Lapsi kuiskaa sanat joita tietää sanovansa väärin. Ketään puheterapeuttia paikalla, tai vanhempaa joiden lapsilla ollut

[tiiru]

sama juttu?

Ensimmäiseksi voisi kuvitella, että tyrmäämme lapsen puhetta "ei tuojji vaan tuoli" mutta teemme tämän oikeaoppisesti eikä koskaan sanota, että sana meni väärin. Vaan kuten kuuluu (kyllä, siinä on tuoli)jos lapsen puheenkehitystä tuetaan oikein.

Kyselin puheterapeuttiopiskelijalta eikä tiennyt vastausta. En löydä omista kirjoista enkä netistä mitään.

Miksi lapsi pelkää sanovansa väärin sanoja?! En keksi mitää, mitä tekisimme väärin tai miksi lapsella olisi syytä pelätä puhua väärin joten onko jotain mitä emme ota huomioon?

Pienemmät virheet kyllä sanoo ihan ääneenkin, kuten L:n D:nä eikä tunnu niistä välittävän, isompia virheitä tuntuu häpeilevän.


2v kyseessä ja kaksikielinen.

 

[lissukka.]

mun sukulaisen lapsi häpeili, kun ei osannut sanoa jotain. Harrasti tuota kuiskailua, jos nolotti. Se meni itsekseen ohi. Osaa kyllä puhua nyt teini-ikäisenä

 

[tiiru]

mun sukulaisen lapsi häpeili, kun ei osannut sanoa jotain. Harrasti tuota kuiskailua, jos nolotti. Se meni itsekseen ohi. Osaa kyllä puhua nyt teini-ikäisenä

Juu en usko että tuosta nyt sen suuremmin tarvitsee miettiä oppiiko kunnolla puhumaan. Kehittyy tasaiseen tahtiin kyllä. Ajattelin, että teemmekö huomaamattamme jotain josta lapsi ajattelee että sanoja ei voisi sanoa väärin ja se olisi nolo juttu. Tällaista hötkyilyä minulta. Ja koska olen kovin utelias, haluaisin mielenkiinonkin vuoksi kuulla miksi mitä missä.

 

["Helmi S"]

Toiset lapset on jo pienenä itsekriittisempiä kuin toiset. Ei se tarkoita sitä, että kukaan olisi moittinut, mutta itse huomaa virheet eikä halua tehdä niitä.

On sekin mahdollista, että vaikka te ette ole koskaan kiinnittänyt lapset huomiota virheisiin, on joku (toinen lapsi?) saattanut huomauttaa niistä, ja herkille lapsille yksikin kerta kritiikkiä riittää. Mun lapsella on joitakin äännevirheitä aikä ole muuten niistä millänsäkään, mutta joskus joku isompi lapsi on huomauttanut, niin hetken varoo puheitaan.

 

[UniQuePopPy]

sori, en ole puheterapeutti, mutta monenlaista puheenkehitystä nähnyt ja kuullut luulen että tuo on vähän ikäänkin kuuluva juttu ja unohtuu sitten jossakin vaiheessa... en olisi huolissani ja se on minusta hyvä juttu, että lapsi itse tiedostaa sanovansa väärin, koska kuiskaa ne sanat. ehkä miettii sanoessaan miten se kuuluisi oikeasti sanoa?