No meillä lapsille ei oikein uppoa nämä ns tavalliset kotiruuat, miten ne sitten halutaankaan määritellä. Jauhelihakeitto ja kinkkukiusaus kelpaa, mutta muuten laatikot yms aika huonosti. Meillä ei yleensä ole edes mitään kastikkeita. Meillä syödään lihapullia ja jauhelihapihvejä (itse tehtyjä), kanaa monessa muodossa (myös kastikkeena) pääasiassa fileitä tms isompaa palaa eri tavoin maustettuna, possun ulkofileepihvejä pannulla paistettuna, usein laitan ison ulkofileen uuniin ja siitä sit leikataan siivuja. Kalaa syödään paljon, joskus valmiiksi savustettua, mutta yleensä lohifilee uuniin tai medaljonkeja paistinpannulle kermakastikkeessa. Medaljongit teen yleensä itse, kun on filee tarjouksessa. Jauhelihasta teen monenlaista eri mausteilla, mutta en kastikkeita, paitsi spaghetin kaveriksi. Lisukkeina pastaa, riisiä, perunaa eri muodoissa ja tietysti kasviksia ja vihanneksia.
Lapset tykkää kun näkee mitä ruoka on, eikä mitään mössöjä.
Alunperin syy meidän "ruokavalioon" on siinä, etten ole kovin hyvä ruuanlaittaja ja lopputulos on ollut näin paras ja on kelvannut lapsille mainiosti. Mitään valmisruokia tai eineksiä meillä ei syödä, paitsi joskus ranskalaisia. Vihaan niitä ja mies rakastaa, joten joskus niitä on. Lapset tykkää kyllä, mutta yritän tarjota mahdollisimman harvoin.
Mikä sitten on tavallista kotiruokaa?
Riittääkö, että on itse tehtyä alusta loppuun, vai onko se sitten sarjaa karjalanpaisti, makaronilaatikko, kalakeitto, jauhelihakastike & perunamuusi, hernekeitto jne?
Onko joku eksoottisempi ruoka heti pois kotiruokalistalta?
Ja omien lasten hoitajille sanon, että jos tarjottu ruoka ei kelpaa, niin kiitos ja pois pöydästä. Niin se kotonakin menee.
Tyttärellä tällä hetkellä vahva melipide, että mummun perunamuusia ei voi syödä, kun se maistuu ERILAISELTA. Ei ole kuulemma pahaa, vaan erilaista.
Itselle ei kuulemma maistunut pienenä pkn ruoka koska siinä oli liian vähän mausteita ja suolaa.