lapsien lukumäärästä?

[Smeagol]

kun tuli mieleen tuosta yhdestä keskustelusta, että miten te suurperheet jaksatte. henkisesti ja fyysisesti. itellä 2 lasta ja kolmas haaveissa, mutta tuo mies pitäis saada ympäripuhuttua. siis on jo sillä kannalla että kolmas saa tulla mutta välillä pyörtää puheensa, esim. kun talossa on kova meno päällä, niin mies sanoo mulle että "ja sä haluut kolmannen" :snotty:

 

[Aurinkokunta]

Mie oon sitämieltä, että ison tai suurperheen äidiksi ei voi valmistautua, vaan siihen kasvaa lasten myötä.
ihan kuin äidiksi tullaan lapsen myötä.
Voimavarojaan oppii käyttämään, samoin ajankäyttöä, organisoimaan asioita...
Eli loppujenlopuksi suurenperheen äitinä olo ei niin kauheasti minusta muuta elämää... keität vaan perunoita enemmän, ostat maitoa enemmän, peset pyykkiä useammin... ja ikävä tosi-asia aina välillä: Istut lääkäripäivystyksessä useammin.

 

[vieras]

Kolme menee farkkuun ja normaalikokoiseen asuntoon. Kolme on kätevää ja sopivaa. Neljäs vaatii jo ison auton ja ison kodin. Tota mieltä olen ja haaveilen silti neljännestä... Meillä on muuten ihan sama juttu, ku lapset riehuu ja kämppä on sekaisin, niin mies tuumaa, että "ja tähän vielä yks sumutorvi lisää". Ite oon vahvasti sitä mieltä, että neljäs ei oleellisesti melutasoa nosta. Hankkikaa vain se kolmas. Olette ehkä hitaampia, kömpelömpiä liikkeissänne, lastenhoito vaikeutuu (2 helpompi viedä hoitoon), tavaraa on enemmän, mutta iloa ja riemua riittää ja se on kivaa.

 

[Kovajänis]

No meillä ei ole suurperhe, vaan kolme lasta, mutta samalla tavalla sitä täytyy mennä kuin yhden tai kahdenkin lapsen kanssa-päivä kerrallaan. Luulen ettei lapsiluvusta ole kiinni perheen hyvinvointi eikä jaksaminen, yhtä hyvin yksilapsisellakin perheellä tulee huonoja kausia kuin kymmenlapsisellakin

 

[Smeagol]

mä ehkä aattelen että mein vanhemmatkin apinat muuttuu uuden vauvan myötä, niistä tulee isompia, ja ne huomaa sen itekkin.
Miehet ei vaan ymmärrä naisten halua saada lapsia, ku ei tää oo mitään hetken älliä.. :|

 

[emuliinu]

Mie oon sitämieltä, että ison tai suurperheen äidiksi ei voi valmistautua, vaan siihen kasvaa lasten myötä.
ihan kuin äidiksi tullaan lapsen myötä.
Voimavarojaan oppii käyttämään, samoin ajankäyttöä, organisoimaan asioita...
Eli loppujenlopuksi suurenperheen äitinä olo ei niin kauheasti minusta muuta elämää... keität vaan perunoita enemmän, ostat maitoa enemmän, peset pyykkiä useammin... ja ikävä tosi-asia aina välillä: Istut lääkäripäivystyksessä useammin.

Tätä on hyvä peesata...
:heart: :heart: =)

 

[huhhuh]

Kolme menee farkkuun ja normaalikokoiseen asuntoon. Kolme on kätevää ja sopivaa.

Aika karmeen tuntusta, kun lapsimäärästä puhutaan sanoilla "kätevää" ja "sopivaa".... :-/