Lapsi kiipeilee ja nukuttaminen yhtä huutoa

Alkaa äidillä pikkuhiljaa keittämään yli. Lapsi 9,5 kk haluaa vain kiipeillä pinnasängyn pinnoja pitkin seisomaan, eikä suostu nukkumaan. Tapahtuu 2x päivässä päiväunille mennessä ja illalla nukkumaan mennessä. Äsken meni sitten tunti tähän kun kielsin kiipeämästä ja laitoin takaisin makuuasentoon, sillä seurauksella että lapsi ei lopulta suostu olemaan sängyssä ollenkaan ja huutaa kurkku suorana sekä sängyssä että sylissä. Kokeilin myös mennä joka kerta huoneesta pois kun kiipeää, mutta siitäkin seurasi vain huutoa. En todellakaan jaksaisi kolmea kertaa päivässä tätä huutoshowta joka kestää tunnin.... :/

 

Nyt kannattaa kokeilla jo jotain muuta! Nukahtamishetkestä tulee lapsen mielessä iso peikko jos on aina tuollaista. Minun mielestäni ei ole tärkeintä mihin vauva nukahtaa (vaikka se nyt on tämän ajan trendi), kunhan nukahtaa mahdollisimman helposti. Se että pitäisi nukuttaa sinne missä sitten yöllä herää on potaskaa! Lapsi ei säikähdä sitä että nukahtaa olohuoneen sohvalle ja herää omasta tutusta sängystään.

Vaikea on antaa vinkkejä, koska ei tunne lasta tai teitä, vaan kehottaisin rohkeasti kokeilemaan jotain pehmeämpiä vaihtoehtoja. Te tunnette lapsenne parhaiten, mitä hän kaipaa. Muistan kuinka meillä poika nukahti parhaiten jossain vaiheessa olohuoneen lattiayynylle äidin satiinipyjamaan kietoutuneena. Ja nukkui sitten omassa sängyssään aamuun asti. Nyt on kolme ja menee illalla isän ja äidin sänkyyn nukkumaan, josta sitten kannamme omaan huoneeseen. Välillä on kausia että menee omaan sänkyynsä ja nukahtaa sinne nukuttamatta, mutta nyt on ilmeisesti jokin kehitysvaihe ja kokee jonkinlaista turvattomuutta.

 

Tuo ikävaihekin on varmasti monelle lapselle kiipeilyaikaa. Opitaan nousemaan ylös, kävelemään puita pitkin ja sitten kävelemään ilman tukea. Pinnis on mahtava harjoitusareena! Meidän 1 v 7 kk lapsella oli muistaakseni 8-11 kk paikkeilla nukahtaminen erityisen hankalaa, kun hän harjoitteli ylös nousemista ja kävelemistä.

Kannattaa tosiaan kokeilla jotain muuta. Ihan hyviä ehdotuksia ed. kirjoittajalla. Voisiko lapsi nukahtaa päiväunille helpommin rattaisiin? Rattaissa voi nukkua myös sisällä, jos ei halua/pysty nukuttamaan ulkona/lenkillä.

 

Jos nukuttaminen kestää tunnin, niin onko lapsesi väsynyt? Hän alkaa jo olla sen ikäinen, että saattaisi toisinaan pärjätä jo yksillä päiväunilla. Yksien päiväunien rytmiin totutteluun voi ehkä mennä hiukan aikaa ja alkuun illat voivat olla vaikeit, mutta ehkä sitä voisi kokeilla.

 

en nyt osaa antaa mitään vinkkejä, kun välillä itekin saan nukuttaa tunnin. Mulla 8 kk vauva ja meillä vielä kolmet päikkärit, että vaikea uskoa, että yksillä päikkäreillä vielä tuon ikäinen jaksaisi, mutta miksei mahdollista, lapset ovat kaikki erilaisia. Ajattelin minäkin, että jos kokeilisi nukuttaa esim. viereen, että pakostako sinne omaan sänkyyn on nukahtaa...kun on niin kovin pienikin vielä, että kaipaa varmasti läheisyyttä ja äidin turvaa nukahtamisessa. Kylmähän se vauvasta on yksin nukahtaa, jos toinen vaihtoehto on äidin lämpö tms...Kyllä sitä sitten isompana taaperona varmasti nukahtaa itsekseenkin paremmin.

Minä nukutan pojan aina viereen ja nostan sitten nukahtaneena omaan sänkyyn. Välillä havahtuu siirtämiseen, mutta nukahtaa silti sänkyyn laittaessa. Mäkin oon ihmetelly sitä uniassosisaatiojuttua, että lapsi aina kuulemma säikähtää jos herää eri paikassa kuin on nukahtanut. Minuakin ohjeistettiin, että jos nukahtaa viereen niin pitää sänkyyn siirtäessä havahduttaa pikkasen hereille että tajuaa siirron tapahtuvan. En kyllä siltikään ikinä ainakaan tahallaan mitenkään ole havahduttanut. Poika saattaa herätä yöllä itkemään, vaikka olisi havahtunut ja ns. huomannut sänkyyn siirtämisen, joskus taas on ihan sikiunessa siirretty omaan sänkyyn eikä ole yöllä herätessään sen kummemmin reagoinut yöllä herätessään, vaan on jatkanut uniaan. Että en ole huomannut mitään yhteyttä näissä. Toki jotkut lapset saattavat olla herkempiä kuin toiset.

Myös kehitysvaiheet vaikuttavat, meillä on juuri opittu nousemaan seisomaan, että yölläkin sitten treenaillaan seisomaannousua omassa pinniksessä...heräillään moooonta kertaa yössä treenailee. Että äiti on nyt ollut vähän väsyny viime aikoina.. Teilläkin voi olla kehitysvaihe menossa tms, helpottuu varmasti ajan kanssa. Mutta kokeilkaa raiúhoittuuko paremmin vaikka vieressä, suosittelen ihan menemään lapsen ehdoilla, toinen kun on vielä vauva.

 

Meillä noihin seisomaharjoituksiin auttoi se, että vähän ennen nukkumaanmenoa annoin lapsen leikkiä pinnasängyssä. Kun harjoitukset oli tehty, ei niitä tarvinnut tehdä enää nukkumaanmenoaikaan.

 

Meillä samantapainen ongelma ratkaistiin niin, että minä jäin pojan huoneeseen nukahtamiseen asti. Istuin sängyn vieressä tuolilla ja luin lehteä, en ollut huomaavinaankaan pojan temppuja sängyssä enkä puhunut mitään. Aikansa touhuttuaan lapsi käy nukkumaan, 5-30min riippuen väsymyksestä. Jos lähdin pois, poika huusi perään, mutta samassa huoneessa oleva äiti kelpaa vaikka ei viihdytäkään yhtään vaan lukee lehteä.
Nyt nukahtaminen käy jo itsekseen jos poika on riittävän väsynyt. Tota touhuaikaa meillä kesti pari kuukautta.

 

Minä aloin nukuttaa vauvan sylissä tuossa vaiheessa, kun tosiaan nukahtamiseen saattoi mennä toista tuntia kun kiipeiltiin ja seisottiin ja kolisteltiin sänkyä. Kääräisin ohueen peittoon, pidin tiukasti (mutta tietysti lempeästi) ettei päässyt hirveästi heilumaan. Meidän poika ainakin oli sellainen, että se oma heiluminen ja huitominen hermostutti sitä, ja jos vähän sai pidettyä paikoillaan niin rahoittui paljon nopeammin.

Syliin nukuttaminen jatkuikin sitten yli 3-vuotiaaksi asti. Ihana iltahetki, nyt siitä luovuttiin kun poika on jo niin iso että sänkyynnostaminen käy äitiparan selän päälle.

Meilläkään ei kyllä ollut mitään vaikutusta sillä, että nukahtiko ja heräsikö samasta paikasta. Yleensä kyllä eri paikassa, eikä kyllä ollut moksiskaan.

 

Täällä on tuskailtu samaisen asian parissa 9,5 kk ikäisen vauvelin kanssa, ja tein kuten moni tässä kirjoittikin, eli lopetin taistelun ja nukutan vauvan syliin/viereen. Vaikka joka paikassa vaahdotaan uniassosiaatiojutuista, päätin, että teen niin, mikä on helpointa sekä minulle että lapselle. Kuka sitä jaksaa tunti tolkulla iltaisin tapella, kun helpompikin vaihtoehto on olemassa. Eräällä sukulaisellani on kuusi lasta, ja hän sanoi toimineensa kaikkien kanssa samalla tavalla. Ja hyvin on jokainen napero oppinut sitten isompana taaperona (kun jo ymmärtää puhettakin vähän enemmän) nukahtamaan omaan sänkyynsä.

Meillä on pinnis oman sänkymme sivuvaununa, ja kun vauva yöllä aloittaa seisomaharjoittelut, nappaan hänet kainalooni, laitan tutin suuhun ja hetken päästä vauva on taas sikiunessa. Jos annan pyöriä pinniksessä, käy lopulta niin, että vauva alkaa unisena kiipeilyharjoitusten lomassa kolhia itseään pinniksen laitoihin, ja siitäkös se sitten huuto alkaa.

 

No, kai se sitten on kokeiltava viereen nukuttaa. Tarkoituksena on kyllä ollut opettaa lapsi pikkuhiljaa nukahtamaan tassuttelun avulla omaan sänkyynsä, yösyötöt lopetettiin vasta reilu 1vk sitten. Se sujui hyvin, ja muutama yö- ja päiväunillemeno meni jo tosi hyvin kun silittelin yms, mutta nyt alkoi tämä kiipeily, jota lapsi tekee päiväunien ja illan lisäksi nyt myös yöllä. Miten ihmeessä kiipeilevää lasta voi tassutella?!

En voi lukea vieressä lehteä tms, koska lapsi vielä huojuu sen verran että kaatuilee sitten sängyssä. Ei myöskään osaa itse tulla alas, vaan hetken seisottuaan pitää ottaa pois, ja kiipeää sitten uudestaan. Ei kelvannut myöskään vieressä olo ja taas meni siihen, että tunnin yrityksen jälkeen nukahti karmean huudon jälkeen sylissä heijaamalla, mikä ei todellakaan auta tassu-unikoulun onnistumiseen, jos joka kerta menee sylissä nukkumiseksi. Ja lapsi on kyllä tosi väsynyt, en usko että yksillä päiväunilla pärjättäisiin mitenkään vielä tässä vaiheessa. Joku ehdotti myös vaunuja, mutta luovuimme niistä nukkumapaikkana pari kk sitten, kun ei pääse niissä liikkumaan unissaan ja nukkuu sitten tosi lyhyet unet.

Ottaa vaan niin paljon hermoon tämä kun juuri päästiin eroon tissille nukahtamisesta niin nyt sitten pitää kanniskella sylissä että nukahtaa... ja välissä kun meni tosi hyvin, lapsi vain sänkyyn, luettiin kirja, ja lauloin ja silittelin 5-15 min ja sitten nukahti!

 

tämä hetki, kun lapsi vielä kaatuilee. Se ei kestä kauaa! Sitten voit siirtyä takaisin taasutteluun, kun lapsi osaa mennä itse takaisin makuulle - hänet voi jättää rauhoituttuaan yksin tai jäädä viereen lukemaan lehteä. Kovasti tsemppiä - meillä meni sama vaihe aika nopeaan ohi, tosin meillä siitä, kun opittiin itse nukahtamaan, oli tuossa kohtaa mennyt jo pari kuukautta. Varmasti kuitenkin tämäkin vaihe menee ohi!

 

Minä en ole lasta nukuttanut mitenkään, vaan jättänyt omaan sänkyynsä nukkumaan. Jos hän pyörii ja hyörii siellä, niin kyllä hän ennemmin tai myöhemmin nukahtaa.

Jos tuon ikäinen nukkuu vielä kolmet päiväunet, niin kannattaa kokeilla, josko kahdet päiväunet riittäisi. Meillä poika meni tarhaan 10 kk:n ikäisenä ja sen jälkeen hän selvisi yksillä päiväunilla. Kannattaa siis seurata tilannetta, sillä se unen tarve vähenee ja yleensä eka merkki siitä on just se, että nukahtaminen kestää kauemmin.

Yksi vaihtoehto on nukuttaa päiväunille rattaisiin. Kun käyttää valjaita, lapsi ei pääse nousemaan ja kun itse käyttää tuon ajan kuntoiluun (kävelyyn), niin ei haittaa, vaikkei hän heti nukahtaisikaan.

 

Meillä vauva nukkui mielellään pinniksessä siihen saakka, kunnes oppi nousemaan tukea vasten ja pohjaa laskettiin. Alkoi hirveä härvääminen ja kaatuilu väsyneenä laitoja vasten joten otin lapsen sohvasängylle viereen nukkumaan ja tein penkistä aidan. Useampi kuukausi vierähti ja hampaita tuli jne. Päätin taas nukuttaa omaan sänkyyn pitkästä aikaa ja pidin jonkinlaista unikouluakin. Nyt nukutan sitten patjalle viereen iltaisin, koska imetän vielä ennen nukkumaanmenoa ja yleensä lapsi nukahtaa viereen. Jos siirrän hänet pinnikseen, niin monesti hän herää samantien ja pitää nukuttaa viereen uudelleen/kuunnella "unikouluhuutoa" puol tuntia/tunti. Mietin ensin että onpa hyvä tuo unikoulu kun ensin huusi tunnin, sitten puoli tuntia ja myöhemmin 15 minuuttia, mutta sitten aloin miettiä, että mitä järkeä kuunnella huutoa iltaisin jos nukahtaa imetykseen patjalle. Siitä voi itse hipsiä pois omaan sänkyyn ja jos lapsi herää nälkäänsä yöllä, niin ei tarvitse nostella edestakas pinnasänkyyn. Taidan pakata pinnasängyn pois ja käyttää patjaa toistaiseksi. Säästää ainakin omia hermojansa edes vähän.

 

Lapsi ei ole kunnolla väsynyt, jos jaksaa kiipeillä ja kiemurrella, eikä nukkumisesta ole tietoakaan. Kyllä yhdet päiväunet varmaan riittää 10 kk ikäiselle.
Ulkona peuhaaminen parantaa nukkumista. (myös aikuisella)