Liitonrikkoja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ihmeissään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

Ihmeissään

Vieras
Mieheni oli pitkään naimisissa, ollut koko ikänsä samna naisen kanssa. Heillä yhteisiä lapsia kaksi kappaletta. Viimeiset vuodet hän ei kuulemma saanut avioliitostaan mitään tunnetta irti, se vain oli, ja elämä keskittyi arjen pyöritykseen. Puolisoiden väliltä puuttui intohimo, kunnioitus ja lopulta myös rakkaus. Miehelläni alkoi olla yhteyksiä muihin naisiin; viatonta yhtetydenpitoa, muutamia yhden illan seksi juttuja ja myös pari salasuhdettakin. Tämä kaikki siis ennen minua. Sitten minä tulin kuvioihin työn kautta; olimme jonkun verran tekemisissä, mies flirttaili minulle, ihastuimme ja lopulta mopo karkasi käsistä ja rakastuimme. Mies otti avioeron ja me menimme yhteen. Tästä on nyt noin 3 vuotta.

Olenko mielestänne hajoittanut perheen, rikkonut liiton?

Mieheni ex-vaimo on katkera ja syyttää tietenkin minua perheen hajoamisesta. Hän ei tiedä miehen aiemmista seikkailuista. Luulee olleensa luotettavassa suhteessa ennen minua. Näinhän ei ole. Koska lasten vuoksi joudumme olemaan tekemisissä, ex-vaimon katkera käyttäytyminen vaikuttaa epäsuotuisasti uusperhe-elämään ja lapsiin. Tämä vaivaa minua välillä. Ja siksi mietinkin että pitäisikö ex-vaimolle kertoa että suhde ei ollut kunnollinen ennen minuakaan, vaan vieraita naisia oli muitakin.. Jos siihen ei olisi tullut väliin minua, siihen olisi todennäköisesti tullut joku muu. Mitä mieltä olette?
 
jaa-a..tuli mieleen vaan kysymys tossa että mitä miehesi sanoo tähän?
siis oma mielipiteeni on että on miehen asia kertoa seikkailuistaan exälleen,mutta en tiedä onko se järkevää siis siten että mitä se lopuksi auttaa....muut olivat seikkailuja mutta sinä avioliton aikana se viimeinen "niitti".eli exä saattaa vaan saada vettä myllyyn lisää jos hänelle kerrotaan näistä muista naisista koska useimmiten hairahdukset eivät välttämättä ole niin kova pala kuin se että rakastuu toiseen.mutta henk.koht. en syyttäisi sinua kokonaan asiasta koska miehenhän olisi pitänyt tajuta erota aikaisemmin.puhu miehesi kanssa asiasta ja jos sinun tunteillasi on merkitystä miehen elämässä hän puhuu exälle itse ja puollustaa sinua jos olet tärkeä.
voimia kuitenkin...
 
Toivottavasti vain sinulle ei käy samoin kuin miehesi ex.lle.Eli kun miehestä rupeaa tuntumaan että liitosta puuttuu rakkaus,luottamus,intohimo hän etsii uuden rakkauden.Kai hän ja sinäkin tiedät että rakastuminen on hetken huumaa, rakkaus kasvaa ja muuttuu kumppanuudeksi ym. monien vuosien myötä.Toiset etsivät sitä ikuista intohimon ja rakastumisen tunnetta,siinä meneekin etsiessä pian koko elämä (hukkaan..)
ja ehkäpä ex.vaimon mielestä liitto tosiaan oli ihan onnellinen, on vaikea huomata puolison "ahdistusta" jos hän ei siitä ole puhunnut..Nimim. kokemusta..Pettäminen sattuu aina, itse sen kokeneena en haluaisi ukkomiehen kanssa mitään, oli liitto millainen tahansa.Ja eikös se aina ole niiden ukkomiesten mielestä huono...
Ymmärrän kyllä miehesi ex.n katkeruuden, olisi ehkä hänen syytä tietää ettet ollut ensimmäinen.Ja itseäni ainakin olisi auttanut jos tämä "toinen nainen" oli pyytänyt jotenkin anteeksi,koska kyllä minua ja lapsia mielestäni loukattiin.Olisi varmaan sun ja ex.n edellisen vaimon molempien kannalta hyvä jos voisitte jotenkin tuntojanne purkaa, ja mies myös..Kaikkea hyvää teille kaikille.
 
Kyllä exälle pitääs selevittää kuviot,ettei turhaa riirellä.
Periaatteessa näin: käsitelkää asia kolmisin,laittakaa piste ja jatkakaa normaalia elämää sovussa... eihän se tietty noin heleppoo oo ,mutta periaattees.

Eikö mies muka sinua joskus petä....onhan hänellä kokemusta siitä \|O
 
Toki olen ottanut sen vaihtoehdon huomioon, että mies joskus kyllästyy minuun. Tai voinhan minäkin kyllästyä häneen. Mutta eikö se riski ole olemassa kaikissa suhteissa? On se sitten ensimmäinen tai kymmenes. Tapahtuihan pettämistä tässä mieheni ensimmäisessä avioliitossakin, vaikkei sitä ennen ollutkaan harrastanut. Ja vaimo uskoi ettei niin tule käymään koska ei ole koskaan ennenkään käynyt. Parisuhde on aina riski, myös teidän parisuhteenne, on mies sitten pettänyt entistä kumppaniaan tai ei!

Toisaalta, kokemuksista viisastuu. Ja uskon että olemme mieheni kanssa viisaampia parisuhteen hoitamisessa nyt kuin ensimmäisissä liitoissamme, kun sen oli aloittanut teini-ikäisenä. Nyt tietää että parisuhteen eteen tulee tehdä töitä, huomioda toista, antaa tilaa, tehdä asioita yhdessä jne. Eikä se pysy koossa pelkän lasten ja talon voimin.

Olen myös itse tullut petetyksi, ja tiedän miltä se tuntuu. Toisaalta, olen onnellinen että niin kävi. Kasvoin siinä tilanteessa paljon. Olen itsenäinen vaikka olenkin parisuhteessa, ja tiedän että jos suhde ei toimi se loppuu tavalla tai toisella, eikä se ole katastrofi. Elämässä on niin paljon muutakin mukavaa ja antoisaa.

En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta tiedättekö te omalta kohdaltanne? Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.01.2006 klo 15:28 Ihmeissään kirjoitti:
Toki olen ottanut sen vaihtoehdon huomioon, että mies joskus kyllästyy minuun. Tai voinhan minäkin kyllästyä häneen. Mutta eikö se riski ole olemassa kaikissa suhteissa? On se sitten ensimmäinen tai kymmenes. Tapahtuihan pettämistä tässä mieheni ensimmäisessä avioliitossakin, vaikkei sitä ennen ollutkaan harrastanut. Ja vaimo uskoi ettei niin tule käymään koska ei ole koskaan ennenkään käynyt. Parisuhde on aina riski, myös teidän parisuhteenne, on mies sitten pettänyt entistä kumppaniaan tai ei!

Toisaalta, kokemuksista viisastuu. Ja uskon että olemme mieheni kanssa viisaampia parisuhteen hoitamisessa nyt kuin ensimmäisissä liitoissamme, kun sen oli aloittanut teini-ikäisenä. Nyt tietää että parisuhteen eteen tulee tehdä töitä, huomioda toista, antaa tilaa, tehdä asioita yhdessä jne. Eikä se pysy koossa pelkän lasten ja talon voimin.

Olen myös itse tullut petetyksi, ja tiedän miltä se tuntuu. Toisaalta, olen onnellinen että niin kävi. Kasvoin siinä tilanteessa paljon. Olen itsenäinen vaikka olenkin parisuhteessa, ja tiedän että jos suhde ei toimi se loppuu tavalla tai toisella, eikä se ole katastrofi. Elämässä on niin paljon muutakin mukavaa ja antoisaa.

En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta tiedättekö te omalta kohdaltanne? Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan!
Voihan sitä sopia,että suhde lopetetaan jos se ei toimi,eli ennenkuin petetään toista?
 
Isäntä 77: Tietenkin, ja niin aikuisten ihmisten pitäisikin toimia. Mutta kun tämä elämä ei aina ole niin yksinkertaista ja helppoa. Maailmassa on paljon paljon suhteita joissa ollaan velvollisuudesta, vastuuntunnosta, jne. Se on virhe jo itsessään! Mutta tietenkin aina pitäisi pyrkiä tuollaiseen kunnialliseen käyttäytymiseen. Joskus tulee vaan joillekin ihmisille tilanteita etteivät siihen sillä hetkellä kykene, eikä löydy voimia halutakaan kyetä. Silti, aiempien virheiden perusteella ei kannata ihmistä tuomita loppuiäksi.. Virheistä oppii ja tilanteet muuttuvat. Ja virhe se aina ensimmäinenkin, et voi olla kenestäkään varma etteikö sitä ensimmäistäkin virhettä tapahdu juuri sinun kohdallasi.
 
Eiköhän se ex jo ennen sinun kuvioihin tuloa tiennyt suhteen olevan jo loppusuoralla, mutta haluaa vain sinusta syypään. Jos sinua oikein rupeaa suututtamaan avioliiton rikkojaksi nimittely, niin voithan sinä laukaista hänelle totuuden, mutta... tämä miehesi ex voi kostaa sen miehellesi, eikä anna lapsia miehelle... tai sitten hän hyökkää entistä pahemmin kimppuusi (esimakua sait ylempien vastauksista)... tai miehesi voi suuttua sinulle totuuden kertomisesta ja asioiden vaikeuttamisesta.

Mietipä asiaa!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.01.2006 klo 16:38 Ihmeissään kirjoitti:
Isäntä 77: Tietenkin, ja niin aikuisten ihmisten pitäisikin toimia. Mutta kun tämä elämä ei aina ole niin yksinkertaista ja helppoa. Maailmassa on paljon paljon suhteita joissa ollaan velvollisuudesta, vastuuntunnosta, jne. Se on virhe jo itsessään! Mutta tietenkin aina pitäisi pyrkiä tuollaiseen kunnialliseen käyttäytymiseen. Joskus tulee vaan joillekin ihmisille tilanteita etteivät siihen sillä hetkellä kykene, eikä löydy voimia halutakaan kyetä. Silti, aiempien virheiden perusteella ei kannata ihmistä tuomita loppuiäksi.. Virheistä oppii ja tilanteet muuttuvat. Ja virhe se aina ensimmäinenkin, et voi olla kenestäkään varma etteikö sitä ensimmäistäkin virhettä tapahdu juuri sinun kohdallasi.
Isäntä77 on samaa mieltä...pitää vaan luottaa
 
Aivan totta tuo, että pitää vain luottaa..

Kaikki suhteet on riskejä täynnä. Ei ne miehet tai naiset jotka ovat aina olleet uskollisia takaa yhtään mitään,, joskus jopa juuri he haluavat iän karttuessa hieman irrotella.

Jos mies on ed. liitossa pettänyt ei se todellakaan tarkoita että pettää seuraavassaki,, minusta pettäminen on rakkauden määrästä ja tyytyväisyydestä kiinni. Jos mies rakastaa naistaan ei hänellä ole tarve pettää ja vastaavasti jos liitto on onneton niin silloin moni alkaa katsella vieraan perään.

Mutta mutta, ei elämää voi elää peläten jatkuvasti.. Joten pitänee olla vain tarkka itsestään, että osaa antaa rakkautta, hellyyttä ja tukea sen verran että kumppani ja itse voivat yhdessä hyvin. :heart:
 
Kyllä se vaan on valitettava tosiasia, että kerran pettäneen on helppo pettää uudestaan :'( Vaikka rakkaus liitossa loppuisikin, täytyy toista kunnioittaa edes sen verran, että kertoo tunteistaan ja ongelmistaan ennenkuin hyppää vieraaseen sänkyyn. Suomessa on valitettavaa, että elämänkumppanilla on usein huonompi asema kuin kaverilla. Kaveria ei jätetä, mutta elämänkumppanille voi heittää paskaa niskaan :ashamed:
 


Voihan sitä sopia,että suhde lopetetaan jos se ei toimi,eli ennenkuin petetään toista?
[/quote]


Yhdyn tähän!!! :wave: :wave:
Me tehtiin tälläinen sopimus ja se on osoittautunut todella hyväksi!!
Pystytään puhumaan kaikesta pienimmästäkin epäkohdasta ja ymmärretään toisiamme 100%:esti!! ;) ;)
 
Et sinä heidän suhdettaan rikkonut, sen teki mies ihan itse. Rikkoi silloin pysyvästi, kun petti vaimoaan ekan kerran, tosin vaimo ei tätä tiedä, mutta rikki se silti silloin meni. Se, että sinä taas tuollaisen vaimonsa pettäjän halusit kertoo taas sinusta. Onko teillä avoin suhde? Oletko itse pettänyt puolisoasi?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.01.2006 klo 21:54 joopa kirjoitti:
Kyllä se vaan on valitettava tosiasia, että kerran pettäneen on helppo pettää uudestaan :'( Vaikka rakkaus liitossa loppuisikin, täytyy toista kunnioittaa edes sen verran, että kertoo tunteistaan ja ongelmistaan ennenkuin hyppää vieraaseen sänkyyn. Suomessa on valitettavaa, että elämänkumppanilla on usein huonompi asema kuin kaverilla. Kaveria ei jätetä, mutta elämänkumppanille voi heittää paskaa niskaan :ashamed:

Eri mieltä! Itse olen "melkein" pettänyt kerran -omasta mielestäni olen pettänyt eli siis suudellut toista- ja sen jälkeen tajusin, että omaa miestäni en voi sittenkään pettää. En voisi ensinnäkään elää asian kanssa ja tämänkin tapauksen jälkeen meille meinasi todellakin tulla ero, kun siitä kerroin. Pettäminen ei todellakaan tule enää kysymykseen, sen verran viisastuin! Jos kaipaan joskus jotain muuta, eroan. Aina siis ei pidä paikkansa, että jos pettää kerran, se on helpompaa jatkossakin!
Tosin, ellei ole nähnyt, mitä se ruoho todella on aidan toisella puolella, voi sen kuvitella olevan vihreämpää. Tarkoitan siis sitä, että itse olen ainakin nähnyt niin paljon sitä tyhjyyttä, mikä irtosuhteista seuraa, että paljon mielummin hoidan omaa suhdettani kuin etsin hyväksyntää jostain muualta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.01.2006 klo 21:35 vieras kirjoitti:
Et sinä heidän suhdettaan rikkonut, sen teki mies ihan itse. Rikkoi silloin pysyvästi, kun petti vaimoaan ekan kerran, tosin vaimo ei tätä tiedä, mutta rikki se silti silloin meni. Se, että sinä taas tuollaisen vaimonsa pettäjän halusit kertoo taas sinusta. Onko teillä avoin suhde? Oletko itse pettänyt puolisoasi?

Ja mitähän se minusta kertoo? Olen utelias kuulemaan..

Meillä on erittäin avoin suhde. Ja kunnioittava.

En ole pettänyt puolisoani. Mutta jos olisin ollut samassa suhteessa 16-vuotiaasta asti, mennyt lähes teini-ikäisenä naimisiin, puolisoni olisi ollut täysin riippuvainen minusta niin henkisesti kuin taloudellisestikin, eli en olisi tuntenut mitään kunnioitusta häntä kohtaan, ja sen myötä en mitään muutamkaan, jne. luulen että olisin ollut yhtä hukassa tilanteen kanssa kuin mieheni aikoinaan. Ja kun etsii itseään niin sitä saattaa toimia erittäin typerästi mm. pettämällä. Itse olen kyllä tehnyt sellaisia tekoja ihmisten kanssa ja ihmisten kustannuksella, jotka nyt jättäisin tekemättä, mutta elin silloin yksin eli sinkkuna. Joten pettämistä se ei ollut, mutta jotain muuta typeryyttä. Etkö sinä ole koskaan tehnyt mitään virheitä elämässäsi?
 
Huom! sinä elit sinkkuna.Mutta mies ei.Joten kyllä mielestäni olet osasyyllisenä,taitas olla anteeksi pyydön paikka miehesi ex.vaimolta? Juttu kertoo kyllä kieltämättä aika paljon sinusta, mutta mitä se sinun olisi itse huomattava...
 
Aika uskomatonta parjaamista. Todella hienoa, että te, jotka kirjoittajaa syyllistätte, olette niin hirvittävän hyviä ihmisiä. Varmaan kannattaisi ottaa vaaleanpunaiset lasit pois silmiltä. Monta kertaa saattaapi olla niin, että niiden naivien ihmisten parisuhde ei ole yhtään niin hyvin kuin kuvittelisi, heh. Mies touhuaa selän takana jotain ihan muuta, mutta vaimo ei huomaa...
 
Kyllä se niin on että sinkku on AINA vapaa tekemään mitä tahtoo ja pettäjä on se avioliitossa oleva osapuoli. Kukaan ei ole pakottanut ketään mihinkään. Aivan turhaan ex-vaimo hakee syytä Sinusta. Joskus on vain helpompaa että on joku syntipukki jota parjaa...
 
Et sinä heidän liittoan rikkonut, mies oli enemmänkin selkärangaton. Hommahan pitäisi hoitaa niin, että jos oma suhde ei toimi, erotaan ja vasta sitten aloitetaan uusi suhde. Tai sitten parannetaan vanhaa parisuhdetta eri keinoin. Harvoin tosielämässä kuitenkaan asiat sujuvat näin.

Vielä harvemmin ruoho kuitenkaan on vihreämpää aidan takana. Ihastumisia tulee ja menee, mutta arki tulee vastaan liitossa kuin liitossa. Siksi kannattaa miettiäkin tarkaan ennenkuin toimii, antaa ihastuksen tunteen viedä.Toimivan arki onkin parasta, mitä suhteessa voi olla. Kaiken perustana on tietenkin rakkaus.

Ihminen joka rakastaa ja ennenkaikkea kunnioittaa toista ihmistä, ei petä. Minusta sinä olet kyllä itsekin sotkeutunut melkoiseen soppaan, kun olet sekaantunut ukkomieheen (jolla on vielä lapsia) Varmasti vaatii ihan helkkaristi töitä, jotta saatte homman toimimaan.

Ihmisten kannattaisi muistaa, että reippaasti alle kymmenen prosenttia suhteista, jotka alkavat uskottomuudesta, toimivat ja pysyvät "koossa". Välttämättä en usko, että kerran pettäjä pettää uudelleen, mutta jotain pettäminen kertoo ihmisen epävarmuudesta. Ehkä enemmänkin epävarmuus itsestä ja käsittelemättömät tunteet johtavat suhteen (suhteiden) hajoamiseen.


 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.01.2006 klo 12:56 vastaus kirjoitti:
Et sinä heidän liittoan rikkonut, mies oli enemmänkin selkärangaton. Hommahan pitäisi hoitaa niin, että jos oma suhde ei toimi, erotaan ja vasta sitten aloitetaan uusi suhde. Tai sitten parannetaan vanhaa parisuhdetta eri keinoin. Harvoin tosielämässä kuitenkaan asiat sujuvat näin.

Vielä harvemmin ruoho kuitenkaan on vihreämpää aidan takana. Ihastumisia tulee ja menee, mutta arki tulee vastaan liitossa kuin liitossa. Siksi kannattaa miettiäkin tarkaan ennenkuin toimii, antaa ihastuksen tunteen viedä.Toimivan arki onkin parasta, mitä suhteessa voi olla. Kaiken perustana on tietenkin rakkaus.

Ihminen joka rakastaa ja ennenkaikkea kunnioittaa toista ihmistä, ei petä. Minusta sinä olet kyllä itsekin sotkeutunut melkoiseen soppaan, kun olet sekaantunut ukkomieheen (jolla on vielä lapsia) Varmasti vaatii ihan helkkaristi töitä, jotta saatte homman toimimaan.

Ihmisten kannattaisi muistaa, että reippaasti alle kymmenen prosenttia suhteista, jotka alkavat uskottomuudesta, toimivat ja pysyvät "koossa". Välttämättä en usko, että kerran pettäjä pettää uudelleen, mutta jotain pettäminen kertoo ihmisen epävarmuudesta. Ehkä enemmänkin epävarmuus itsestä ja käsittelemättömät tunteet johtavat suhteen (suhteiden) hajoamiseen.
:flower: :flower: ASIAA!
Ps. Äityli: ehkäpä vastaukset eivät ole olleet kovin suopeita, syystä että pettettyyn sattuu aina, oli tilanne ollut liitossa millainen tahansa ja varsinkin jos perhe jossa lapsia hajoaa pelissä on aika paljon! Ja kokemuksesta (siis vain omasta!, en halua yleistää tai ottaa kantaa) ei tunnu ex kovin onnelliselta ja onpa jossain vaiheessa halunnut takaisinkin. Jotenkin tuntuu ettei nykyän sais vaan "syyllistää".. Minä olen liitossani tehnyt virheitä ym. mutta niin teki mieskin pettäessään ja mielestäni "sinkulla" vastuu asiassa myös.Ainakin lasten osalta. No, ite olen kai nyt sitten vapaa iskemään urakalla ukkomiehiä, olenhan sinkku ;) Mitäs noista toisten tunteista..Mutta eipä asiasta enempiä, ei itekään ole :saint:
 

Yhteistyössä