Hae Anna.fi-sivustolta

LOKA äidit 2008 osa 2

Viestiketju osiossa 'Odotusaika' , käynnistäjänä Uusi ketju, 03.09.2008.

  1. Uusi ketju Vierailija

    Tiikeri /kolmas/la 1.10./tyttö 10/97, tyttö 10/06
    sweetpearll / la 1.10?
    Neepu /kakkonen / la 2.10. /tyttö 09/06 EKKS
    stinde79 /kakkonen la 3.10 /tyttö 04/07
    kauris / kakkonen la 3.10. /tyttö 04/07
    Mariella /kakkonen la 4.10 /tyttö 04/07
    -Vanilla- /kakkonen la 5.10 /poika 02/07
    silkkimaki /kakkonen la 8.10 / poika 06/06 Haikaranpesä/Kätilöopisto Hki
    kesä1 /kolmas, la 9.10 /poika 07/05, tyttö 09/06
    Satu -81 /toinen la 11.10 /poika 08/06 HUS/PS
    Rosa78 /esikoinen la 11.10
    Lindazz / kakkonen # kaksoset la 11.10 / Vantaa
    Lumi81 /kolmas, la 12.10 / tyttö 03/02, tyttö 10/07 OYS
    *lennu* / esikoinen la 15.10. Kotkan sairaala
    serene83/ toinen la 15.10/ poika 12/05 seks
    -Helinä-/esikoinen la 16.10
    **Johanna** / kolmas, la 17.10. / tyttö 06/97, tyttö 01/06
    Hilmaliina / esikoinen la 18.10 TAYS
    eeviliina / esikoinen la 19.10?
    Aanu / esikoinen? 19.10.
    Amilda 79 / esikoinen 20.10. HUS Hyvinkää
    Ofelia82 kakkonen la / Tyttö 10/05
    Caruba / kakkonen la 24.10. PHKS / Lahti
    Marianne-78/ esikoinen (poika) la 27.10/ Uppsala
    Piupaupou77/ esikoinen la 28.10./ Jorvi
    katianna/ esikoinen la 28.10/
    Aurora83 / esikoinen la 29.10. HUS / pk-seutu
     
  2. **Johanna** Vierailija

    Otin ja tempaisin auki meille uuden ketjun, kun tuossa toisessa on sivuja jo
    reippaasti yli 20. Jos tästä nyt joku vetää herneen nenään, niin be my guest. =)

    Nyt on jo aika norsumainen olo. Piupaupoulle valtaisan kokoinen hatunnosto, että oot jaksanut muuttaa ja rempata vielä tässä viime metreillä.

    Satu, meillä esikoinen on kuopusta 8,5 vuotta vanhempi, niin ei ole tullut vielä vastaan Isompi vauva-Pienempi vauva-reaktiota. Kyllähän esikoinenkin omalla tavallaan uuteen vauvaan reagoi, kun oli kerran tottunut olemaan se Yksi ja Ainoa.
    Ystäväni siitä juuri juttelikin, että sen keskimmäisen rooli on vaikein. Ei ole ensimmäinen, eikä viimeinen, ei Isoin, eikä Vauva. Kun se kuopus tuppaa aina sitten olemaan se perheen vauva.

    No, pitää yrittää jakaa rakkautta tasaisesti joka suuntaan, ilman että sortuu suoranaiseen hemmotteluun. =0)

    Johanna 33+5
     
  3. Neepu Vierailija

    Hyvä vaan kun vähän lyhyempi lista.. Neuvola oli taas tänää ja siellä kaik hyvin. Hb edelleen aika alhainen, mut eipä tuo täti juuri mitään kantaa siihen ottant, nyt siis 101. Sf mitaksi sai huimat 37, joten saa nähdä ensi viikolla kun on se synnytystapa-arvio, että minkä kokoinen vaavi siellä oikein köllöttelee. Itse olen melko pieni, tai siis kai ihan normaali, 160cm ja ei ylipainoa, nyt on tullut kaikkiaan 13kg lisää, esikoiselta tulil 17kg kaikkiaan, kilo per viikko nyt mennään. tässäpä nämä tärkeimmät taas... nyt pienille päikkäreille kun esikoinen nukkuu myös..
     
  4. Aurora83 Vierailija

    Osa 2.. Kuulostaa hyvältä. Uusi alku.

    Katsoin juuri kelan palvelusta, että ollaan saatu päätös äitiyspäivärahoista.. Muuten kiva, mutta ne on laskenut vanhempainrahat mulle jo valmiiksi, vaikka emme edes tuolla hakemuksella niitä hakeneet. Oli nimittäin tarkoitus miettiä rauhassa, että pitääkö mies vanhempainvapaasta osan. Taas oletetaan, että äitihän sen lapsen kuitenkin hoitaa.

    Viimeisiä viedään töissä. Eli viikko ja päivä enää, sitten koittaa vapaus. Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Kolmekymppiset (viikot) toi mukanaan ikävät fiilikset. Välillä **tuttaa armottomasti, välillä masentaa niin että käperryn peiton alle itkemään. Olo on koko ajan jotenkin alavireinen. Nyt odotus on jatkuvaa kolotusta ja kremppaa, huonosti nukuttuja öitä, liikaa hienoja suunnitelmia ja liian vähän energiaa toteuttaa niitä, kaappi täynnä vaatteita jotka ei mene enää päälle.. *sigh* Luotan kuitenkin siihen että elämä helpottaa kun jään kotiin.

    --Aurora rv32+2
     
  5. Mariella81 Vierailija

    Ajattelin itse alkuviikosta uutta ketjua meille "lokamammat lähtökuopissa" mutta osa 2 käy ihan yhtä hyvin ;o)

    Mä olen jo ihan valmis synnyttämään, en jaksaisi tätä mahaa enää yhtään, vaikka paljon paremmin vielä saa nukuttua kun vrt vauvan syntymän jälkeiseen elämään. Ja toisaalta olen hirvittävän malttamaton näkemään masuasukin, että löytyykö se "teletappi" vai ei. Ristiäisillekin olen jo pitopaikkaa etsinyt ja miettinyt yritänkö rääpiä itse jotakin kasaan vai ostanko jonkun tekemään kaiken puolestani.

    Asuntokin saatiin myytyä ja nyt pitäis miettiä sitten ostetaanko heti uusi vai ollaanko vuokralla, harkitaanko asumisoikeutta vai mitä ihmettä, ja mistä. Liikaa asioita tähän raskausdementiasta kärsivän päähän.

    Esikoisella on joku ihmeen esiuhmaikä ja on niin raivostuttava, eilen oli erityisen hankala päivä hänen kanssaan ja olin vain onnesta soikeana kun hän nukahti jo klo. 18, vaikka tarkoittikin sitten varhaista herätystä, mutta eilen illalla en olisi kestänyt enää enempää, kun vaihteeksi isi ei taas yhtäkkiä kelvannut mihinkään, ei edes kenkien pukemiseen ja kun 1,5 vuotiaan kengän nauhojen sitominen onkin ihan helpooin juttu tän mahan kanssa.

    Muutoin ei mitään uutta eikä ihmeellistä

    Mariella ja Tiiperö 35+6
     
  6. **Johanna** Vierailija

    Ihanaa, että muillakin on tätä yleistä väsymystä ja mielialan vaihteluja. Mulla on nimittäin nyt sellainen vuoristorata käynnissä, että huh huh. Mä en pysty hoitamaan normaaleja asioita ilman hermostumatta tai itkemättä. Kun piti palkanlaskijan kanssa oikaista hänen tekemiään virheitä, niin minä olen itku kurkussa.. Miehen ihan normaali käytös saa aikaan hermoromahduksia jne. Yritän parhaani mukaan esittää normaalia ihmistä, vaikka pinnan alla kuohuu ihan hirveästi.

    Pari viikkoa synnytystapa-arvioon. Kyllä se lokakuukin sieltä kohta tulla tupsahtaa.

    Miten kaikki on ostamassa uutta asuntoa tai remppaamassa vanhaa just nyt kun ollaan ihan viimeisillämme? Teillä on sitten tuo pesänrakennusvietti puhjennut aika voimakkaana. ;) Ei vaan siis hatunnostoja jälleen. Mä en pystyisi tässä kohtaa.

    Hyvää viikonloppua!

    Johanna 34+0
     
  7. Tiikeri. Vierailija

    Kiitos kaikille onnittelijoille! Kotona ollaan oltu nyt viikko pojan kanssa ja hyvin on sujunut. Imetän 3 tunnin välein ja välillä joudun herättämään syömään. Yöllä ei ole tarvinnut herättää, herää onneksi itse sen pari kertaa. Viikkoihin nähden (33+4) oli onneksi isompi (2515g). Viimeisin arvio ultralla sairaalassa ennen syntymää oli 2100g. Jos olisi syntynyt täysiaikaisena olisi painoa ollut varmaan sen 4kg.
    Poika on tosi jäntevä ja tapittaa hereillä ollessaan suoraan silmiin. Tämä vauva on vaaleatukkainen kun taas siskot olivat tummia syntyessään.
    Terveydenhoitaja kävi punnaamassa pojan ja paino oli 5g vaille syntymäpainon, eli hyvin syö. Joudun d-vitamiinitippojen lisäksi antamaan keskostippoja ja rautaa. Ulos ei olla vielä päästy eikä vieraita ole vielä käynyt. Mutta kunhan poika kasvaa ja vahvistuu niin päästään vähitellen ihmisten ilmoille. Ristiäiset pidetään lokakuun puolessa välissä.
    Tsemppiä kaikille viimeisiin viikkoihin!
     
  8. Piupaupou 77 Vierailija

    Pikainen kysymys kaikille. Onko teillä ollut kuinka pahaa turvotusta käsissä tai/ja jaloissa? Itse kauhusta parkaisin tänään kun yhtäkkiä huomasin millaisiksi norsun nilkoiksi oli yhtäkkiä jalat paisuneet. Ihan kamalan näköiset. Ihan pientä turvotusta oli aamulla havaittavissa ja kun sitten tungin jalat kenkiin ja olin jaloillani pari tuntia niin siitähän se riemu repesi. Kuuluu ilmeisesti ihan asiaan, että näillä viikoilla turvotusta tulee mutta toi oli jo kyllä aika pahan näköistä. Onneksi se sitten laski nopeasti kun kengät sain kammettua jaloista. Mietin vaan, että mitähän 45:n koon kumppareita tässä pitää loppuaika pitää ettei pääse ilmiö yhtä pahaksi.

    Mieliala vaihtelee täälläkin ihan sekunnissa. Pillitän ihan ihmeellisiä asioita ja raivostun aivan pienistä. Siinäkään suhteessa tää muutto- ja remppahässäkkä ei ole ollut yhtään hyvään aikaan. Muutenkin ko. homma on välillä hermoja raastavaa, saatikka sitten nyt...

    Siitä puheenollen, työ ei tässä laatikkosumassa tekemällä lopu eli jatkan purkamista että tän kämpän saa edes jonkinlaiseen asuttavaan kuosiin viikonlopuksi.

    Piupaupou 32 +4
     
  9. Satu -81 Vierailija

    Täällä ilmottautuu yks turpoilija. Nilkkasukista saa komeat raidat. Kengät puristaa.. Sormuksia en oo pitäny enää aikoihin, sain hirveen paniikkikohtauksen ekassa raskaudessa kun sormi olikin ykskaks ihan sininen ja tosi kipee, kun en ajoissa ottanut sormusta pois.

    Ja ihan samanlaista taitaa olla elo kuin teilläkin. Kun kaikki kyselee että miten on raskaus menny, niin ihan rehellisesti vastaan että fyysisesti ihan hyvin, mutta henkinen puoli on toinen tarina.
    Miten musta tuntuu että ykköstä odottaessa olin vaan yhtä hymyä..? Aikako se kultaa muistot?

    En mä muuten viimeksi vastannut ollenkaan Johannan kysymykseen. Vaan viereen meni.
    Olen miettinyt miten Ykkönen ottaa vauvan vastaan, ja olen kyllä ihan luottavainen että ei mitään suurta draamaa. Hän on niin innoissaan kun meillä on käynyt ihan pikkuvauvoja. Hoitaisi ihan mahdottomasti.
    ..Siis jos siitä mitään pystyy päättelemään. Voihan se toki olla myös aika järkytys hänelle.

    Nyt me kuulemma lähdetään syömään. Ilmoitin aiemmin miehelle että kokki on tänään lomalla ;)

    Satu viikolla 30jajotain (aka raskausdementikko)
     
  10. Satu -81 Vierailija

    Pakko saada kertoa jollekin.. Kävin kattoo kelan sivulta että olen saanut päätöksen äitiysavustuksesta ja vanhempainrahasta ja ne on myönnetty mulle täysimääräisenä (siis niin täytenä kun mulle voi.. :)) Jihaa! Melkeen tekis mieli soittaa ja kiittää kun olivat niin ihania ja anteliaita ja myönsivät mulle ne tuet vaikka olinkin huono ihminen ja mokasin. :) JESJESJES!

    Olen aloittanut äitiysloman 6.9, eli eilen. Huomattava muutos kotirouvasta äitiyslomalaiseksi ;)


    Sitten pyytäisin jotakuta osavaa laittamaan linkin sinne meidän ekaan keskusteluun, niin tää tyhjäpää voisi käydä opiskelemassa helpommin niitä teidän kuulumisia. Kiitos paljon!

    Satu 35+1
    ..kävin tarkistamassa viikot laskurilla. Hurjalta tuntui kun luki että laskettuun aikaan 4viikkoa (+5päivää). Kauheeta, 4 viikkoa!
     
  11. **Johanna** Vierailija

    http://keskustelu.plaza.fi/ellit/perhe/keskustelu/t1675538

    Tässä nyt ensin Satulle tuo linkki.
    Neepu on näemmä aloittanut meidän ketjun tammikuussa. Ajatelkaa miten nopeasti aika on kulunut ja sitten taas toisaalta tammikuusta on yksi pieni ikuisuus.

    Mua on nyt supistellut taas ihan hirveästi kahden viime päivän aikana. Mutta vauva möyrii ihan normaalisti ja muuten olo on ihan jees. Vähän jo kyllästyttää herätä kolme kertaa yössä käymään pissalla. Ja ehkä ihan vähän se turhamainen Johanna nostaa päätään ja tahtoo jo käyttää kaikkia ihania vaatteita, joita kaupat taas pursuaa. Kaikista eniten mulla on pakottava tarve saada tämä vauva jo syliin ja kotiin. Synnytys on oma pelottava juttunsa, ja aina sitä tulee mietittyä, että onko lapsi terve. Sitten kun on päässyt kotiin, niin lapsi on jo lääkärin tarkastama, ja synnytyskin on vain muisto. Aika saisi taas vähän rientää.

    Johanna 34+2
     
  12. Neepu Vierailija

    Hei vaan. Ei tosiaan mene enää kauan, ku pikku nyytit on sylissämme. Esikoinen syntyi 10 päivää etuajassa, joten jotenkin ajatukset ovat tässäkin samalla linjalla, että totta kai syntyy ennen laskettua-aikaa.. no ainakin toivon niin. Olen kovin malttamaton. Suklaa maistuu täällä vähän liiankin hyvin, saapi nähdä tiistaina minkä kokoinen vaavi sieltä on tulossa. on siis se ultra silloin, vähän kyllä jännittää, että onhan kaikki hyvin. Asennosta ei juurikaan ole tietoa,mut kai tuo tuolla suht pääalaspäin on, ku pahimmat potkut tuntuu kyljessä. Sais tuo jatkuva sade kyllä jo loppua. masentaaa katsoa aina ulos, ku joka päivä vaan sataa ja sataa ja sataa... muutenkin mielialat heilahtelee koko ajan puolelta toiselle. Yöt on sellaista kökkimistä vessaan ja kyljen kääntelyä puolelta toiselle, ku lonkkia särkee niiin kovin. Mut ehkä tämän kestää vielä hetken, ei kai tässä ole vaihtoehtojakaan. Neepu 36+3
     
  13. Mariella81 Vierailija

    Ihanasti virkistynyt tää meidän ketju, kun melkein koko kesän oli kuollutta :)

    Milläs mielin muut on menossa synnytykseen? Peloissaan, iloissaan, rutiinilla? Edelleen ihmettelen sitä etten jännitä yhtään (olen perusjännittäjä, jännitän esim. parturiin soittamista :-0 ). En tiedä enkö oikein ymmärrä , että oikeasti se syntyy hetkellä millä hyvänsä. Esikoisen syntymä kyllä sujui muuten hyvin, mutta en tullut juttuun sen hoitaneen kätilön kanssa. Ja itsellä kun oli visio mahdollisimman luomusta synnytyksestä, niin se meni kyllä vähän mönkään oksitosiini tipalla. Sen ansiosta kivut alkoivat aivan luonnottoman kovina mutta kipulääkitykseen ei ollut enää mahdollisuutta. No juu, kai siitä jonkinlainen trauma jäi, mutta nyt on eri sairaala, eikä varmasti sama kätilö. Ja aion kyllä pyytää, että synnytyksen kulkuun ei puututtaisi mitenkään ellei ole pakko. Supistuksia olen yrittänyt saada aikaiseksi, mutta ei tämänpäiväinen riekkuminen esikon kanssa ainakaan saanut mitään aikaiseksi. Hmm jospa tuo mies suostuisi tämän valkoisen valaan kanssa vielä sänkypainiin, koska saunaa meillä ei ole ja siivoaminen ei huvita ;o) Mutta mahtaako 1 ässä tehota ilman kahta muuta, vai pitääkö sitä sitten harjoittaa kolminkertaisesti :D No juu, mutta nyt iltaruoan keittoon.

    Mariella ja Tiiperö 36+2
     
  14. **Johanna** Vierailija

    Heti kun Mariella sanoo, että ihanasti virkistynyt tämä meidän ketju, niin
    kaikki katoaa kuin pieru Saharaan... =0)

    Mariella kyseli synnytysajatuksista. No, mä en ole vielä valmis lähtemään synnyttämään. Eikä siis kyllä ole mikään kiirekään, kun viikkoja on huomenna vasta 35 täynnä. Plus, että olen tulossa kipeäksi. Joku syysflunssa iski nyt sitten minuunkin.
    Mutta muuten siis olen menossa ihan tuulen vietäväksi. Esikoisen syntymä kesti 9 tuntia, toiveissa on, että ei tämäkään kestäisi sen pidempään. Ja tietysti se, että en joudu taas sektioitavaksi.

    Liitoskivut ovat poissa kokonaan, ja olo on muutenkin tosi hyvä. Muutamana päivänä jomotti alaselkää ja nivusia oikein toden teolla, mutta nyt on oikein ketterä fiilis. Supistuksiakin tulee aika harvakseen verrattuna viime viikkoon, jolloin niitä tuli melkein koko ajan. Yöt nukun kuin murmeli, herään vain vessakäynnille kaksi kertaa yössä. Nyt kun tässä oikein kehuskelen, niin varmaan saan pian julmetut kivut ja unettomat yöt. :)

    Vähän päälle viikko synnytystapa-arvioon, se on se seuraava etappi mitä tässä nyt odotellaan. Siinä odotellessa ajattelin pestä ikkunat ja talvivaatteet. Olisin kerrankin kaukaa viisas. Lokakuussa yleensä tulee ensilumi.

    Johanna 34+6
     
  15. Odotan synnytystä ihan innolla. Esikoinen syntyi yli kaksi kuukautta ennenaikaisena ja nyt kun on ne viikot ohitettu niin tuntuu että varmasti menee yliaikaiseksi tämä. Käytiin synnytysvalmennuksessa tällä viikolla ja saatiin tutustua paikkoihin etukäteen niin ei hirveästi jännitä, kun nyt tietää että minne mennä ja milloin.

    Mulla ensimmäinen synnytys kesti 3h 40min. Kätilö kehotti tarkkaan kuulostelemaan supistuksia, kun matkaa on sairaalaan 50 kilsaa ja esikoinen pitää saada hoitoon ennen lähtöä. Meinasi että kiirusta pitää varmuuden varulta pitää että ehditään sairaalaan. Mahdollisimman luomuna haluaisin synnyttää, mut jos hirveät kivut tulee niin kai se on jotain otettava.

    Jellybean 35+0
     
  16. **Johanna** Vierailija

    Missä te kaikki olette?

    Täällä kävi just niin kuin ajattelinkin, eli kun hehkutin mahtavaa untani, niin sitten viime yö menikin valvomiseksi. Närästi, olkapäätä pisti, hengitystä ahdisti jne. Tänään sitten huomasin, että huulipieli on rikki, eli varmaan b6-vitamiinin puutetta. Söin parit kananmunat nyt sitten alkuhoitona.

    Nyt kaivaudutte koloistanne ja kerrotte kuulumisia, vaikka niissä ei olisi mitään kerrottavaa!

    Johanna 35+0
     
  17. Katy_ Vierailija

    Just vasta huomasin, että olikin uusi ketju avautunut. Viimeiset viikot töissä on ollut tosi kiireistä tuuraajan perehdytyksen johdosta, ettei ole ehtinyt mitään lueskelemaan, saati sitten kirjoittelemaan. Äitiyslomaan vielä 7 työpäivää jäljellä, joista varmaan 5 menee aika kiireessä, viimeiset 2 ajattelin lähinnä laiskotella "jalat pöydällä".

    Tänne ei ihmeempiä kuulumisia. Äitiyspakkaus tuli ja varmaan viikonloppuna tutustutaan sisältöön tarkemmin koko perheen voimalla. Turvotusta on, eikä kaikki sormukset mahdu sormiin varsinkin jos on vähänkin suolaisempaa syönyt edellisenä iltana. Neuvola vasta ensi viikolla.

    Katy 33+2
     
  18. Satu -81 Vierailija

    Hip hei kaikille!

    Olen kärsinyt kroonisesta vitutuksesta tai muuten vaan negatiivisista fiiliksistä, enkä ole viitsinyt palstaa taas kuormittaa moisilla.
    Väsyttää ihan hirveesti koko ajan. Mutta öisin ei tarvii nukkua. 4 tuntia menee aina ihan hienosti, viime yönä jopa 6, mutta sitten herään kun mahaan sattuu/pissattaa/lapsi itkee/kissa haluaa sisälle etc. enkä saa enää unta.
    Viime yönä taas pyörin ja pyörin ajatellen ei-niin-positiivisia. Äh, nyt tästä uhkaa tulla just sellainen valitusryöppy mitä en halunnut tulla kirjoittamaan.

    Ensi viikolla mulla on synnytystapa-arvio (syy; se tehdään kaikille "sokeriäideille".. ;-)) äitiyspolilla. Toivon että siellä olisi joku oikein mukava lääkäri. Esikoista odottaessa lääkäri oli vastavalmistunu ja varmaan sen takia tosi törppö. Ei meinannut saada mittoja mistään, ja kun sanoin että mun täytyy päästä ylös tai pyörryn niin se sanoi että ei kun sun täytyy nyt olla siinä. Sitten vihdoin sai asiansa valmiiksi ja sanoi että nouse, en enää päässytkään ylös. Jalat ja selkä oli aivan puutunut, sen huippaamisen lisäksi. Kysyin että voisiko tulla auttamaan. Hän meni istumaan tietokoneelle ja sanoi että nouseppas nyt reippaasti. Silloin olin niin kiltti. Nyt jos joku tekis mulle noin niin huutaisin tarpeeksi kovaa avun saadakseni ja tekisin heti valituksen.

    Olenpas oikeen neiti aurinkoinen tänään. Taas tänään.
    Päätäkin särkee, varmaan raskausmyrkytys.

    Satu, 36 tasan
     
  19. Aurora83 Vierailija

    Heissan kaikille.

    Menin viime tiistaina n:nnen kerran lekurille supistusten takia. Olin edellisellä viikolla laskenut niitä ja aina vaan niitä tuli (mielestäni) liikaa, esim ajoittain 5-6 tunnissa. Vaikka kuinka on kivuttomia, ja kaikki tulehdusnäytteet puhtaat, niin halusin tarkistuttaa, ettei ole kohdunkaulalla ole tapahtunut mitään muutoksia. Niinhän siinä sitten kävi, että sain jäädä saikulle äitiysloman alkuun asti. Jesh!

    **tutus väheni välittömästi saikulle jouduttuani, ja supistukset myös. Vaikka en paljon ole lepäillytkään. Mieleni lepää kun saa tehdä niitä juttuja, joihin aikaisemmin ei ole ollut aikaa ja/tai energiaa. Ainoa, mikä tökkii on tuo selkä, joka kipeytyy kun riehuu täällä ympäri kämppää.. Mies passitti mut eilen illalla keittiöstä rätin kanssa riehumasta sohvalle lepäilemään. Vaelsinkin makuuhuoneeseen "järkkäilemään", josta se melkein kantoi mut sinne sohvalle. Ei vaan osaa lopettaa ajoissa.

    Käytiin tuossa päivänä eräänä synnärin valmennuksessa. Parin viikon päästä olisi tapaaminen kätilön kanssa, jossa laaditaan synnytyssuunnitelma. Synnytys on kyllä muutenkin pyörinyt päässä.. en vaan tiedä mitä erityisesti toivoisin sen suhteen. Paras kai ottaa sellainen asenne, että lähtee avoimin mielin, uteliaana synnyttämään. Ja menee ihan tilanteen mukaan, koska ei voi tietää miten reagoi kovaan kipuun..

    Pinnasängyn kappaleet otin eilen kaapin perältä ulos, aikeissa koota sen. Hetken mietittyäni tungin sen takaisin sinne perälle. "Sori vaan lapsi, mutta vielä et saa tulla.." Onhan tässä vielä 4-8 viikkoa aikaa laittaa kaikki valmiiksi.

    Omasta olosta vielä sen verran, että sormet turpoaa välillä (jos ei näkyvästi, niin ainakin "tuntuvasti").. Vaikka kuinka juon vettä. Lisäksi sormien nivelet tuntuu aroilta. Voiko tuo johtua ihan siitä turvotuksesta? En viitsisi ajatella sitä toista vaihtoehtoa..

    --Aurora ja Pätkä 33+3
     
  20. Lumi81 Uusi jäsen

    liittynyt:
    25.06.2006
    Viestejä:
    177
    Saadut tykkäykset:
    0
    Enpäs minäkään ole pitkiin pitkiin aikoihin tänne kirjoitellut. Taustaillut olen kuitenkin jopa päivittäin :D Onnea Tiikerille vauvelista! Toivottavasti kaikki menee hyvin! Tsemppiä!

    Itse olen laittanut jo melkein kaiken vauvalle valmiiksi. Kaksostenrattaat on ostettu (meillä tulee nuorempien lasten ikäeroksi aika tasan 1v). Jellybean, onko teillekin hommattu kaksostenrattaat? Millaiset? Meillä on emmaljungan twin city crossit.
    Vauvan vaatteet on pesty ja viikattu. Enää tarvii verhoilla pinnasänky ja mies saa hakea hoitopöytä-ammeen ja vaipparoskiksen vintiltä sitte ku me ollaan sairaalassa.

    Alkaahan tuo pikkuhiljaa tuntua että vauva sais syntyä. Vaikka minkälaisia kipuja on, lähinnä mahassa ja nivusissa ja häpyluussa. Käveleminen vihloo ja vauvan pää painaa haaroissa. Supistelee ihan jatkuvasti. Eilen tuli tunnin ajan suppareita max 10min välein ja kipeitä. Ihan sai jo alkaa jännittämään että nytkö se syntyy.
    Tällä hetkellä on viikkoja tasan 36+0 ja kohdunsuu oli kaksi viikkoa sitten sormelle auki ja pehmennyt. Vauva on myös laskeutunut lähtöasemiin. Jännää!

    Neuvolassa on kaikki ollut koko ajan ihan ok, verenpaine on aika matala, ja hb 117. Rautaa olen välillä syönyt mutta siitä tulee kauhee pierutauti :D. Painoa ei oo tullu ku jotain 8kg.

    Synnytys jännittää/pelottaa aika paljon. Esikoisen synnytys 6v sitten meni tosi hyvin ja jäi hyvät fiilikset, tämän kakkosen kanssa vuosi sitten oli aivan hirveää ja sekin on vielä hyvässä muistissa niin ei paljo naurata. Synnytys muuten meni tosi mallikkaasti, suht nopeasti, eikä tarvinnut mitään toimenpiteitä tehdä. En revennytkänä yhtään, ei ainuttakaan tikkiä tarvinnut. Ainut asia mikä meni mönkään oli kivun hoito. Siis mulla oli niin kamala kätilö että sitä ei ollenkaan kiinnostanut hoitaa koko synnytystä puhumattakaan kivunlievityksestä. Anestesialääkäri ei ennättänyt paikalle eikä kätilö mitään muutakaan lievitystä edes ehdottanut. Itse en tajunnut pyytää kun olin niin kipeä ja sekaisin (ilokaasu) ja mies "jäätyi" eikä osannut vaatia mitään. Luomuna siis mentiin ja se kipu oli KAMALA! Ei sitä voi käsittää.

    Tällä kertaa me vaaditaan lievityksiä jos tuntuu että tarvitaan ja jos kätilö on ääliö niin vaihdetaan. Aion tehdä myös toivelistan johon kirjoitan ajatuksiani ja toivomuksia synnytystä koskien koska siinä itse tilanteessa menen ihan lukkoon kipujen kanssa enkä osaa vaatia mitään.

    Että sellaista. Nyt tyhjeni pää!! Pitää kirjotella myöhemmin. Kuopus tahtoo päikkäreille.

    Lumi & "Onni" rv 36+0 (tyttöä on meille povattu 4D-ultrassa :D mut silti se on "Onni")
     
  21. **Johanna** Vierailija

    Hauska kuulla Lumenkin kuulumisia pitkästä aikaa.

    Mua mietityttää tuo kivunlievitys myös. En muista olenko kirjoittanut, mutta mulla kun on alaselkä operoitu, niin en saa epiduraalia enkä spinaalia. Petidiinistä tuli oksennus esikoista synnyttäessä, joten jäljelle jää paracervikaali-puudutus. Toiset sanoo, että se vie kivun hienosti ja toiset sanoo, että se ei toimi ollenkaan. Esikoisen synnytys oli siis suht luomu kun se petidiini ei toiminut kuin oksettamalla ja muuta en saanut. Ilokaasua tietysti, mutta se ei kipua vie. Muistelen, että aika karmeaa oli. Toivottavasti osaan itse helpottaa oloani tällä kertaa paremmin. Kaikki hehkuttaa sitä epiduraalia, harmittaa ihan vietävästi, että sitä ei ole mulle tarjolla, se kun tuntuu olevan se ainoa autuaaksi tekevä kivunlievityskeino.

    No juu, viikko vielä synnytystapa-arvioon, siellä saan toivottavasti jotain lupauksia jostain kivunlievityksestä.

    Johanna 35+2
     
  22. Kiva kuulla tosiaan Lumestakin pitkästä aikaa. Oonkin monesti miettinyt että mitä sulle kuuluu. Meillä on Herqulesin twin raptor spinit ostettuna, mutta ei vielä ole haettu liikkeestä pois. Kovasti jännitän että oppiiko tuo esikoinen kävelemään ennen synnytystä. Vaatteita en ole vielä saanut aikaiseksi haettua varastosta, vaikka olisi jo korkea aika. Mulla ei ole niin mitään merkkejä synnytyksestä. Kohdunkaulaa on edelleenkin 5,9 senttiä ja kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Pääkin heiluu vielä korkealla lantiossa. Saas nähdä että ihanko tässä yliajalle mennään. Mulla on ollut todella helppo loppuodotus. Supistuksia tuli runsaasti tuossa raskauden puolivälin tienoilla, mutta nyt ei enää juurikaan. Selkäkipu vaivasi aiemmin, mutta nyt sekin on jo helpottamaan päin. Epäilyttävän helposti tuntuu menevän. Vähän niinkuin tyyntä myrskyn edellä.

    Synnytystä aion yrittää luomuna. Luulen kyllä että jossain vaiheessa rukoilen kivunlievitystä kuitenkin. Esikoisen synnytyksessä en ehtinyt saamaan mitään, vaikka kuinka halusin. Ilokaasua ehdin vähän hönkäistä, mutta maskista tuli todellisuudessa pelkkää huoneilmaa kun letku ei ollut kiinni missään. Mulla luomutoive pohjaa lähinnä kamalaan piikkikammoon, en voi kuvitellakaan ottavani epiduraalia tai muuta piikkiä. Saattaa kyllä olla, että kivut on sitä luokkaa että piikkikammo unohtuu melko nopeaan.
     
  23. mom<3 Vierailija

    Moi,

    En ole tänne kirjoitellut mutta täällä myös yksi lokakuun lopulla esikoistaan odottava. Kaikki on mennyt hienosti ja vaivat on aika vähäisiä. Kiloja on minullakin vain n 7kg extraa, masu on pieni mutta kaikki kuitenkin menee ihan kuten pitää. Halusin siitä kuitenkin kirjoittaa kun moni miettii tuota luomusynnytystä joko olosuhteiden pakosta tai omasta halusta, että siitä on sellaistakin tietoa kipuun liittyen mitä valmennuksissa ei kerrota...

    Olen itse synnyttämässä luomuna, ja olen käynyt sekä luennoilla aiheesta että lukenut siitä ison pinon kirjoja ja artikkeleja. Kaikissa niissä tulee ilmi muutama asia, joista haluaisin kertoa. Kaikki me olemme yksilöllisiä mutta kuitenkin muutama asia... :)

    - Oksitosiinitippa eli synnytyksen käynnistäminen PAHENTAA kipuja, jolloin kipulääkityksen tarve tod.näk. kasvaa aika paljon. tämä johtuu siitä että vaikka sanotaan että se on samaa kuin kehon oksitosiini, niin ei se synteettinen oksitosiini ole sama. Kehon oksitosiini erittää rakkaus ja hoivatunteita samalla kun suppareita, ja tippaletkusta taas vaan suppareita, joten supparit tulee voimakkaampina kuin luomuna. Eli jos haluatte/joudutte luomuilemaan, yrittäkää pyytää viimeiseen asti ettei oksitosiinitippaa anneta.

    - Jos synnytys tyssää tai on hidasta ja sitä halutaan nopeuttaa oksitosiinilla, on hyvä tietää mistä se usein johtuu... Stressistä ja pelosta. Kun me pelätään tai stressataan, kehoon tulee adrenaliinia - eli valmistaudumme taistelemaan tai pakenemaan. Tällöin luonto katkaisee synnytyksen tietenkin, auttaakseen kehoa hälyytystilassa. Kokeile ensin siis rentoutumista ja rauhaa oksitosiinin sijasta, jotta supparit lähtisivät luomuna uudelleen käyntiin.

    - Keho erittää ENDORFIINEJA ITSE! Tämä mahdollistuu vain jos olemme rentoina emmekä pelkää JA emme ole saaneet lääkitystä. Siis pyrkikää kaikilla tavoin pitämään ympäristö rauhallisena, rentoutumaan veden, musiikin, tukihenkilön hieronnan, äänen/laulamisen tms kanssa, koska silloin on mahdollista että elimistö pystyy itse erittämään kipulääkkeitä kehoon. Tämä vaatii rauhaa. Keskity hengitykseen ja etenkin kasvojen rentoutukseen. Kun suun ympärys ja kaula rentoutuu (ääni) niin myös lantio rentoutuu joka edistää synnytystä ja kipuja.

    - Synnytysasento vaikuttaa kipuhin myös. Makuullaan lantio ei pääse niin paljoa laajenemaan eikä painovoimasta saada apua, joten luomuilijan synnytysasento on helpompi seisoen, kontillaan, kyykyssä tai esim ponnistusjakkaralla istuen. Mikä parhaalta siinä tuntuukaan. Silloin painovoima vetää lasta alas, lantiossa on eniten tilaa avautua kunnolla myös häntäluusta ja synnytyskanava on lyhimmillään esim kyykkyasennossa.

    - rentous rentous rentous! sitä painotetaan kaikkialla kivunlievityksen vuoksi.

    Meidän kehomme hormonitoiminta on todella herkkä, siksi mikä tahansa lääketieteellinen puuttuminen saa aikaan sen sekaantumista joka kostautuu yleensä kovempina kipuina, suppareiden pysähtymisenä yms. Muistakaa että tällä planeetalla on synnytetty lapsia tuhansia tai satoja tuhansia vuosi - luomuna. Miksi nykynainen olisi siinä jokin poikkeus!!! Teidän kehonne tietää miten hallita tilanne, jos uskallatte antaa sille mahdollisuuden ja luottaa siihen.

    Paljon tietoa luomuilusta ja sen ETUJA sekä luonnollisia kivunlievityskeinoja:
    http://www.lapsiperhe.net/aktiivinensynnytys/artikkelit.php3

    Sitten toki luonnon kivunlievittäjät on akupunktio ja vyöhyketerapia, homeopatia ja aromaterapia. Kannattaa ennalta kääntyä AMMATTILAISEN puoleen. Jokaisesta olen lukenut hyvää, itse käytän aromaterapiaa sekä vyöhyketerapiaa. Samoin kannattaa tutustua rentoutusmenetelmiin ja mahd meditaatioon ja joogaan jos kiinnostaa, niistä saa apua pysyä rauhallisena ja ohjeita hengittämiseen. Hengitys on tosi tärkeä rentouttaja ja sitä kannattaa oikeasti harjoitella nyt ajoissa. Tsemppiä :))

     
  24. mom<3 vielä... Vierailija

    Tässä vielä linkkejä luontaiseen kivunlievitykseen niille joita kiinnostaa (yksi jopa sairaalan sivuilta):
    http://www.babyidea.fi/aidille/kivunlievitys.html
     
  25. mom<3 vielä Vierailija



    ...ja esimerkkejä akupisteistä joita voi tukihenkilö painella sormilla:
    http://www.babyidea.fi/aidille/akupainanta.html
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti