Lapsi ilman miehen mallia?

[SporttisMama]

Mua alkoi tosissaan mietityttämään tämä asia kun juttelin kollegan kanssa joka oli huolissaan varsinkin pojista jotka kasvavat ilman miehen mallia. Välttämättä kyseessä ei oo yh-äidin lapsi vaan ihan ns. ydinperheestäkin jossa isä tekee pitkää päivää, harrastaa illat ja käy baareissa viikonloput, tuollaisiakin isiä on yllättävän paljon.
Tänään näin tuttavaa joka toi melkein teini-ikäisen poikansa zumbatunnille mukaan. Poika vilkuili hämillään meitä zumbaajia ja on muutenkin tosi paljon vain naisten seurassa aina, isä ei pidä poikaan mitään yhteyttä. Miten tämäkin vaikuttaa lapseen...
Onko teillä kokemuksia, joko itsellänne jos isä puuttui elämästä tai sitten jos oman lapsen isä ei ole kuvioissa.

 

[SporttisMama]

menipä nopeesti alas, nostetaan!

 

["mielipide"]

Jotta lapsesta kasvaisi mahdollisimman tasapainoinen ja terve yksilö, hän tarvitsee ydinperheen, sekä äidin että isän ja rajattomasti rakkautta ja rajoja. Aamen.

 

["virpi"]

Niin aika törkeetä! Mut vielä törkeempää on, jos tahalleen annetaan lapsi lesboille tai homoille kasvatettavaks.

 

["Nana"]

Läheisessä ystäväpiirissäni on kolme isättömänä kasvanutta miestä. Yhdellä on isä kuollut niin varhain ettei muista häntä, kahdella muulla isä on lähtenyt lätkimään jo ennen syntymää eivätkä koskaan saaneet tietää kuka heidän isänsä edes oli. Kaikki kolme ovat normaaleja, tasapainoisia miehiä, pystyvät normaaleihin parisuhteisiin eikä ole mielenterveys tai päihdeongelmia. Töissäkäyviä, hyvin koulunsa käyneitä.

Toki isättömyys on heille antanut ajatuksen aihetta, mutta kukaan ei ole siitä katkera tai mitenkään koe olevansa millääntavalla vajavainen ihmisenä tahi miehenä. Miehen mallia on ollut. Sitä on löytynyt sukulaismiehistä, äitien miesystävistä aka isäpuolista, kavereiden isistä, valmentajista, vanhemmista pojista... Se ettei perheeseen kuulu toista miessukupuolen edustajaa, ei ole aiheuttanut käytännön ongelmia millään tasolla. Mitänyt joskus ala-asteella on kuulema isänpäivän aikoihin harmittanut kun olisi pitänyt isälle korttia tehdä...

 

[SporttisMama]

[QUOTE="virpi";24034141]Niin aika törkeetä! Mut vielä törkeempää on, jos tahalleen annetaan lapsi lesboille tai homoille kasvatettavaks.[/QUOTE]

Mielestäni kyllä homo-tai lesbopari on parempi vaihtoehto kuin kiertolaiselämä kasvatuslaitoksissa tai huonojen vanhempien kanssa. Mutta jos elämä on vain niitä naisia (tai miehiä) ei lainkaan sitä toista sukupuolta ja juuri miehen mallia. Mä tiedän yh-äitien lapsia jotka eivät koskaan ole kenenkään miehen seurassa, äidit raahaavat lapsiaan mukaan kavereidensa luokse ja siellä sitten puhutaan hyvinkin ikävään sävyyn miehistä. Ei hyvä. Lapsi tarvitsee miehen mallia, se on mun mielipiteeni ja samaa mieltä ovat kyllä psykologitkin...

 

[ansarikukka]

Biologinen isämme poistui elämästämme kun olin 1-vuotias ja pikkuveli vielä äidin mahassa. Se ei todellakaan ole estänyt saamasta miehen mallia. Meillä oli kaksi enoa lähes viikottaisessa elämässä mukana, aikuisia serkkuja ja perhetuttavia, joista löytyi kyllä mallia joka lähtöön. Enemmän noiden miesten läsnäolo on vaikuttanut elämääni kuin isän poissaolo.

Myöhemmin mukaan tuli kyllä isäpuoli, josta tuli tärkeä ihminen elämässä, mutta nuo varhaiset, alle 10-vuotiaana saadut kokemukset ovat kyllä olleet vähintään yhtä merkittäviä.

Huomattavasti enemmän huolissani olisin lapsista, joiden ympärillä ei ole muita tärkeitä ihmisiä kuin ydinperhe, oli se ydinperhe sitten 2 heterovanhempaa, 1 vanhempi tai 2 samaa sukupuolta olevaa vanhempaa.

 

["Annu"]

Itse olen myös huolissani, kun en tiedä pysyykö lapsen isä lapsen elämässä enää kovin kauaa.. Neuvolassa sanottiin että saahan lapsi hoitopaikassa miehenmallia hoitajista ja poikapuolisista kavereista, mutta ei tuo miehenmalli joltain hoitajalta minun mielestä riitä. Eikä hoitopaikassa välttämättä ole miespuolista hoitajaa

 

[SporttisMama]

[QUOTE="Annu";24034248]Itse olen myös huolissani, kun en tiedä pysyykö lapsen isä lapsen elämässä enää kovin kauaa.. Neuvolassa sanottiin että saahan lapsi hoitopaikassa miehenmallia hoitajista ja poikapuolisista kavereista, mutta ei tuo miehenmalli joltain hoitajalta minun mielestä riitä. Eikä hoitopaikassa välttämättä ole miespuolista hoitajaa[/QUOTE]

Miksi olet huolissasi pysyykö isä lapsen elämässä? Onko isä sairas vai onko hän vain semmoista hunsvotti-sorttia? Oman esikoiseni isä lopetti yhteydenpidot poikaansa pojan ollessa 5v eikä ole nyt puoleen vuoteen soittanut, käynyt eikä pitänyt millään tavalla yhteyttä. Huoli on suuri tuleeko tästä pojalle trauma mutta onneksi hänellä on tasapainoinen perhe ympärillään. Harmittaa silti ihan kamalasti että biologinen isä oli tuollainen luuseri!

 

[Katherine Wheel]

Broidin faija ei ollut millään lailla mukana poikansa elämässä. Ja ihan kunnon mies siitä on kasvanut.

 

["huoh"]

No eihän tässä ketjussa ole tainnut nyt yksikään kirjoittaa pojista, joilla ei olisi lainkaan miehen mallia.
On vain isättömiä lapsia.
Parempi mun mielestä olla kokonaan ilman, kuin oppia huonoja tapoja hunsvoltti-isiltä.
Ja siis missään nimessä ei ole hyvä olla ilman, mutta vaikeampi ne huonot opitut tavat sitten aikuisena on karsia pois, kuin oppia aivan alusta.
Mun pojan isä on sairastunut henkisesti, mun omat vanhemmat kuolleet, ja mulla ei sisaruksia, joten vähissä on miehen malli meidän perheessä.

 

[ansarikukka]

huoh: Miten olisi sellainen mieskaveri lapsellesi? Mieskaverit - Mieskaveritoiminta

 

["Timo"]

Älä vittu tuu tänne kyselee, tää palsta ja palstan akat on perseestä, niillä menee aina paremmin ku sulla ja mollaa sua aina!

 

[SporttisMama]

[QUOTE="huoh";24034430]No eihän tässä ketjussa ole tainnut nyt yksikään kirjoittaa pojista, joilla ei olisi lainkaan miehen mallia.
On vain isättömiä lapsia.
Parempi mun mielestä olla kokonaan ilman, kuin oppia huonoja tapoja hunsvoltti-isiltä.
Ja siis missään nimessä ei ole hyvä olla ilman, mutta vaikeampi ne huonot opitut tavat sitten aikuisena on karsia pois, kuin oppia aivan alusta.
Mun pojan isä on sairastunut henkisesti, mun omat vanhemmat kuolleet, ja mulla ei sisaruksia, joten vähissä on miehen malli meidän perheessä.[/QUOTE]

Minkä ikäinen sun poikasi on? Miten olisi jokin harrastus kuten fudis tms. jossa saisi mallia valmentajasta ja pelikavereiden isistä? Ihan totta puhut että parempi ilman kuin huono miehen malli. Mutta kyllä se poika sitä kunnon miehen mallia tarvitsisi, moni yh-äidin poika on vaikeuksissa teini-iässä. En tosiaan yleistä mutta näistä ongelmista ammatti-ihmiset kertovat joissa poika on elänyt vain naisten ympyröimänä eikä ole hajuakaan miehen mallista.

 

[SporttisMama]

[QUOTE="Timo";24034767]Älä vittu tuu tänne kyselee, tää palsta ja palstan akat on perseestä, niillä menee aina paremmin ku sulla ja mollaa sua aina![/QUOTE]

No oon kyllä huomannut että täällä kyllä on joitakin ilkeitä akkoja näppisten ääressä mutta kyllä sen verran ihmisten hyvyyteen luotan että saadaan ihan hyvä keskustelu aikaiseksi, suurin osa ihmisistä kun omistaa ne inkkarit siellä kanootissa Kerro toki esimerkki jos sulla on omakohtaista kokemusta aiheesta!

 

[huu u]

Se kaipuu isänmalliin monilla pojilla on aivan älytön, sen huomaa monista pojista.

 

[SporttisMama]

Se kaipuu isänmalliin monilla pojilla on aivan älytön, sen huomaa monista pojista.

Niin totta

 

[SporttisMama]

nostetaas vielä kun aihe kiinnostaa!

 

["vieras"]

Voihan sitä olla muita miehen mallin antajia kuin oma isä. Vaikka ukki tai setä.

 

[SporttisMama]

[QUOTE="vieras";24045741]Voihan sitä olla muita miehen mallin antajia kuin oma isä. Vaikka ukki tai setä.[/QUOTE]

No entäs jos noita ei ole? Jos ukki ei enää elä ja äiti on ainut lapsi? Ja kaveripiiri koostuu vain naisista... Näitä tapauksia on paljon...

 

["vieras"]

No entäs jos noita ei ole? Jos ukki ei enää elä ja äiti on ainut lapsi? Ja kaveripiiri koostuu vain naisista... Näitä tapauksia on paljon...

Sitten pitää etsiä sellainen vaikka jostain harrastuksen piiristä tai ystävystyä miehiin kuten vaikka naapureihin. Ei miehen puuttuminen kuitenkaan maata kaada kuten ei naisenkaan. Vaikuttaa se paljon mutta ei se yksinään elämältä pohjaa vie.

 

[SporttisMama]

[QUOTE="vieras";24045817]Sitten pitää etsiä sellainen vaikka jostain harrastuksen piiristä tai ystävystyä miehiin kuten vaikka naapureihin. Ei miehen puuttuminen kuitenkaan maata kaada kuten ei naisenkaan. Vaikuttaa se paljon mutta ei se yksinään elämältä pohjaa vie.[/QUOTE]

Olis niin kiva kuulla äitejä joiden lapsilla ei ole näitä miehen malleja. Joillakin yh-äideillä kun ei ole aikomustakaan ystävystyä miesten kanssa vaan kuskaavat poikiaan mukanaan milloin missäkin naisten jutuissa. Ei sinänsä mitään väärää mutta pitäisi ajatella lapsilähtöisesti, poika kuitenkin tarvitsisi myös sitä äijämeininkiä kun nyt sattuu olemaan itsekin äijäsukupuoleen syntynyt...

 

[Phoebsi]

Se kaipuu isänmalliin monilla pojilla on aivan älytön, sen huomaa monista pojista.

Niin huomaa, eikä sitä kaipuuta pitäisi aliarvioida eikä mitätöidä. Kunnollinen voi kasvaa kenen tahansa pojasta mutta se ei poista kaipuuta eikä kysymyksiä. Minusta jokainen lapsi ansaitsee isän (tai äodin), biologisen tai ei.

 

[Mrs Shillelagh]

Siinä voi käydä niin, että poika kaipaa niin kovasti äijäseuraa, että hakeutuu hiukan kyseenalaiseen seuraan.

 

[SporttisMama]

Siinä voi käydä niin, että poika kaipaa niin kovasti äijäseuraa, että hakeutuu hiukan kyseenalaiseen seuraan.

Nyt osuit naulan kantaan! Tätä juurikin ajoin takaa ja juuri sitä että poika jää poikaporukan "kulttuurista" ihan täysin pois jos ei ole kokemusta miehistä tai pojista. Nainen ei kuitenkaan voi ihan samalla tavalla poikaa kasvattaa. En nyt mitenkään väheksy naisen roolia, äiti on toki tärkeä, mutta kun nainen ei voi ihan täysin poikaa ymmärtää...