Lapsi on levoton, oltuaan isovanhemmalla kylässä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olen ihmetellyt pidemmän aikaa lapsen käytöstä isovanhemmalta tullessa. Lapsi on viisivuotias, yleensä kiltti, rauhallinen ja keskittyy leikkeihin. Kuitenkin oltuaan kylässä isänsä vanhemmilla vaikka vain pari tuntia, on kotiin tullessaan levoton, ilkeä, tottelematon ja itkuinen. Lapsen olemus muuttuu ja hän on lopun päivää kuin joku toinen.

Lapsen mielestä isovanhemmilla on kuitenkin kivaa ja hän menee sinne mielellään. Omat välini näihin ihmisiin ovat hyvät, mutta eivät läheiset. Olemme lapsen isän kanssa eronneet. Tiedän, ettei isovanhemmilla tarvitse noudattaa sääntöjä ja rutiineja ei ole, muttei meillä kotonakaan orjallisesti noudateta rutiineja.

Lapsi on tavallisesti joustava, sopeutuva ja helppo tapaus. Muualla kyläillessä käytös ei muutu. Pitäisikö mun huolestua? Onko muilla vastaavia kokemuksia?
 
Olen ihmetellyt pidemmän aikaa lapsen käytöstä isovanhemmalta tullessa. Lapsi on viisivuotias, yleensä kiltti, rauhallinen ja keskittyy leikkeihin. Kuitenkin oltuaan kylässä isänsä vanhemmilla vaikka vain pari tuntia, on kotiin tullessaan levoton, ilkeä, tottelematon ja itkuinen. Lapsen olemus muuttuu ja hän on lopun päivää kuin joku toinen.

Lapsen mielestä isovanhemmilla on kuitenkin kivaa ja hän menee sinne mielellään. Omat välini näihin ihmisiin ovat hyvät, mutta eivät läheiset. Olemme lapsen isän kanssa eronneet. Tiedän, ettei isovanhemmilla tarvitse noudattaa sääntöjä ja rutiineja ei ole, muttei meillä kotonakaan orjallisesti noudateta rutiineja.

Lapsi on tavallisesti joustava, sopeutuva ja helppo tapaus. Muualla kyläillessä käytös ei muutu. Pitäisikö mun huolestua? Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Saako paljon sokeria kylässä, verrattuna normaaliin?
Meillä lapset reagoi sokeriin hyvin vahvasti juuri kuten kuvailit.
 
Ymmärsinkö oikein, kyseessä on siis lapsen isän vanhemmat, niinkö ? Jotenkin tuli mieleeni että olisiko mahdollista että isovanhemmat puhuvat lapsen kuullen tai jopa hänelle suoraan sinun ja isän erosta ? Ehkä arvostelevat tekemisiäsi noin niinkuin yleisellä tasolla ? Lapsihan voi kokea kovinkin hämmentävänä jos hän kuulee aikuisten puheissa jotain kritiikkiä omaa äitiään kohtaan eikä tuon ikäinen välttämättä osaa tarkistaa kuulemiaan asioita, voi tulla jopa väärinkäsityksiäkin.

Jos minä olisin aloittaja niin "ihmetteteilisin" lapsen käytöksen muutosta seuraavan vierailun alussa niille isovanhemmille, kysyisin ovatko he huomanneet mitään tai onko lapsi heidän mielestään jotenkin huolestunut jostain. Näin en syyttäisi isovanhempia mistään mutta he varmasti tajuaisivat että jokin heidän sanomansa taitaa olla vaikuttamassa lapseen.

Liian usein aikuiset olettavat että lapsi on puheita kuuntelematon jos lapsi vaikkapa leikkii yksinään, tosiasissahan lapsen korvat ovat auki ja poimivat ihan kaiken. Osa kuulluista asioista voi olla lapsen käsityskyvyn ylittäviä ja jos niitä ei käsitellä "auki" samantien niin voipi tulla juuri tuollaista käytöksen muutosta.
 
Kiitos vastauksista! Tuosta, että lapselle puhutaan jotakin jota hän ei osaa käsitellä voisi ollakin kyse. Olisiko hyviä ideoita miten asian voisi ottaa esille?

Lapsi ei pelaa pelikoneita, tabletilla pelaa kyllä kotona ja kylässä. Mahdollisesti saattaa katsoa telkkarista jotakin pelottavaa.

Ap
 

Yhteistyössä