Hae Anna.fi-sivustolta

lasta syövä kissaeläin

Viestiketju osiossa 'Unien tulkinta' , käynnistäjänä Silja, 05.07.2005.

  1. Silja Vierailija

    Mies oli töissä. Tulin kotiin toisen terveen lapsen kanssa. Sairas lapseni oli kotona yksin (vaikkei oikeasti häntä voisi jättää hetkeksikään)
    Meillä oli kotieläimenä jostain kumman syystä villikissa, joku gebardi tai muu. Tultuamme kotiin teljin ahnaan kissan toiseen huoneeseen lukollisen oven taakse. Huoneeseen oli toinen ovi, joka oli avoin, edessä vain pyykkiteline. Kurkin siitä ovesta vähän hermostuneena, että näkisin sen makoilevan päiväunillaan lattialla. Ettei se pyrkisi huoneesta pois. Gebardia ei näkynyt missään.

    Yhtäkkiä juolahti mieleen, että huoneeseen on kurkistusluukku. Siis siihen huoneeseen, jossa sairas lapsemme yleensä nukkuu. Siihen huoneeseen, jossa gebardi oli nyt. Samalla hetkellä tajuntaan iskeytyi , että siellähän sairas poikamme nukkuu juuri nyt. Samassa huoneessa gebardin kanssa, hiven korotetulla paikalla ihan kurkistusluukun edessä !!!

    Katsoin luukusta, en nähnyt muuta kuin pojan peiton liikahtelevan, ja kuulin hyvin avuttoman, vaimean ja olemattoman pojan ääntelyn... ( selvennykseksi, että todellisuudessa poika on täysin puhe- ja liikuntakyvytön) Hyvin paha aavistus heräsi, että gebardi touhuaa jotain pojan vuoteessa.... kuvotus ja kylmä hiki nousi päälleni... raotin ovea ja siitä näin, että gebardin takajalat oli lattialla, etutassut pojan vuoteessa ja oli juuri repimässä lihaa pojastani, josta oli näkymän mukaan ehtinyt ottaa jo useammankin annoksen ....

    Tämä uni oli hyvin ahdistava. Pohdin mistä moinen oksettavan brutaali näytös versoaa uniini.
     
  2. Muuan Vierailija

    Unessasi käsittelet tunteitasi, niitä jotka päivän rutiineissa jäävät vähemmälle. Päivällä huolehdit, hoivaat, kannat vastuuta, kaikkea sitä. Yöllä unesi ottavat käsittelyyn ne vähemmälle huomiolle jääneet tunteet. Näitä puolia joita emme itsessämme halua nähdä. Jotka suorastaan kuvottavat meitä.

    Kissaeläin on ihmisen hallitsematon (ei järjellä käsiteltävä) osa, naiseuden ikivanha symboli. Et pystynyt unessasikaan pitämään sitä aisoissa vaikka yrititkin.

    Sinun täytyy myös pitää huolta itsestäsi ja jaksamisestasi. Rakkautesi lapsiasi kohtaan ei vähene vaikka rakastat hiukan itseäsikin!

    Hyvää ja kaunista kesää!
     
  3. Silja Vierailija

    Kuvottavaa. Että naiseuden symboli... minä itse raatelemassa lastani... minun tunteitani ? Negaatioitani lasta kohtaan, syystäkö etten jaksa välittää itsestäni tai jotain...?

    Halusinkin tähän ihan ulkopuolisen näkökulman, mutta selittelin tämän itselleni ihan toisin ja toki onhan minulla enemmän pohjaa koko elämällemme ja suhteille ja sairaudelle... helpompi löytää selitteitä.
    En osaa tulkita unia, mutta ajattelen, että unissa monet päivällä tapahtuneet asiat ja tunteet ja paineet käsitellään uudelleen. Aivot järjestelee faileja. Tapahtumat vain saavat unissa mitä eriskummallisempia symbolisia hahmoja tai puitteita. Ja samaan uneen voi yhdistyä monet monet päivän tapahtumat yhteen, joilla ei tosielämässä ole mitään tekemistä keskenään, mutta unessa ne sulautuu yhteen.

    Kauhea ajatus, että omaa lasta pilkotaan pala palalta...että vielä täysin liikuntakyvytön ja puhekyvytön ja sokea lapsi on tajuissaan ja hereillä ja kokee kauheaa tuskaa ja hätää ja hämmennystä kuka tekee pahaa ja miksi, miksi sattuu, missä pelastava äiti, miksei se tule, miksei se tee mitään...

    Tosielämässä hän sairasti kuolemaan johtavaa tautia, johon ei ollut diagnoosihetkellä parannuskeinoa. Terveestä pojasta tuli varsin nopeasti täysin halvaantunut ja hän kärsi paljon kipuja ja muita ikäviä.
    Jotenkin näen, että tuo raateleva petokissa unessa oli pojan tauti. Me muut poistuimme välillä pojan huoneesta, ja poika jäi huoneeseen pahimman vihollisensa kanssa (tautinsa=gebardin)... Se jäyti pojan kuoliaaksi ... hidasta tuskallista kuolemaa pala palalta, jossa tajunta ehtii olla mukana turhankin paljon....

    Toisena raskaana tunteena ja elementtinä unessa tuli tuo oma syyllisyys. Siitä miksi olin ottanut petokissan kotieläimeksi, ottanut ison riskin. Miksi suljimme raatelijan samaan huoneeseen kuin poikamme? Miksi vain kurkin oven raosta peloissani ja kauhuissani kun olisi pitänyt syöksyä elukan kimppuun... Syyllisyyttä siitä, ettei voi pelastaa lasta, auttaa juurikaan.

    Unessa tosiaan vain kurkin ovenraosta pelastamatta lastani. En pystynyt pelastamaan, kauhistelin vain ja kärsin kun katsoin, että poika kärsii. Jos olisin rynnännyt unessa petokissan kimppuun , se olisi syönyt minutkin ja pojan ja vielä tullut avoimesta ovesta syömään tyttärenikin... Itse raadeltuna en olisi voinut auttaa heitä kumpaakaan. Jotain samaa siinäkin kai oli todellisuuteen. Oli pidettävä itsestä huolta ja toisesta terveestä lapsesta ja vain siedettävä, että siinä hävitään joka tapauksessa poika , mutta on säästettävä se mitä voi......

    Mutta itseni naiseuden symbolina en gebardia osaa nähdä. Halusimme hoitaa pojan täysin kotona ja tarjota hänelle kaiken rakkautemme mitä vain ennätimme. Emme kokeneet häntä taakaksi tai rasitteeksi, vaikka hoito olikin raskasta, mutta myös rakasta.
    ___________________________________________

    Poika on tosiaan nyt kuollut ja mieltäni kalvaa monet menneet asiat. Unia olen toivonut näkeväni, vaan niukkaa on ollut. Tai siis en ole niistä tietoinen. Ennen hautajaisia näin unta jossa työntelin poikaa edelläni pyörätuolissa tyytyväisenä. Pojasta en nähnyt nenänpäätäkään, (hänellä iso erikoistuoli ja korkea niskatuki) mutta unessa elelin ihan kuin ennenkin ja olin onnellinen voidessani liikkua hänen kanssaan kaupassa. Mitään muuta ei unessa tapahtunut.

    Mietin, mitä järkeä siinä oli... kuvastikohan se elämääni ja suhdettani pojan kuolemaan. Elin nimittäin valtavassa epätodellisessa olossa, en jaksanut uskoa pojan kuolleen, elättelin toiveita, että hän on sairaalassa ja kotiutuu pian. Puhuin, että hän on kuollut ja samaan aikaan uskoin, että hän kyllä elää vaikken häntä näekään.... Unessakaan en häntä nähnyt, enkä koskettanut, sain pidellä vain hänen apuvälinettään ja tuudittautua tunteeseen, että minulla vielä on hänet....


    Viimeinen uni on aivan vailla selitystä. Kotona kuljin eteisen kautta keittiöön. Kulman takaa meinasin törmätä parkissa olevaan pyörätuoliin. Pyörätuolin etupyörän päällä oli poikani pää ja siinä hän killitteli minua silmillään. Tilanne oli muka ihan normaali ja rutiini ja vitsailin vain, että oho, äitihän melkein meinasi törmätä sinuun. Samaan aikaan tulee minun äitini kylpyhuoneesta sylissään pojan muu vartalo kuivatellen sitä pyyhkeeseen. (koskaan ei ole kyvettänyt poikaamme tosielämässä) SItten pää vain nostettiin paikoilleen ja se siitä. Poika ei liikahtanutkaan unessa, eikä puhua pukahtanut, mutta näki ja tuijotteli totisena silmillään minua.
    Tunnen itseni oudoksi näiden unien kanssa...

    Kaipaisin niin unia, joissa poika kietoo kädet kaulaan ja halaa, sanoo tuttuja asioita, pelaa pleikkaa, kerää kiviä. juoksee ja nauraa ja silmissä olisi tuttu pilke. Unet kun ovat niin täynnä aitoa tunnetta ja toden tuntua, usein herätessäkin. En usko että kuolleet vierailevat unissa, sitä en aja takaa, mutta vain toivoisin muistifailieni järjestyvän ja jonkun alitajuisen estoni päästävän näitä muistoja läpi uniini. Mutta en näe juurikaan unia hänestä ja ne jotka näen, on tajuttomia.



     
  4. Omenapuu Vierailija


    Talo olet sinä itse, kaikki mitä on talossa, on siis itseäsi.
    Makuuhuoneessa on vietti- ja vaistoelämäsi, sukupuolisuuteen liittyvät asiat. Oletkohan halunnut hallita, lukita viettisi. Kissaeläin viittaa todellakin naisellisuuteesi.

    Lapsen menetys on hyvin rankka kokemus. Tämä lapsen sairaus ja kuolema on se, mitä käsittelet, pala palalta -
    eheytyäksesi siksi naiseksi, joka olit ennen tätä traagista tapahtumaa - tunteaksesi itsesi naiseksi, joka nauttii seksuaalisuudestaan ja sen kohteena olemisesta.
    Kuolleen ihmisen tullessa uniimme, se haluaa viestiä olemassaolostaan, mutta hän haluaa myös, että sinun tulee jatkaa elämääsi, päästämällä irti. Lapsesi haluaa sinun olevan onnellinen, olemaan murehtimatta tapahtunutta.
    Kaikella on tarkoituksensa, eikä kukaan kuole lopullisesti.

    Toisessa unessasi olit keittiössä - tunne-elämäsi keskuksessa. Lapsen silmät, sielun vastine, seuraa sinua...
    Ruumis on erillään, sen pesty eli kuolema fyysisessä mielessäsi onkin käsitelty, mutta lapsi elää - sieluna, sisälläsi.

    Näin minä näistä unistasi ajattelen -
    voin olla väärässäkin.

    Lämmöllä ja rakkaudella,
    Omenapuu


     
  5. muuan Vierailija

    Hei Silja. Ensiksikin minusta olit rohkea kertoessasi tuosta unesta tällä palstalla. Oli myös hyvä kuulla mielipiteesi tulkinnastani. Peto on tietysti järkeen käypää tulkita lasta raatelevaksi sairaudeksi, sairudeksi jota saatoit vain katsella sivusta. Unen näkijänä olet paras tulkki. Ei ollut myöskään kovin helppoa lähteä tulkitsemaan unta johon liittyi selvästikin tuskaa.

    Minusta on hyvä että vaikeiden kokemustesi jälkeen näet voimakkaita unia joita pyrit tulkitsemaan. Niistä on varmasti apua kun lähdet eheytymään. Sinulla on paljon raskaita asioita läpikäytävinä.

    Voimia ja jaksamista sinulle: muuan

     
  6. Silja Vierailija

    Kiitos 'muuan' ja 'Omenapuu'. Samoista asioista puhuitte ja aloin vähän ymmärtää tulkintojanne. Mielenkiintoista. En ole koskaan oikein uskonut unien tulkintaan, mutta olen kyllä avoin kaikelle ja uskon, että elämässä on paljon enemmän ulottuvuuksia kuin mitä meidän muutamat aistit havaitsevat ja järki väittää.

    Osaatteko vielä kertoa, näkeekö ihmiset usein paljon unia rakkaan kuoltua. Onko se tyypillistä? Kaipaan lastani uniin, mutta ei vaan kuulu. Miksi toiset näkee , miksi toiset ei?
     
  7. Muuan Vierailija

    Saattaa olla esimerkiksi niin että joudut vielä jonkin aikaa unimaailmassasikin työstämään näitä kipeitä ja tuskallisia asioita. Kun saat ne työstettyä ja saat mieleesi rauhan, on toisenlaisten unien vuoro. Lapsesihan on kuitenkin vielä niin voimakkaasti läsnä sinun elämässäsi.

    Itselleni asiat tulevat uniin muutaman kuukauden viiveellä, joten älähän hätäile.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti