Laskeumavaivainen ja hieman yllättäen raskaana, pää aivan sekaisin :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hukassa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"hukassa"

Vieras
En tiedä mitä aatella ja mitä tehdä.
Juuri äsken tehdyn testin perusteella olen raskaana, hieman yllätys.
Minulla on peräsuolenlaskeuma ja enteroseele jotka oli tarkoitus piakkoin alkaa korjaamaan ( peräsuolenlaskeuma todettu jo yli 10v ja 2 lasta sitten).
Laskeumat tuntuuvat/haittaavat ajoittain, joitakin päiviä kuukaudessa.

Nyt sitten kävi se ns vahinko ja pääni on aivan niin sekaisin kuin olla ja voi :/

Kaipaisin todellakin nyt hieman vertaistukea niiltä joilla kokemusta asiasta.

Mietin jo, että varaisin ajan yksityiseltä puolelta sille lääkärille, joka hoitanut minua laskeuma asiassa julkisella puolella.

Tunteet ja ajatukset menee vuoristorataa keskeytyksen ja raskauden jatkamisen välillä. Mikään vaihtoehto ei tunnu nyt hyvältä...

Ja kiitos ei moraalisaarnoja, sillä tuli on tehnyt jo tehtävänsä.
 
[QUOTE="hukassa";30788876]En tiedä mitä aatella ja mitä tehdä.
Juuri äsken tehdyn testin perusteella olen raskaana, hieman yllätys.
Minulla on peräsuolenlaskeuma ja enteroseele jotka oli tarkoitus piakkoin alkaa korjaamaan ( peräsuolenlaskeuma todettu jo yli 10v ja 2 lasta sitten).
Laskeumat tuntuuvat/haittaavat ajoittain, joitakin päiviä kuukaudessa.

Nyt sitten kävi se ns vahinko ja pääni on aivan niin sekaisin kuin olla ja voi :/

Kaipaisin todellakin nyt hieman vertaistukea niiltä joilla kokemusta asiasta.

Mietin jo, että varaisin ajan yksityiseltä puolelta sille lääkärille, joka hoitanut minua laskeuma asiassa julkisella puolella.

Tunteet ja ajatukset menee vuoristorataa keskeytyksen ja raskauden jatkamisen välillä. Mikään vaihtoehto ei tunnu nyt hyvältä...

Ja kiitos ei moraalisaarnoja, sillä tuli on tehnyt jo tehtävänsä.[/QUOTE]

No siis, jos laskeuma ei haittaa raskautta tai synnytystä eikä ole oletettavissa että laskeuma pahenee radikaalisti raskaudesta/synnytyksestä (eli suomeksi sanottuna kumpikaan ei haittaa toista) niin sitten mietit haluatko kolmannen lapsen ja hoidatat ongelmasi kuntoon sitten sen jälkeen vai onko lapsilukusi täynnä.

Jos taas laskeuma tulisi pahenemaan radikaalisti niin minä valitsisin abortin ja korjausleikkauksen. Mulle olisi tärkeää kyetä toimimaan olemassa olevien lasten kanssa eikä terveyteni uhalla hankkia vielä yhtä lasta muiden vaivoiksi (jos menettäisin kykyni toimia normaalisti, edes hetkeksi).
 
Juuripa tämä on ongelma, etten minä tai kukaan voi tietää, että miten vaiva pahenee. Pahenee aivan varmasti, mutta miten ja onko mitään konservatiivista apua (laskeumakuutio, -rengas tms), jolla helpottaa ajoittaista painontunnetta.

Ja kumpa tuossa olisi kaikki ongelmat. Lisäksi ylipainoa , jonka vuoksi ei laitettu laskeumaleikkaus jonoon =>laihdutettava, sekä riesana myös lääkkein kurissa pysyvä kausiallergia ja niitä lääkkeitähän ei raskaana voi käyttää (nenäsumutteet, antihistamiinit)

Eli järkeen käypää olisi keskeytys kokonaiskuvaa aatellen.
Sekään ei vaan oikeen tunnu hyvältä ja oikeelta ratkaisulta vaikkakin tämä raskaus onkin kaikkea muuta kuin toivottu.

Voi tätä myllerrystä päässäni :/
 
[QUOTE="hukassa";30788985]riesana myös lääkkein kurissa pysyvä kausiallergia ja niitä lääkkeitähän ei raskaana voi käyttää (nenäsumutteet, antihistamiinit)
[/QUOTE]

On allergialääkkeitä, joita ei voi raskausaikana käyttää, mutta on myös lääkkeitä, joita voi käyttää. Esimerkiksi loratadin-antihistamiini ja kortisoninenäsuihke ovat niitä, joita voi raskaana ollessaan käyttää turvallisin mielin. Itselläni vaihdettiin vanhat allergialääkkeet näihin juuri raskauden takia.
 
Mulla tuli vaikeat laskeumat ekassa synnytyksessä. Nyt olen uudestaan raskaana ja kohtapuoliin synnytys edessä. Haluttiin vielä toinen lapsi ja mielelläänhän leikataan vasta ku lapsiluku täynnä.

Sitähän ei tosiaan kukaan voi ennustaa miten synnytyksessä käy. Mulleki sanottiin että ne voi pahentua tai pysyä ennallaan. Pelkään pahinta. Mutta otin riskin kun tämä lapsi vielä haluttiin.

Sun täytyy vaan puntaroida että haluatko tämän lapsen. Leikkaukseen ehdit myöhemminkin.

Millaisia oireita sun laskeumat käytännössä aiheuttaa? Mulla oireet hyvin monimuotoiset.
 
Vessakäynneillä pitää avustaa painamalla pullistuvaa suolta lähes aina, mutta näin on ollut jo vuosia joten se ei niinkään häiritse kuin se, että nyt välillä ( muutama pv kuukaudessa) vähän kuin paineen tunnetta (muttei kuitenkaan), mutta voi toki johtua kuivuudestakin, kun suurempia muutoksia en ole havainnut ulkonäöllisesti tuolla alapäässä ( lääkärinkin arvio ). Mitään ei ole/tule/pullota ulos normiolosuhteissa, mutta sitten kyllä pullottaa jos vessaan et suuremmille asioille pääse heti ( pakkaantuu ) Moni lääkäri on sanonutkin, ettei sisätutkimuksen perusteella äkkiä uskoisi minulla olevan niin suurta vaivaa kuin defekogravia näyttää. Uutena vaivana tuli tuo enteroseele joka todettiin viimevuoden lopussa. Myös emättimen etuseinämä kuulemma fysiologisesti laskenut.

Ja mitä enemmän vaivaa aattelen, sitä enempihän tuo alkaa tuntua/vaivata.
 
Nyt sitten menin vielä lukemaan kauhutarinoita lääkkeellisestä keskeytyksestä.

Alkaa jo hiukan ahdistamaan. Kait se täytyy alkaa huomenissa soitteleen neuvolatätille, jotta pääsis puntaroimaan asiaa objektiivisesti (ko?)
 
Saitko helposti myönnytyksen leikkaukseen? Millaisia tutkimuksia sulle tehtiin?

Mun pitää avittaa uloste aina pois emättimen kautta, paineen tunne on järkyttävä. Lääkärillä en ole vielä tarkemmin käynyt koska tiesimme että toista lasta yritetään. Joten menen tämän synnytyksen jälkeen sitten.
 
Olen saanut jo kahdesti leikkauslupauksen. Perustuvat tehtyyn läpivalaisututkimuksen, defekogravian tuloksiin, että peräsuolenlaskeuma on ja reilunkokoinen sellainen. Itseasiassa just katoin ed kerran epikriisiä niin ponnistuksessa tuo suoli pullistuu +2tasoon, eli uloshan se sieltä kurkkii välillä :/
Nyt leikkausjonoon laiton epäsi toinen lääkäri ( eka lupasi 1/2 vuoden sisään leikkauksen).
Syynä ylipaino. Mitat 165cm/100kg.

Millaiset oireet sulla ennen ja entäs nyt raskaanaollessa ?
 
Mun mielestä te vaan päätätte haluatteko vielä uuden lapsen :) Kyll kaikki muu saadaan aina jotenkin hoidettua.

Eikä se ulosliuskahduskaan yleensä ole vakavaa, sen saa yleensä kädellä painettua takas..
Tai jos tuntuu ettei se kakka tule enää ollenkaan, nii peräsuolee voidaa laittaa ohut letku ja pitää uloste tarpeeksi löysänä ja käyttää huuhteluita että se tulee sieltä..
Toisaalta, voihan raskaus myös tehdä tiukkuutta eli tukea alavatsaan ja onnistuukin helpommin (tuskin?).

Asia ei kuitenkaan vaaranna lasta mitenkään, nii siinä mielessä olisin ihan rauhallisin mielin. Ei se anna jossei yritä? Voihan missä tahansa synnytyksessäkin tulla nii pahat vauriot peräsuoleen, ett pidätyskyky menee kokonaan.
Ja lisäksi sullahan on myös se mahdollisuus itse helpottaa suoleen kohdistuvaa painetta, eli se laihdutus. Pyydät siihen apua.
 
Ilmeisesti pitäisit sikiön jos laskeumaa ei olisi?

Parempihan raskaus on nyt kuin jos olisi jo ehditty leikata. Mutta kukaan ei ole vielä tuonut esille painonpudotusta. Eihän tuo mikään hirveä ylipaino ole, mutta sekin pahentaa laskeumaa. Olisiko nyt paikka ajatella asia niin että haet heti ohjeet turvalliseen painonpudotukseen jotta saat vatsaontelon rasvaa vähemmäksi samaa tahtia kuin kohtu kasvaa. Tällä voisi vähentää raskauden laskeumalle aiheuttamaa riskiä. Ja korjausleikkaukseen sitten aikanaan laihempana kun lapsi on syntynyt.
 
[QUOTE="kuku";30790346]Ilmeisesti pitäisit sikiön jos laskeumaa ei olisi?

Parempihan raskaus on nyt kuin jos olisi jo ehditty leikata. Mutta kukaan ei ole vielä tuonut esille painonpudotusta. Eihän tuo mikään hirveä ylipaino ole, mutta sekin pahentaa laskeumaa. Olisiko nyt paikka ajatella asia niin että haet heti ohjeet turvalliseen painonpudotukseen jotta saat vatsaontelon rasvaa vähemmäksi samaa tahtia kuin kohtu kasvaa. Tällä voisi vähentää raskauden laskeumalle aiheuttamaa riskiä. Ja korjausleikkaukseen sitten aikanaan laihempana kun lapsi on syntynyt.[/QUOTE]

Osuit naulankantaan. Jos laskeumavaivoja ei olisi, niin en edes pohtisi keskeytystä.

Mitä ylipainoon tulee, niin teen kokoajan asian eteen töitä; Sauvakävelen reipasta tahtia 3-7 kertaa/vk (tai muuta liikuntaa vaihdellen) , lisäksi työni puolesta en todellakaan istuskele. Ruokailuni ovat n 1300kcal luokkaa/pv, joskus ikävä kyllä vähemmänkin.
Ilmeisesti olen ns säästöliekillä, koska paino on ja pysyy. Kilppariongelma on myös ollut jo kauan, mutta nyt pitäisi olla tasapainossa kokeiden mukaan.


Minulla ei ole ongelmia verenpaineen, sokereiden eikä kolesterolin kanssa ja olen aina ollut liikunnallinen koostani huolimatta.

Soittelin eilen yksityiselle aikaa tälle lääkärille, jolla julkisella puolella olin käynyt laskeuma asioissa. Kuin ihmeenkaupalla sain soittoajan jo eilisillalle.

Lääkäri soitti ja kerroin tämänhetkisen tilanteeni.
Häneltä sain eväitä pohdintaani, realistisia sellaisia.
Kumpaankaan ratkaisuun hän ei minua ohjannut vaan kertoi mitä apuja on saatavilla jos päädyn viemään raskauden loppuun ja miten edetään ja missä vaiheessa jos päädyn keskeytykseen.
Tuli niin paljon rauhallisempi olo, vaikka tiesin, että ratkaisu on silti tehtävä itse.

Kerroin hänelle myös tuosta leikkausasian lykkääntymisestä, niin hän oli hieman ymmällään tilanteesta ja lupasi minulle, että voin ottaa häneen yhteyttä kun olen päätökseni tehnyt niin hän auttaa sitten tarvittaessa niissä asioissa oli se sitten kumpi päätös tahansa. Sanoi myös, että minut ohjataan toiselle kirurgille laskeuma-asian kanssa:)

Ja miltä juuri nyt tuntuu? Eilen olin vahvasti sitä mieltä, että ehdottomasti ilman vaihtoehtoja keskeytys ja nyt sitten taas, että kokeilisko kuitenkin viiä tää raskaus loppuun.
On mulla aikaa tässä vääntää tätä ratkaisua n viikko (lääkärin suositus ratkaisulle).

Helppoa ei siis todellakaan tule, kun mielialat vaihtelee, on pahoinvointia ja laskeumakin ajoittain itsestään muistuttelee.

Sisimmässä jyllää sellainen ajatus, että kumpa joku muu ratkaisisi asian puolestani.
 
Edelleenkin toivoisin kuulevani niitä äitejä, jotka käyneet läpi raskauden suht pahojen laskeumien kanssa.
Miten raskausaika meni ja miten sen jälkeen vauva-arki.
 
[QUOTE="hukassa";30790674]Edelleenkin toivoisin kuulevani niitä äitejä, jotka käyneet läpi raskauden suht pahojen laskeumien kanssa.
Miten raskausaika meni ja miten sen jälkeen vauva-arki.[/QUOTE]

Mulla nuo alapään ongelmat tuli tosiaan esikoisen synnytyksen jäljiltä. Olen kärsinyt niistä nyt liki 2 vuotta. Uusi raskaus ei ole niitä pahentanut, toki ummetusta on enemmän ja näin ollen paineen tunne välillä kova, mutta käytän ulostuslääkettä säännöllisesti niin se auttaa huomattavasti. Oireet siis samanlaisia raskaana ollessa kuin ilmankin.

Mä pelkään synnytystä, silti haluan synnyttää alakautta. Vielä ei siis ole kokemusta miten tämä vaikuttaa laskeumiin. Lääkäri on luvannut katsoa tilanteen puolen vuoden päästä synnytyksestä (imetys pitää olla lopetettu ja hormonitoiminta muutenki tasaantunut) . Apua kuulemma löytyy, saa nyt nähdä.

Neuvoisin sua nyt miettimään oikein tarkkaan miten suhtaudut aborttiin. Sekin on raskas päätös. Se on oikea päätös jos et ole enää valmis saamaan lapsia. Sun pitää ajatella itseäsi, lapsiasi ja myös sitä syntymätöntä lasta.

Jos päädyt lapsen pitämään niin sulla on se etu, että olet jo hoidon piirissä laskeumien kanssa :) Saat niihin varmasti tukea raskausaikana jo.
 

Similar threads

Yhteistyössä