M
Maija ja Matti ihmeissään
Vieras
Hei onko kellään kokemuksia, siitä, että tarha ehdottaa hoitoa psykiatrisen sh kanssa tai psykiaktrin klinikan kanssa kun alle esikoululainen käyttäytyy tarhassa huonosti, mutta kotona hänen kanssaan ei ole "normaalia" suurempia ongelmia.
Samat hoitajat "salaa" tilanneet erityislastentarhan opettajan konsultaatiota. Annettu suullinen lupa, mutta ei esitetty kirjallista materiaalia vanhemmille, että miksi. Lapsi kertoo, ettei halua tarhaan, muut lapset kiusaavat. Nyt lapsi alkanut raivota ja huutaa ja näyttää nyrkkejä. Lapsen ruokahalu on tarhassa muuttunut, ei syö kuulemma salaattia. Kotona ruokahalussa ei muutoksia. Lapsen kanssa keskusteltu kotona, hän sanoo ja näyttää onnelliselta kotona. Ei ole pelokas eikä arka. Mielestäni kotona asiat ovat kunnossa niin suhteessa lapsiin kuin vanhempienkin välillä. Tarhan tilaisuudessa toinen vanhempi huomasi, että lapsen ja hoitajan välillä on kismaa. Lapsi uhmaa häntä. Tutumpi vanha aiempi hoitaja sai lapsen aisoihin yhdellä kerralla, lapsi muuttui heti. Nyt 1/2 vuotta hoitanut hoitaja, jota lapsi uhmasi, ei saanut lasta asettumaan. Palaverissa aiemmin kehotettiin hakemaan lapselle apua, hätähuuto, kun hän käyttäytyy tarhassa tällä tavalla. Meissäkö vika vanhemmissa vai tarhan tädeissä. Tarhan vaihto, ryhmän vaihto ei onnistu? Vai odottaa, että lapsi sairastuu "PAhemmin" epäterveessä tarhassa? Minun tuntemukseni hoitajista, ovat kovia. Aiemmat olivat pehmeitä, lempeitä mutta tiukkoja. Toinen hoitaja ollut nyt vuoden, vastavalmistunut.
Lapsen käytöksestä tarhassa keskusteltu nyt lähiympäristön ja suvun kanssa ja kaikki ihmeissään. Onko psykiatrinen sh hoito liian radikaalia 5 vuotiaalle, jolla ei muita sairauksia.
Nyt on raastavaa viedä lapsi hoitoon.
Kertokaa mulle kokemuksista sekä selviytymisistä
Samat hoitajat "salaa" tilanneet erityislastentarhan opettajan konsultaatiota. Annettu suullinen lupa, mutta ei esitetty kirjallista materiaalia vanhemmille, että miksi. Lapsi kertoo, ettei halua tarhaan, muut lapset kiusaavat. Nyt lapsi alkanut raivota ja huutaa ja näyttää nyrkkejä. Lapsen ruokahalu on tarhassa muuttunut, ei syö kuulemma salaattia. Kotona ruokahalussa ei muutoksia. Lapsen kanssa keskusteltu kotona, hän sanoo ja näyttää onnelliselta kotona. Ei ole pelokas eikä arka. Mielestäni kotona asiat ovat kunnossa niin suhteessa lapsiin kuin vanhempienkin välillä. Tarhan tilaisuudessa toinen vanhempi huomasi, että lapsen ja hoitajan välillä on kismaa. Lapsi uhmaa häntä. Tutumpi vanha aiempi hoitaja sai lapsen aisoihin yhdellä kerralla, lapsi muuttui heti. Nyt 1/2 vuotta hoitanut hoitaja, jota lapsi uhmasi, ei saanut lasta asettumaan. Palaverissa aiemmin kehotettiin hakemaan lapselle apua, hätähuuto, kun hän käyttäytyy tarhassa tällä tavalla. Meissäkö vika vanhemmissa vai tarhan tädeissä. Tarhan vaihto, ryhmän vaihto ei onnistu? Vai odottaa, että lapsi sairastuu "PAhemmin" epäterveessä tarhassa? Minun tuntemukseni hoitajista, ovat kovia. Aiemmat olivat pehmeitä, lempeitä mutta tiukkoja. Toinen hoitaja ollut nyt vuoden, vastavalmistunut.
Lapsen käytöksestä tarhassa keskusteltu nyt lähiympäristön ja suvun kanssa ja kaikki ihmeissään. Onko psykiatrinen sh hoito liian radikaalia 5 vuotiaalle, jolla ei muita sairauksia.
Nyt on raastavaa viedä lapsi hoitoon.
Kertokaa mulle kokemuksista sekä selviytymisistä