Toggle sidebar

Lapsia pienellä ikäerolla, kokemuksia?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onnimanni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
O

onnimanni

Vieras
Meillä vauva ( esikoinen ) nyt 9kk ja vauvakuume vaivaa. Voisitteko te, joilla on kokemusta lasten pienistä ikäeroista, kertoa kokemuksista? Miten olette selvinneet? "Plussat ja miinukset"? Mietityttää, että miten esim. vauvan imetys sujuu, kun esikoisen perässäkin pitäisi pystyä menemään? ( Vielä on hyvin muistissa pitkät maratonimetykset iltaisin ) Miten arki sujuu vai sujuuko? Olisitteko leikkiin ryhtyneet, jos olisitte etukäteen tienneet, millaista on kahden pienen kanssa?

Kiitos jo etukäteen, toivottavasti saan vastauksia, jotka selventävät ajatuksiani :)
 
Siis 1v7kk, imetin toista vain 2kk, koska esikoinen sai kipsin jälkaan ja nousi aina seisomaan kun olisi pitänyt imettää vauva. Mustasukkaisuutta ei muuten paljon esiintynyt.
 
1v ja 9kk. tosi hyvä ikäero. isompi pötkötteli usein vieressä kun imetin. en muista mitään negatiivista tuosta ajasta. Ihanaa oli ja isompi oli aina tosi innoissaan hoitamassa vauvaa eikä kokenut mustasukkaisuutta.
 
Meillä tytöillä ikäeroa 1v4kk ja alusta asti meni hyvin. Isompi auttoi vauvan hoidossa esim viemällä vaipan roskiin jne..Kyllä itse ainakin sain imetettyä ihan hyvin. Isompi touhusi omiaan tai oli isänsä kanssa leikkimässä jne. Toisaalta onhan se välillä aika rankkaa kahden pienen kanssa mutta päivääkään en vaihtais.
 
1v ja 7 kk täälläkin tytöillä ikä eroa ja eka puolitoista vuotta oli aika rankkaa. Mut jos sulla on osallistuva mies (siis lasten isä) niin kyllä siitä selviää! Ite en ois kyl jaksanu jos mies ei ois osallistunu kodin ja lasten hoitoon niin paljon. Nyt on ihanaa kun tytöt leikkivät jo hyvin kahdestaan (ovat nyt kohta 4 v ja 2v5 kk). Mut kohta syntyykin jo kolmas... :D Helppoelämä loppuu taas hetkeksi! :)
 
Meiän toiselle ja kolmannelle tulee ikäeroa 1v7kk ja ja nyt kun oon niiiin väsyny tän mahan kans niin kyllä mietityttää et kuinka oikeesti selviän sit kun on viel vauva. Kakkonen roikkuu kokoajan puntissa tai sylissä. Just noi imettämisetkin mietityttää. Mua tosissaan välillä ahistaa ja pelkään etten selviä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meiän toiselle ja kolmannelle tulee ikäeroa 1v7kk ja ja nyt kun oon niiiin väsyny tän mahan kans niin kyllä mietityttää et kuinka oikeesti selviän sit kun on viel vauva. Kakkonen roikkuu kokoajan puntissa tai sylissä. Just noi imettämisetkin mietityttää. Mua tosissaan välillä ahistaa ja pelkään etten selviä...
Click to expand...

Niin mies varmasti auttaa mut onhan se 8 tuntia/pvä kuitenkin töissä viikolla.
 
meillä ekan ja tokan ikäero on 1v3viikkoa,tokan ja kolmannen on 1v2viikkoa ja kolmannen ja neljännen on 1v1.5kk ja hyvin ollaan pärjätty vaikka väsymystä on välillä ollut vähän enemmän mutta ei ole enään kun vauvakin nukkuu yönsä tosi hyvin.Imetyskin on sujunut aina ihan hyvin vaikka isommat ovat siinä olleet ympärillä leikkimässä omia leikkejään sen aikaa kun oon imettänyt.Ja meillä lapset ovat 3v11.5kk,2v11kk,1v10.5kk ja 7.5kk
 
aika lailla tarkkaan 1v4½kk ikäeroa ja melko rankka vuosi takana, mutta montaakaan päivää en antais pois. :heart: On ollut itkua ja hammasten kiristystä, väsymystä, väsymystä ja taas väsymystä. Siltikin on vain selvitty ja nyt kun jo leikkivät keskenään alkaa olla paljon helpompaa. Tietenkin tää riippuu niin monesta tekijästä kuinka helppoa on tai ei helppoa ollenkaan. Toisen vauva ajasta en ole niin paljoa pystynyt nauttimaan, siltikin tuntuu, että tään toisen kanssa ollaan oltu paljon tiiviimmin yhdessä...tai vauva on ollut enemmän riippuvainen minusta kuin esikoinen vauva aikanaan. Tuskin tässä kuitenkaan mitään suurempia traumoja on tullut kenellekkään, tällä lailla vain on meillä mennyt.

Lellu
 
niin tuota imetystä piti vielä kommentoida. Meillä tuo ensimmäinen keksi aina kaikkea mielenkiintoista sillä välin kun imetin ja monta kertaa sai juosta vauva kiinni tississä pelastamassa poikaa pois mistäkin kiipelistä. Yleensä oli jossain korkealla kiikkumassa tai jumissa. Mutta suurimmilta vahingoilta on vältytty. Helpoiten sai pojan rauhoittumaan paikalleen hetkeksi esim. titi nallea katsellen (joo oppi katsomaan lasten ohjelmia tuona aikana) tai jos imetti vauvan samalla kun esim. luki esikoiselle tai leikki lattialla. Kaikenlaista on kyllä kokeiltu. Niin ja tosiaan olen vasta nyt lopettanut imetyksen viikko sitten ja ikää toisella nyt pikkuisen vajaa 11kk, joten hyvon on pystynyt imettelemään.
 
Mulla on kyllä onneks ihanan osallistuva mies, käy kaupassa, laittaa ruokaa ja hoitaa lastamme. Silti sitä kovasti vaan miettii, että milloin ihan oikeasti uskaltais antaa uudelle vauvalle luvan tulla, jos tahtoo...
 
mä oon sitä mieltä että ajan rajallisuus oli pienessä ikäerossa ainoa todellinen pulma. meillä kaks ekaa lasta tuli 11kk ikäerolla ja mun mielestä on vieläki ihanaa kun ne on niin samanikäset, että niistä on seuraa toisilleen. varmaan sen jälkeen ku tää jälkimmäinen täytti vuoden, on leikit ollu sen verran samalla tasolla että ne on ollu keskenään. mun ei oo tarvinnu viihdyttää ketään. toisaalta taas, siinä missä niistä on seuraa ja ne leikkii keskenään, ne myös tappelee ja keksii typeryyksiä. yhtäkaikki, mä en tekis lapsia yli 3 vuoden ikäerolla ollenkaan.
ite oon perheestä, jossa on neljä lasta kaikki pienillä ikäeroilla, ja oon huomannu että toisin ku perheissä joissa on valtavan suuret ikäerot, me ollaan kasvettu lapsesta saakka kiinni toisiimme ja ollaan edelleen läheisiä ja usein yhteyksissä. mun mielestä lapsena oli hillittömän hauskaa ettei koskaan tarvinnu olla ilman seuraa jos sitä kaipasi. toisaalta siskoille voi sanoa myös varsin suoraan jos seura ei sillä hetkellä kiinnosta.

pitää lisätä, että lapset on siis 5, 4 ja 1½ vuotiaat, ja mun mielestä tuo kuopus tuli aivan liian myöhään.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa