Lapsi, päiväkoti ja kaverit...

[Äiti sekasin]

Olen raskaana ja varmaan siksikin hieman yliherkkä kaikelle.
Esikoinen on eskarissa, jonka aloitti elokuun alusta. Tuntuu, että siellä kaikilla muilla on kavereita/joku kaveri paitsi hänellä.
Tytöllä ei oikein ole löytynyt ikäistä seuraa pihoilta ja hän on aina ollut vähän sellainen "pikkuvanha".
Selvästi haluaisi kovasti ystävystyä, mutta on vähän sosiaalisesti kömpelö.

Aina kun menen hakemaan päiväkodista, tyttö on joko yksin, tai selvästi ulkopuolinen leikissä. Minulla aina tosi paha mieli koko loppu illan asiasta.

Itse lapsi menee ihan mielellään päiväkotiin ja on useimmiten ihan iloinen. Miksi minä tästä stressaan??
Auttakaa ja kertokaa, että hyvin se vielä tässä elämässä pärjää. :/

 

[...]

Niin siis mikä on ongelma?

 

[sossu]

Vanhempien tulee tukea lapsen kasvua myös kaveri-ja sosiaalisiin suhteisiin.

 

[Kowalski]

Jos lapsi menee päiväkotiin mielellään ja on iloinen, niin älä stressaa....siellä ne sosiaaliset taidot karttuu ja kaveruussuhteet kehittyy

 

[ap]

Niin? Ja tämä tarkoitti käytännössä tässä yhteydessä mitä? Että minun tulisi olla siellä päiväkodissa mukana?

Tottakai kannustan ja tuen parhaani mukaan lastani.

Vanhempien tulee tukea lapsen kasvua myös kaveri-ja sosiaalisiin suhteisiin.

 

[mie]

Jutteleppa päiväkodin henkilökunnan kanssa . Miten he kokevat että tyttösi pärjää sosiaalisissa tilanteissa. Ehkä he osaisivat auttaa tyttöä jos tarvetta on.

 

[ap]

Ovat sitä mieltä, että osaa hyvin ottaa muut huomioon ja on empaattinen ja kiltti.
Sisällä leikit pienryhmissä, jolloin "väkisinkin" mukana. Noissa ulkoilutilanteissa kuitenkin aina yksin. Ja mulla siis tulee surku, kun tuntuu, että on hieman hyljeksitty...

Jutteleppa päiväkodin henkilökunnan kanssa . Miten he kokevat että tyttösi pärjää sosiaalisissa tilanteissa. Ehkä he osaisivat auttaa tyttöä jos tarvetta on.