Laskettu aika ja ei kiirettä synnyttämään

[Hubba]

Mietin että olenko jotenkin erityisen flegmaattinen ihminen ensisynnyttäjäksi vai mitä kun tänään laskettu aika eikä mua huvita edes vitsailla vauvan "häätämisellä" tai arvuutella koska synnytys tapahtuu.

Toki odotan hyvällä fiiliksellä kyseistä hetkeä, mutta olen jotenkin niin alistunut siihen ajatukseen että se tapahtuu kun niikseen on, enkä voi siihen vaikuttaa omilla tekemisilläni mitenkään.

Fyysinen vointini on mainio olosuhteisiin nähden, en koe että oloni olisi vatsan kasvua lukuunottamatta sen erikoisempi kuin vaikkapa kaksi kuukautta taaksepäin. Yhtään kivuliasta supistusta en ole tuntenut tai yöuniani menettänyt, ruoka maistuu ja mieliala on tasainen. Lapsi on mulle yhtä rakas ja ainutlaatuinen, käynnistyypä synnytys sitten itsestään tai vaikka lääketieteen avulla jos yliajalle mennään.

En pelkää synnytystä etukäteen, oloni on luottavainen sen suhteen.

Se ärsyttää myös kun todella monet puhuvat heti yliaikaisesta raskaudesta kun laskettu aika on ohitettu!

Tuntuu että minun tyyntä suhtautumistani oudoksutaan tai pidetään teeskentelynä, olenko jotenkin huono tai "laiska" ihminen vai onko mun ympärillä olevat ihmiset (vanhemmat, anoppi, kaverit jne) vaan normaalia hysteerisempiä

 

["vieras."]

mulla oli vielä pari viikkoa sitten samanlainen olo, mutta ei enää. ens viikolla on sektioaika ja toivon että tää käynnistyis jo ennen sitä, alkaa olo olla fyysisesti jo heikko kun niin paljon kipuja ja supistuksia mut silti ei mitään edistystä tapahdu

 

[Hubba]

Ymmärrän kyllä että mieli muuttuu kun vointikin huononee, tsemppiä sinulle sektion odottamiseen! :/ Ja olen itsekin kyllä hokenut että huomenna tämä vointi voi olla jotain ihan muuta, mutta kun itse voi hyvin ja lapsikin liikkuu normaalisti niin en ymmärrä lähipiirin panikointia ja s-vinkkien tyrkyttämistä

 

[....]

Et ole ainoa. Itse nautin myös loppuraskaudesta ja jäi jopa vähän harmittamaan kun täytyi käynnistää rv38+5 (syntyi 39+0) lapsiveden tiputtelun vuoksi. Joo no siinä mielessä olen jäävi sanomaan, että ihan se loppu jäi kokematta, mutta siis olin varautunut olemaan kauemmin raskaana ja olisin sitä mielellään vielä ollut, vaikka olikin liitoskipuja. En siis kokenut mitään "syntyis jo"-fiiliksiä. Itse olin jopa sitä mieltä, etten olisi käynnistämistä halunnut yliaikaisuuden vuoksi jos kaikki olisi muutoin ollut hyvin (siis heti sit kun rv42) alkaa, kuten moni ilmeisesti haluaa. No ehkä mieli olisi ollut eri jos sinne asti olisi menty, tiedä sitten. Nyt käynnistettiin eri syystä ja jatkossa kyllä en käynnistykseen halua jollei täysin pakko ole (kuten nyt oli)

 

[6xäiti]

Ihan samoilla fiiliksillä olen minäkin mennyt kaikki raskaudet läpi. Selän kanssa ongelmia on ollut paljonkin, mutta ei minulla paniikkia ole synnyttämään ollut eikä haitannut, vaikka mennyt ylikin. Kolme ekaa tosin syntyi laskettua aikaa ennen, mutta kolme viimeistä menneet tasan tai viikolla yli. Kuopuksen kohdalla jopa toivoin, että menee yli, kun oli kiireitä ja toive toteutui

 

[gidi]

Se ärsyttää myös kun todella monet puhuvat heti yliaikaisesta raskaudesta kun laskettu aika on ohitettu!

Niinpä. Mulla
1. 41+4
2. 41+5
ja
3. 42+2

ja yksikään ei ollut yliaikainen.