häneltä? Millä ihmeen logiikalla on moraalisesti täysin OK liittää vastasyntynyt uskonnolliseen yhteisöön mutta lapsen erottaminen kirkosta olisi jotenkin kyseenalaista? En käsitä, valaise minua!

 

[voi huuuoh]

Nyt on koulu mokannu. Noinhan ei oikeesti sais olla.

Siis jos on tollanen säädös oikeasti, että kirkkoon kuuluvan on PAKKO opiskella uskontoa, niin luuletko että kaikki koulut noudattaa noin tyhmää sääntöä? Mitäköhän haittaa siitä on jos osallistuu ET-tunneille vaikka kuuluisi kirkkoon? Se on aivan se ja sama mitä laissa sanotaan, 90% sitä ei noudateta ja hyvä niin.

 

[joku ope]

Muutamissa kouluissa, joissa olen opettanut, on ET-opetus ollut melkoisen kehnoa, ainakin oppilaiden omien kertomusten perusteella. Niistä puuttui usein johdonmukaisuus ja oli paljon videoita ja jopa karkkitunteja. Oppilaat kehuskelivat uskonnon tunneilla olleille, kuinka kivaa on olla ET:ssä ja se kivuus ei johtunut siitä, että sai pohtia mielenkiintoisia asioita uskonnottomasti.

Sekä ET:n että uskonnon opetus riippuu tosi paljon opettajasta ja mitä hän painottaa. Tiedän myös luokanopettajia, jotka joutuvat opettamaan omalle luokalleen uskontoa, vaikka inhoavat sen opettamista ja jotka jättävät paljon opetussuunnitelmaan kuuluvaa materiaalia opettamatta, koska eivät halua opettaa sitä. On sekin mielestäni kyseenalaista.

Alakoulussa uskonnon tunnit saattavat olla oppilaalle siinäkin mielessä mieluisia, että niissä ollaan yleensä ihan oman luokan kesken (suurin osa luokasta), kun taas ET:ssä on monilta luokilta ja luokka-asteilta oppilaita ja ujompi oppilas saattaa olla aika arka ja yksinäinen niillä tunneilla.

 

[Cassu]

Ei Tietoa -tunneille.
Samalla tilaat sille henkimaailma nyt lehden ja 10 g pilveä.

 

[vastausta vailla]

tapahtui joskus -90 luvulla
Erosin mieheni kanssa (minä kuuluin kirkkoon ev.lut. ja mies ei ole edes ikinä kastettu, meidän yhteinen lapsemme kastettiin kun sehän menee äidin uskonnon mukaan
tosin mieheni oli sitä vastaan ettei häntä saisi kastaa)
Lapsella alkoi koulu,
ja meillä oli jossakin papereissa väärää tietoa että olisi yhteishuoltajuus
(erosimme ennen lapsen kouluikää).
Minä ilmoitin lapsen uskonto tunneille ja lapsen bio isäpä ilmoitti että on vastaan ja sinne lapsi ei mene,
koulu noudatti isän toivetta minulle asiasta ilmoittamatta.
Itse sitten 5kk koulun alettua ihmettelin kun ei kuulu uskontokirjaa kotiin päällystettäväksi oli vastaus ettei lapseni saa uskonto opetusta :O
Ihmettelin niin vastaus että heillä lukee että vanhemmilla yhteishuoltajuus ja isä ei kuulu kirkkoon joten tällä mennään,
jos isä kieltää kirkkoon kastetun lapsen uskonnonopetuksen niin sitä ei anneta.
Minä jouduin tappelemaan asiasta ja veinkin lappuja heille joissa selvisi että minulla on yh huoltajuus ja minä päätän,
siihen ei kukaan koskaan vastannut millä periaatteella jos isä ei kuulu kirkkoon ja lapsi kuitenkin kuuluu että miksi asiasta ei minulle ilmoitettu ettei isä halua uskonnon opetusta tai miksi hyväksyttiin isän vastaus ei uskontoa lapselleni.

 

["vieras"]

Muutamissa kouluissa, joissa olen opettanut, on ET-opetus ollut melkoisen kehnoa, ainakin oppilaiden omien kertomusten perusteella. Niistä puuttui usein johdonmukaisuus ja oli paljon videoita ja jopa karkkitunteja. Oppilaat kehuskelivat uskonnon tunneilla olleille, kuinka kivaa on olla ET:ssä ja se kivuus ei johtunut siitä, että sai pohtia mielenkiintoisia asioita uskonnottomasti.

Mulla oli parina vuotena 90-luvulla ET-opettaja, joka opetti 7-13 vuotiaille lapsille buddhalaisia oppeja "totuutena". Oon tajunnut sen vasta myöhemmin vihkoja lukemalla.