LOKA äidit 2008 osa 2

niin tässä se sairaalan linkki kun ei saanut ekaan viestiin laittaa...

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,960,1144,1169,16511

 

Moi,

En ole tänne kirjoitellut mutta täällä myös yksi lokakuun lopulla esikoistaan odottava. Kaikki on mennyt hienosti ja vaivat on aika vähäisiä. Kiloja on minullakin vain n 7kg extraa, masu on pieni mutta kaikki kuitenkin menee ihan kuten pitää. Halusin siitä kuitenkin kirjoittaa kun moni miettii tuota luomusynnytystä joko olosuhteiden pakosta tai omasta halusta, että siitä on sellaistakin tietoa kipuun liittyen mitä valmennuksissa ei kerrota...

Olen itse synnyttämässä luomuna, ja olen käynyt sekä luennoilla aiheesta että lukenut siitä ison pinon kirjoja ja artikkeleja. Kaikissa niissä tulee ilmi muutama asia, joista haluaisin kertoa. Kaikki me olemme yksilöllisiä mutta kuitenkin muutama asia...

- Oksitosiinitippa eli synnytyksen käynnistäminen PAHENTAA kipuja, jolloin kipulääkityksen tarve tod.näk. kasvaa aika paljon. tämä johtuu siitä että vaikka sanotaan että se on samaa kuin kehon oksitosiini, niin ei se synteettinen oksitosiini ole sama. Kehon oksitosiini erittää rakkaus ja hoivatunteita samalla kun suppareita, ja tippaletkusta taas vaan suppareita, joten supparit tulee voimakkaampina kuin luomuna. Eli jos haluatte/joudutte luomuilemaan, yrittäkää pyytää viimeiseen asti ettei oksitosiinitippaa anneta.

- Jos synnytys tyssää tai on hidasta ja sitä halutaan nopeuttaa oksitosiinilla, on hyvä tietää mistä se usein johtuu... Stressistä ja pelosta. Kun me pelätään tai stressataan, kehoon tulee adrenaliinia - eli valmistaudumme taistelemaan tai pakenemaan. Tällöin luonto katkaisee synnytyksen tietenkin, auttaakseen kehoa hälyytystilassa. Kokeile ensin siis rentoutumista ja rauhaa oksitosiinin sijasta, jotta supparit lähtisivät luomuna uudelleen käyntiin.

- Keho erittää ENDORFIINEJA ITSE! Tämä mahdollistuu vain jos olemme rentoina emmekä pelkää JA emme ole saaneet lääkitystä. Siis pyrkikää kaikilla tavoin pitämään ympäristö rauhallisena, rentoutumaan veden, musiikin, tukihenkilön hieronnan, äänen/laulamisen tms kanssa, koska silloin on mahdollista että elimistö pystyy itse erittämään kipulääkkeitä kehoon. Tämä vaatii rauhaa. Keskity hengitykseen ja etenkin kasvojen rentoutukseen. Kun suun ympärys ja kaula rentoutuu (ääni) niin myös lantio rentoutuu joka edistää synnytystä ja kipuja.

- Synnytysasento vaikuttaa kipuhin myös. Makuullaan lantio ei pääse niin paljoa laajenemaan eikä painovoimasta saada apua, joten luomuilijan synnytysasento on helpompi seisoen, kontillaan, kyykyssä tai esim ponnistusjakkaralla istuen. Mikä parhaalta siinä tuntuukaan. Silloin painovoima vetää lasta alas, lantiossa on eniten tilaa avautua kunnolla myös häntäluusta ja synnytyskanava on lyhimmillään esim kyykkyasennossa.

- rentous rentous rentous! sitä painotetaan kaikkialla kivunlievityksen vuoksi.

Meidän kehomme hormonitoiminta on todella herkkä, siksi mikä tahansa lääketieteellinen puuttuminen saa aikaan sen sekaantumista joka kostautuu yleensä kovempina kipuina, suppareiden pysähtymisenä yms. Muistakaa että tällä planeetalla on synnytetty lapsia tuhansia tai satoja tuhansia vuosi - luomuna. Miksi nykynainen olisi siinä jokin poikkeus!!! Teidän kehonne tietää miten hallita tilanne, jos uskallatte antaa sille mahdollisuuden ja luottaa siihen.

Paljon tietoa luomuilusta ja sen ETUJA sekä luonnollisia kivunlievityskeinoja:
http://www.lapsiperhe.net/aktiivinensynnytys/artikkelit.php3

Sitten toki luonnon kivunlievittäjät on akupunktio ja vyöhyketerapia, homeopatia ja aromaterapia. Kannattaa ennalta kääntyä AMMATTILAISEN puoleen. Jokaisesta olen lukenut hyvää, itse käytän aromaterapiaa sekä vyöhyketerapiaa. Samoin kannattaa tutustua rentoutusmenetelmiin ja mahd meditaatioon ja joogaan jos kiinnostaa, niistä saa apua pysyä rauhallisena ja ohjeita hengittämiseen. Hengitys on tosi tärkeä rentouttaja ja sitä kannattaa oikeasti harjoitella nyt ajoissa. Tsemppiä )

Joo, ihan mahtavaa, että olet perehtynyt luomusynnyttämiseen ja haluat kertoa siitä myös muille, mutta vältäpä tuollaista paasaamista, varsinkin, kun sinulla itselläsi ei ole kokemusta synnytyskivusta! Voi olla että ääni muuttuu rajusti kellossa kun tositilanteeseen joudut....
Mutta tsemppiä synnytykseen!

 

Kiitos noista, mom<3!

Mulla on asia niinpäin että kammoan ihan luomu-synnytystä.
Tilitinkin niitä pelkojani täällä taannoin. Kun olen kuullut tarpeeksi usein sairaalastani että uudelleensynnyttäjiä ei kipulääkitä "kun se on nopeasti ohi kuitenkin".
Itse haluisin ehdottomasti spinaalin/epiduraalin.
Nyt olen kuitenkin miettinyt myös vesisynnytystä.

Ärsyttävää kirjoittaa kun teksti laahaa pari sanaa perässä!
Olen muutenkin -edelleen- ihan yliärsyyntynyt. Ärsyttää sekin että täällä me vaan kirjoitetaan omia juttujamme eikä vertaistukea ole nimeksikään. Ja heti sanon että en kyllä yksilöi tätä kenenkään ja itse olen ollut pahinta laatua. Mua nyt vaan ärsyttää ihan kaikki mitättömät jutut. Kuten se että Cheryl sai jäädä BB-taloon vaikka on sellainen.. grr..
Niin just, mitä väliä. Mutta this is my life!

Kiukku-Satu

 

Maanantaita!

Täällä vihdoinkin uusi koti alkaa olla kunnossa. Viikonlopun pystyi jo ottamaan rennosti makaamalla soffalla kaksi vuorokautta putkeen ja syömällä. Terveellistä eikö vain? No, siitä saa sitten rangaistuksen tänään kun on neuvola ja paino on todennäköisesti noussut huimasti. Varsinkin kun tätä nesteenkerääntymistäkin on ihan kiitettävästi nykyään. Ahistaa vaan etukäteen, että alkaako nalkutus. Mutta ei voi mittään.

Minulla menee nämä päivät kyllä todella vuoristorataa. Yhtenä päivänä on ihan hyvässä kunnossa ja hyvällä tuulella. Jaksaa tehdä asioita ja asiat ei v*tuta. Seuraavana on sitten taas niin huono happi ettei jaksa muuta kuin sohvan ja jääkaapin väliä kulkea. Joka paikkaa kolottaa, väsyttää ja ketuttaa. Ja mä en ainakaan pysty yhtään etukäteen arvioimaan millainen päivästä on tulossa.

Tuota synnytystä nyt on kyllä kieltämättä pitänyt jo pikkuhiljaa ruveta miettimään. Esikoista kun odottelen, niin ei ole mitään käsitystä mitä tuleman pitää. Mutta sen verran sanon minäkin, että minulla ei todellakaan ole aikomusta vetää sitä läpi ilman kivunlievityksiä. Jos siis vain ehtii niitä saamaan. Mutta tuskinpa näin ensikertalaisella homma niin nopeasti etenee etteikö jotain lievitystä ehdi saamaan. Aion jo synnärin ovelta huudella, että lääkettä tänne ja HETI!

Satukin näköjään seurailee BB:tä. Se on hyvää hupia näin lomalaiselle. Virallisesti mun äitiysloma alkaa vasta ens viikolla mutta olen ottanut muita lomia tähän edelle. Nyt kun ei tarvi enää muutto- ja remppahommiakaan hoidella niin on aikaa keskittyä talon tapahtumiin

Vointeja

Piupaupou 34+1

 

Ei mitään uutta, vuoristorataa mennään täälläkin. joinakin päivinä virkeä ja toisinaan vaan on niin paskafiilis että ei huvita mikään. Mies ärsyttää, kun kotiin tullessaan ei voi koskaan edes kysyä että miten on päivä menny vaan alkaa aina jaarittelemaan omiaan. Sillä on tooooooosi verkkainen tyyli puhua ja se ärsyttää tällä hetkellä ihan suunnattamosti, se ei tajua että en pysty keksittyyn niin kauaa yhteen lauseeseen kun esikoinen on ehtinyt tehdä jo 5 miljoonaa kiellettyä juttua sillä aikaa, ja sitten se on semmonen hemmetin vehkaaja, kaikkia pieniäkin asioita pitää miettiä ja harkita TARKKAAN aaaaaargh! ja nyt kyllä ärsytti tuo jepjepjepjepin kommenttikkin niin että voisin hyppiä seinille. Esikoisen synnytin luomuna (ja sen takia vastustan myös synteettistä oksitosiinia) ja niin menee seuraavakin, no itse olen hieman fanaattinen näissä asioissa, synnytyksen, imetyksen ja kestoilun suhteen, että anteeksi nyt vain. Ehkä meen nyt syömään jätskiä jos se edes vähä helpottais, kun ei tää ipanakaan tajua tulla pihalle tuolta mahasta.

ärrinmurrinmariella 37+2

 

Hih.

Meillä kaikilla on lähestyvän synnytyksen yksi tunnusmerkki nyt täytettynä: ärtymys!
Mua sitten taas ärsyttää kovat äänet, tai no tällä hetkellä ihan tavallisetkin äänet. Hiljaisuus on ihanaa. Kun voisi vain koteloitua vaikka sänkyyn pariksi viikoksi.

Mom>3 on todella perehtynyt luomusynnytykseen. Oletko lukenut mielikuvaharjoittelusta tai aaltohengityksestä? Mä uskon kyllä myös, että rentoutumalla synntys sujuu "helpommin", mutta hyvin helposti varsinkin ensikertalainen menee paniikkiin, kun kivut vain kovenevat, eikä loppua näy. Näin ainakin itselleni kävi esikoisen kanssa. Olisin tarvinnut yhden voimakkaan ihmisen siihen sanomaan, että "rauhoitu, tämä ei kestä ikuisesti".
Tosin olin kovin nuorikin silloin.

Satu, tämä ketju tuomittiin aika alkumetreillä siihen, että täällä vain vaihdetaan kuulumisia. Ihan ok sekin. Mä annan vertaistukea bb-mielipiteisiin... =0)
Cheryll on välillä niin naiivi, että mua vähän oksettaa. Ja sitten taas toisaalta, kiva, että sellaisiakin ihmisiä vielä on olemassa. Mä en oikein pidä kenestäkään talossa, ehkä Andreas ja Marianne on mun suosikit, jos on pakko valita. Kyllä multa itku tuli eilen, kun se kihlattu seisoi niiden lappujen kanssa siellä pihalla...

Hei Piupaupoulle onnea uuteen kotiin! Turhaan stressaat jos paino nyt vähän nousee. Kyllä sä olet hemmottelua ja lepoa ansainnutkin. Mulla oli ihana neuvolantäti kakkosesta, se aina kyseli, että oletko sinä rouva muistanut hemmotella itseäsi ja levätä. Se oli sitä mieltä, että ennen synnytystä levätään, että jaksetaan sitten synnyttää ja valvoa yöt kun vauva on syntynyt. =0)

Jellybeankin meinaa vetää luomuna. Tarkoittaako se sitä, että et ota ilokaasuakaan?
Mä tiedän, että itse olen kovasti kovasti kivulias synnytyksen aikana, enkä vähiten tuon jäykistetyn alaselän vuoksi, niin toivon kyllä lääkeapua. Voihan tietysti olla, että tämä synnytys on erilainen! Mutta olen henkisesti valmistautunut siihen, että sattuu ja paljon. Pessimisti ei pety, vai kuinka?

Hei pian meillä on ihanat nyytit sylissä!! Joko lakkasi ärsyttämstä?

=) Johanna 35+3

 

Heippa,

Voih, taisin ärsyttää jotakuta ja tarkoitushan ei suinkaan ollut paasata vaan luoda ehkä toivoa niille jotka mainitsivat ettei epiduraali tms ole mahdollinen vaikka haluaisikin. Mutta ei voi mitään, toivottavasti joku sai apua. Itse meinaan yrittää luomuna ja siksi siitä olenkin niin paljon kerännyt tietoa jotta ymmärtäisin mitä tapahtuu ja mitka toimenpiteet vaikuttaa mihinkin. Toki voi käydä niinkin että vauva on hassussa asennossa esim otsa edellä tai en vain pysty rentoutumaan enää sairaalassa ja on pakko jotain tehdä. Eihän sille sitten mitään mahda. Tai jotain muuta tapahtuu mutta ainakin toivon voivani luomuilla, koska olen kuullut siitä niin paljon upeita kokemuksia. Haluaisin todella kokea sen että kuinka paljon kehostani lähtee endorfiineja ihan itsenäisesti. Toki minua auttaa joogan ja meditaation pitkä harrastaminen aikaisemmin, että pystyisi ehkä jotenkin sulkemaan itsensä fyysisen maailman ulkopuolelle. Kuka tietää. Mutta pakko on myös huomioida että aina voi kaikkea tapahtua ja pettyä ei voi sitten jos luomuilu ei onnistukaan.

Johanna, juu kiitos vinkistä, vastaavia hommia on tullut tehtyä joogassa ja meditaatiossa rentoutumiseen. Ja yritän vielä ehtiä harjoittelemaan äänen käyttöä eli ns. "synnytyslaulua", se kuulemma auttaa tosi paljon rentoutumaan ne äänteet. Katsotaan sitten mikä laulu sieltä suusta pääsee - rauhalliset vokaalit vai ärräpäät *hih )

Kävin neuvolassa tänään. Olen nyt 33+6 ja kiloja tullut vasta 6. Syön tosi hyvin joten ihme homma. Sinällään ei hätää kun sf mitta kasvaa normaalissa tahdissa ja vauva liikkuu ja itse voin hyvin mutta aika pieni kyllä olen viikkoihin nähden. No, viikon päästä on neuvolalääkäri joten katsotaan tuleeko satikutia vai kiitosta

Voikaa hyvin muutkin, ei tosiaan enää ole kovin kauaa odottelua, minullakaan vaikka on la vasta lokakuun lopussa. t.mom<3

 

Joo, Mom<3, täällä tuppaa aina saamaan nokilleen, kirjotit sitten mitä tahansa. Mutta siitä ei kannata välittää, ohitat vain olankohautuksella. Tulet sitten kertomaan, että onnistuitko toteuttamaan toiveesi. Ihmismieli on kuitenkin niin ihmeellinen asia, että ihan hyvin voi olla mahdollista pitkään harjoitetulla tekniikalla sulkea muu maailma "ulos". Ja hieno juttu on myös se, että sulla on realismi mukana. Synnytystä kun ei voi suorittaa, niin pitää olla armollinen itselleen ja ottaa sitä kemiallista kivunlievitystä jos tilanne sitä vaatii. Kukaan ei kuitenkaan saa kruunua tai mitalia martyyriydestä.

J

 

Joo, Mom<3, täällä tuppaa aina saamaan nokilleen, kirjotit sitten mitä tahansa. Mutta siitä ei kannata välittää, ohitat vain olankohautuksella. Tulet sitten kertomaan, että onnistuitko toteuttamaan toiveesi. Ihmismieli on kuitenkin niin ihmeellinen asia, että ihan hyvin voi olla mahdollista pitkään harjoitetulla tekniikalla sulkea muu maailma "ulos". Ja hieno juttu on myös se, että sulla on realismi mukana. Synnytystä kun ei voi suorittaa, niin pitää olla armollinen itselleen ja ottaa sitä kemiallista kivunlievitystä jos tilanne sitä vaatii. Kukaan ei kuitenkaan saa kruunua tai mitalia martyyriydestä.

J

Kiitos kannustuksesta!!! joo tottakai on pakko ottaa realismi mukaan, ei sitä kukaan tiedä mitä tapahtuu lopulta, joten on pakko mahduttaa pääkoppaan kaikki vaihtoehdot sektiota myöten. Mutta kerron kyllä onnistuuko, ainakin vauvan ilmeisesti aika pieni koko edistäisi onnistumismahdollisuuksia. Katsotaan )

 

Tarkoitus olisi vetää luomuna. Mut aika vaan näyttää mihin saakka se pelkkä tarkoitus riittää. Mulla luultavasti olisi edessä nopea synnytys, kun edellinen oli sen 3h 20 min niin ei näin etukäteen tuntuisi mahdottomalta ajatukselta kestää se ilman lääkitystä.

Piupaupoulle onnea uuteen kotiin! Mulla on tänään neuvola ja pelottaa ihan sikana, että minkälaista kommettia tällä kertaa painosta tulee. Ärsyttää kun tiedän ihan hyvin itsekin että on noussut ehkä liikaakin, niin stressaa vaan mennä neuvolaan kuulemaan sama.

Jellybean 35+5

 

Tänään huomattavasti rauhallisemmalla tuulella
Mä kyllä olen kokenut saavani täältä vertaistukea, kun jo sekin toisinaan riittää että saa huomata toisten käyttäytyvän juuri samalla tavalla ja toisten potevan samoja vaivoja ja tunnontuskia. Ainakin itsellä helpottanut kuulla että muillakin paniikki pärjäämisestä kahden pienen kanssa, tai siitä että kuinka esikoinen suhtautuu... ÄÄh pitää valmistautua neuvolaan, jos saisi puettua edes päivävaatteet päällensä, eilinen meni pyjamassa iltapäivä neljään saakka... piti sitten ennen miehen kotiutumista tunketua farkkuihin, ettei vaan luule mun "lekotelleen" koko päivää

Iloa syyspäiviin

Mariella+Tiiperö 37+3

 

Hei vaan täältäkin kaikille! Kesti aikansa ennenkuin hokasin uuden ketjumme joka avattiin lomani aikana. Oli niin ihanaa käydä taas Suomessa.
No en tiedä pitäisikö kehua mutta sanonpas kuitenkin että on kiva nähdä että tämä ketju tosissaan elää. Monella teistä ei olekaan enää montaa viikkoa jäljellä laskettuun ja toivottavasti jaksatte uhrata tänne synnytyksenkin jälkeen muutaman minuutin että me "myöhäislokakuiset" saamme kuulla miten teillä synnytys ja muut sujuivat.

Itse alan olemaan jo niin valmis synnytykseen ja mielialat vaihtelevat aivan kauheasti täälläkin. Ei jaksais millään enää odottaa eikä asiaa paranna yhtään että yöunet ovat mitä ovat edelleen. Töissäkin pitäisi jaksaa vielä kuukauden päivät, mutta se toisaalta auttaa ajan kulumiseen positiivisesti.

Neuvolassa kävin eilen ja kaikki näyttivät hyvältä edelleen. Painoa ei ole tullut kuin 7kg ja mahakin on suht pieni viikkoihin nähden, mutta sf-mitta jatkaa kasvuaan oman kurvinsa mukaan. Sanoivat ettei sieltä mitään 4-kiloista poikaa ole ainakaan tulossa (luojan kiitos!) mutta ehkä 3,5-kiloinen.
Täällä ei vielä muuten ole mitään synnytystapa-arviota eikä muutenkaan ole siitä vielä puhuttu. Kahden viikon kuluttua on kuitenkin vierailu synnytysosastolle, joten eiköhän sieltä jotain infoa saa. Ja tietysti kysymällä seuraavalla neuvolakäynnillä.

Ehdinpäs minäkin BB:tä hieman seurata (ensimmäistä kertaa koskaan) ja ne kolme jaksoa mitä näin riittivät oikein hyvin. En viitsi ottaa kantaa muihin kilpailijoihin mutta Cherylin tekopyhä "itkeminen" Minnan tiputtua oli pahinta saippuaoopperaa aikoihin.
TV:tä en muuten ehdi niin paljoa katsoa mutta eiköhän sitäkin tule kulutettua lisää tässä viikkojen aikana kun iltaisin ei enää jaksa touhuta entiseen malliin.

Vielä yksi kysymys. Onko teistä normaalia/oletteko itse harkinneet ottaa synnytykseen muitakin läheisiä kuin vain miehenne? Äitini nimittäin esitti kiinnostuksensa jakaa tuo ainutlaatuinen hetki.

Kuulemisiin!

M 34+1

 

Vauva uutisia... meille syntyi 9.9 pieni tyttönen. viikkoja oli36+5 kun aamuyöstä meni vedet ja siitä kuuden tunnin päästä syntyyi 49cm ja 3035g terve tyttö.kaikki hyvin, mutta itse olen vielä kovin kipiä, siksi ei oikein ole koneella jaksanut vielä käydä. Kunhan tässä kykenen edes hetken istumaan, ni laittelen lisää kuulumisia.

t:Neepu+tyttö 1vk

 

Mä ajattelin jo että en taida tulla tänne lukee kuulumisia ollenkaan, että kuitenkin olen saanut läksytystä mun äksyilyistä. Oho, eipä ollutkaan.

Jotain mun piti nyt sitten kommentoida noita juttuja.. ja sitten iski taas se dementia.
Eräs puolituttu laulaja piti joku aika sitten synnytyslaulukurssin. No, en katsonut aiheelliseksi osallistua ja viimeksi kun kyselin niin uutta ei ole tulossa.
Onkohan moisesta jotain DVD/CD-matskua?
Kun kuitenkin tulee sitä ääntä päästettyä.

Mä mietin ihan älyttömästi että millaista meidän elämä tulevaisuudessa on. Miten jaksan kahta lasta kun nyt yhdenkin kanssa on raskasta? Pystynkö antamaan kuopukselle tarpeeksi rakkautta ja turvaa jos esikoinen on samalla tosi vaativa? Jne jne. Nämä pohdinnat saa mut ahdistuneeksi, hermostuneeksi, epävarmaksi, kiukkuiseksi.. Toisaalta tiedän että tää raskaus tekee musta ylihuolestuneen ja herkistää mut kaikelle huolelle.

Eilen tapahtui jotain ihanaa. Sain ihan tuntemattomalta naiselta emmaljungan kaksostenrattaat vm 2003! Olin jo päättänyt että en osta, kun en tiedä tarvitaanko paljoa. Ja nyt ei tarvii ostaa kun saatiin. Nää hetket saa sen "hyvä kiertämään" fiiliksen voimakkaaksi. Mitä ihmettä mä aina valitan kun mulla on kaikki hyvin ja monet ihmiset edistää sitä pienillä ja suurilla teoillaan.
Nyt melkeen tippa linssissä onnentunteesta.

Ja joulukuussa saadaan verottajalta lähemmäs 1500 euroa palautusta. Mahtavaa!
Niin loistavaa että tilasin äsken trimmerin koirille (ja vähän hevosellekin..mitä en kerro miehelleni).

Ottaisinko synnytykseen mukaan jonkun (mieheni puolesta/lisäksi). Ehkä äitini voisin, tai yhden hyvän ystäväni. Tosin kun tiedän äitini tavan tsempata niin sillä olisi varmaan silmä mustana tai mieli ainakin. (Se tsemppaa neuvomalla ja mä en kestä neuvoja, ainakaan kun muhun sattuu)
Tää ystäväni on vähän vanhempi nainen ja onnistuu rauhoittamaan mua ja valamaan uskoa hankalissakin tilanteissa, hän on lisäksi vyöhyketerapeutti.
Mutta ollaan menossa miehen kanssa kaksin.

Johanna oliko sulla jo se synnytystapa-arviointi?

Palataan
Satu 36+3 (olikohan?)

 

Voi ihanaa. Onnea onnea onnea!

Meidän palstan vauva nro 2

Tule kirjoittelemaan synnytyskertomusta ja kuulumisia kun jaksat.
-Satu-

 

Tiikeri /kolmas/la 1.10./tyttö 10/97, tyttö 10/06
sweetpearll / la 1.10?
Neepu /kakkonen / la 2.10. /tyttö 09/06 EKKS
stinde79 /kakkonen la 3.10 /tyttö 04/07
kauris / kakkonen la 3.10. /tyttö 04/07
Mariella /kakkonen la 4.10 /tyttö 04/07
-Vanilla- /kakkonen la 5.10 /poika 02/07
silkkimaki /kakkonen la 8.10 / poika 06/06 Haikaranpesä/Kätilöopisto Hki
kesä1 /kolmas, la 9.10 /poika 07/05, tyttö 09/06
Satu -81 /toinen la 11.10 /poika 08/06 HUS/PS
Rosa78 /esikoinen la 11.10
Lindazz / kakkonen # kaksoset la 11.10 / Vantaa
Lumi81 /kolmas, la 12.10 / tyttö 03/02, tyttö 10/07 OYS
*lennu* / esikoinen la 15.10. Kotkan sairaala
serene83/ toinen la 15.10/ poika 12/05 seks
-Helinä-/esikoinen la 16.10
**Johanna** / kolmas, la 17.10. / tyttö 06/97, tyttö 01/06
Hilmaliina / esikoinen la 18.10 TAYS
eeviliina / esikoinen la 19.10?
Aanu / esikoinen? 19.10.
Amilda 79 / esikoinen 20.10. HUS Hyvinkää
Ofelia82 kakkonen la / Tyttö 10/05
Caruba / kakkonen la 24.10. PHKS / Lahti
Marianne-78/ esikoinen (poika) la 27.10/ Uppsala
Piupaupou77/ esikoinen la 28.10./ Jorvi
katianna/ esikoinen la 28.10/
Aurora83 / esikoinen la 29.10. HUS / pk-seutu

Synnyttäneet:
Tiikeri
Neepu

 

Neepu!! Onnea, onnea!
Ilmeisesti olette jo kotona?
Ihanaa! Hyvä, että kaikki on ok. Parantele itseäsi ja tule sitten kertomaan lisää!

Satu, mulla on se arviointi ens maanantaina. Tuun sit kertomaan että mitä ne sanoi. Luulen, että ne sanoo, että rouva on hyvä ja synnyttää vaan, että kyllä mahtuu. Ihana toi sun viesti, kun siinä jo mielialat heittelee laidasta laitaan. Ihan huippua, että saitte tuollaisen lahjoituksen!

Marianne, mulla on laskettu 17.10., että jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin mä voin hyvinkin olla täällä vielä lokakuun lopussakin ihan yhdessä kasassa. Ja muutenkin jatkoin kyllä kuopuksenkin syntymän jälkeen Elleissä kirjoittelua, se on jotenkin päätä selkeyttävä juttu. Ja samalla tulee kirjattua vauvan syömiset ja nukkumiset sun muut kuulumiset ylös. Tämä on ikäänkuin päiväkirjan korvike.

Mariella varmaan kertoo pian neuvolakuulumisia? Mulla on seuraava neuvola vasta ens viikolla, niin en voi omiani nyt hetkeen kertoilla.


Nyt ei ehdi muuta, voikaa hyvin ja vielä kerran onnea Neepulle tyttövauvasta!

Johanna

 

Huhhuh, olipa reissu! kuvittelin jo kävellessäni neuvolaan, että saan lähteä samalta reissulta synnyttään, neuvolantätikin oli ihan kauhuissaan kun olin niin kalpea sinne päästyäni, mutta supistukset eivät alkaneet kotimatkalla uudelleen Vauvan pää tuntuu olevan niin alhaalla, että istun varmaan kohta päälle..

Paino +200 g (viimeviikolla siis edellinen neuvola)
verenpaine 110/66
Pissa puhdas
Hb 122 (hienosti noussut kun kolme viikkoa sitten oli 111 enkä oo syönyt lisärautaa)
Vauvan syke 144
ja sf 35!!!! esikoisesta ei ollut koskaan tommosia lukemia!

nyt iltaruoan laittoon

Mariella ja Tiiperö 37+3 (vaikka neuvolakortissa lukee että 4??????)

 

Ja Neepulle onnentoivotukset Teidän tyttö syntyi sitten meidän 10 v. päiväna

 

Paljon paljon onnea Neepulle!!!

 

Kamalan paljon onnitteluita Neepulle!! Tänään jotenkin vasta tajusin, että kohta se alkaa meidänkin ketjun jakaantumisajat olemaan lähellä. Nythän tosin kaksi vauvaa jo on tullut mutta kun itsellä on loppukuusta vasta la, niin jotenkin sitä ei ole tajunnut. Luulen, että minulla tuo synnytys voi hyvinkin mennä marraskuun puolelle. Tai siihen olen jotenkin vähän varautunut. Mutta näin sitä pikkuhiljaa alkaa vauvoja poksahdella tähänkin ketjuun.

Kiitos uuden kodin onnitteluista. Viikonlopun juhlasyöminen näkyi kyllä vaakalukemissa neuvolassa eilen. Yli 1kg/vko oli tullut mutta neuvolan täti ei sanonut mitään negatiivista asiasta. Tutkaili vain näitä mun turvonneita raajoja ja totesi että etteipä ole ihme, että paino nousee. Jotenkin pitäisi vaan itsekin lopettaa tuo jänskättäminen tuosta painonnoususta. Nousee sen verran kun nousee. Pääasia, että kaikki on vauvalla hyvin ja itsellä myös. Niin, kaikki muu oli neuvolassa siis hyvin. Tosin sf mitta oli nyt hurjasti noussut. Tähän asti ollaan menty semmosella tasasella nousulla, nyt tuli käyrään jyrkkä piikki ylös päin.

Täytyy kyllä ihailla ja ihmetellä tuota Mariannea jos tosiaan jaksat vielä kuukauden olla töissä. Itselle olis ihan mahdoton yhtälö. Mutta mikäs siinä jos vaan voimia on.

Ai juu, mun laskettu aika on tossa ketjussa väärin. Tai no ei siinä ole kuin päivän heitto mutta päivitän sen nyt sitten. Tarkkana pitää näissä hommissa olla

Piupaupou

 

Tiikeri /kolmas/la 1.10./tyttö 10/97, tyttö 10/06
sweetpearll / la 1.10?
Neepu /kakkonen / la 2.10. /tyttö 09/06 EKKS
stinde79 /kakkonen la 3.10 /tyttö 04/07
kauris / kakkonen la 3.10. /tyttö 04/07
Mariella /kakkonen la 4.10 /tyttö 04/07
-Vanilla- /kakkonen la 5.10 /poika 02/07
silkkimaki /kakkonen la 8.10 / poika 06/06 Haikaranpesä/Kätilöopisto Hki
kesä1 /kolmas, la 9.10 /poika 07/05, tyttö 09/06
Satu -81 /toinen la 11.10 /poika 08/06 HUS/PS
Rosa78 /esikoinen la 11.10
Lindazz / kakkonen # kaksoset la 11.10 / Vantaa
Lumi81 /kolmas, la 12.10 / tyttö 03/02, tyttö 10/07 OYS
*lennu* / esikoinen la 15.10. Kotkan sairaala
serene83/ toinen la 15.10/ poika 12/05 seks
-Helinä-/esikoinen la 16.10
**Johanna** / kolmas, la 17.10. / tyttö 06/97, tyttö 01/06
Hilmaliina / esikoinen la 18.10 TAYS
eeviliina / esikoinen la 19.10?
Aanu / esikoinen? 19.10.
Amilda 79 / esikoinen 20.10. HUS Hyvinkää
Ofelia82 kakkonen la / Tyttö 10/05
Caruba / kakkonen la 24.10. PHKS / Lahti
Marianne-78/ esikoinen (poika) la 27.10/ Uppsala
Piupaupou77/ esikoinen la 27.10./ Jorvi
katianna/ esikoinen la 28.10/
Aurora83 / esikoinen la 29.10. HUS / pk-seutu

Synnyttäneet:
Tiikeri
Neepu

 

Neuvolassa kävin eilen ja kaikki näyttivät hyvältä edelleen. Painoa ei ole tullut kuin 7kg ja mahakin on suht pieni viikkoihin nähden, mutta sf-mitta jatkaa kasvuaan oman kurvinsa mukaan. Sanoivat ettei sieltä mitään 4-kiloista poikaa ole ainakaan tulossa (luojan kiitos!) mutta ehkä 3,5-kiloinen.
Täällä ei vielä muuten ole mitään synnytystapa-arviota eikä muutenkaan ole siitä vielä puhuttu. Kahden viikon kuluttua on kuitenkin vierailu synnytysosastolle, joten eiköhän sieltä jotain infoa saa. Ja tietysti kysymällä seuraavalla neuvolakäynnillä.


Vielä yksi kysymys. Onko teistä normaalia/oletteko itse harkinneet ottaa synnytykseen muitakin läheisiä kuin vain miehenne? Äitini nimittäin esitti kiinnostuksensa jakaa tuo ainutlaatuinen hetki.

Heippa,
Mulla on 34+0 tänään ja samoissa mitoissa olen sinun kanssa minäkin, painoa on vain 7kg ja siitä jo huomautettiinkin kun on niin hitaasti noussut viime käyntiin nähden. Voin kuitenkin tosi hyvin ja vauva vilkas ja sf mitta on kasvanut ihan hyvin ja on käyrällä joten kaippa me saadaan vaan pienet vauvat

Tuohon toiseen kysymykseen. Minulla tulee läheisin ja rakkain ystäväni synnytykseen mukaan. Halusin itse niin. Kaksi henkilöähän siellä saa olla joten isikin mahtuu jos ehtii koska meillä on työn ja elämän takia vähän epävarmaa että jos tule nopea lähtö että ehtiikö niin näin varmistan etten joudu menemään ainkaan yksin

 

Terveisiä äitiyspolilta! Oikeastaan käynti tuntui "pelkopoli"-käynniltä, kun niin paljon puhuttiin mun synnytykseen liittyvästä epäröinnistä. Olin siellä 1,5 tuntia ja lopuksi noin vartin ajan kiinnitettiin huomiota vauvaan, vauvan kokoon (kun siis olen se sokeriäiti ).
Mutta vauva on ihan normaalin kokoinen. Käsineen sanoi tuntuvan sirolta (n.2,8kg), ultra antoi kuitenkin kokoarvion 3,1-3,3kg. Noi on siis tän hetkisiä lukemia. Eli jos synnytän laskettuna päivänä, painoa on silloin 3,8kiloa, noin. Esikoinen oli 55cm ja 4040g, syntyi rv41+0. Eli varmaan aika samaa kokoluokkaa on tämäkin.

Nyt siellä sitten lukee isolla että puudutus ja heti tälle rouvalle kun tulee ovesta sisään Ne ehkä otti vähän yli-vakavissaan mun pohdinnat. Mutta ehdottomasti parempi näin. Helpompi mun varmaan on sanoa etten tarvii mitään kun yrittää tuskissani rukoilla että lääkitkää, please!

mom<3; laita itsesi listaan. Ja vähän jälkijättöisesti, tervetuloa joukkoon armaaseen (?? ) On meillä ihan armas joukko. Vian ei tarvitse olla iso jos se on vaan väärässä paikassa.. ja silleen.

Piupaupou; onko sulla sitten tullut paljon painoa (mulle paljon painoa on 15-20->kg) vai olet vaan ottanut asiasta stressin? Luulen tietäväni sen tuskan. Musta tuntuu että ei ole päivääkään mennyt etten olisi itseäni soimannut syömisestä ja painonnoususta. Mulla painonvartija-neuvolantäti, eli jos itse unohdan sekunniksi niin täti kyllä jaksaa huokailla ja heristää sormea.

Nyt tarttee kyllä lopettaa, työilta edessä ja lapsi pitää kohta noutaa päikkäristä.

Satu 36+4

 

Hei pitkästä aikaa! Täällä olen välillä käynyt lukemassa muiden kuulumisia, mutta en ole itse jaksanut kirjoittaa. Ihan hillittömän pitkät jututhan täällä on ja hyvä niin, että on virkeä ketju.
Kerron vaan omista kuulumisistani, kun mulla on ihan älyttömän huono muisti, että kuka on kirjoittanut ja mitä eli parempi kun en ala kommentoimaan.
Sen muistan että Tiikeri ja Neepu ovat saaneet jo vauvan! Hirmuisen paljon onnea molemmille!

Meillä ei täällä savonmualla ole kuin yksi ultra silloin alussa, joten mitään synnytystapa-arviota ei ole. Aika perseestä. Sitä vaan sitte käsin kopeloidaan mitenpäin se olis tulossa ja toivotaan että sopii.
Itse olen kyllä erityissyistä päässyt jo kahteen ylimääräiseen ultraan ja kaikki on ollut hyvin. Lapsi on kasvanut normaalisti ja itselläkin on paino noussut jo 2,5 kg.Tai täytyy olla kai tyytyväinen, että vasta 2,5 kg.Muita neuvolamitoja: paineet 68/96, hemo 125, sf 29.
Fyysisesti tämä raskausaika on ollut ihanaa, mutta henkinen puoli heilahtelee. Pelottaa ihan,että miten sitä jaksaa vauvan kanssa kun olen aina tykännyt nukkua paljon ja inhoan kotitöitä..Ja sit että miten meidän eläimet suhtautuu.

Sairaslomalla olen ollut jo kuukauden supistusten takia. Äitiysloma alkaa viikonpäästä.
Tarvikkeita on tullut haalittua ja erityisen innoissani olen kestovaipoista.Odottavat vaan kaappiinlaittoa ja muutenkin pitäis organisoida tota tulevaa lastenhuonetta... Ku ei huvita. Ne varmaan sit asettuu ajanmyötä omille paikoilleen ja meillä ihan varmaan tulee aina vallitsemaan pieni epäjärjestys. En aio ottaa siitä pahempaa ressiä.

Ihanaa päästä reilun viikon päästä lomalle kylpylään vieraaseen kaupunkiin. Mies ei voi olla kun viikonlopun, mutta minä jään sinne nauttimaan viimeisistä hetkistä vähäänaikaan vain itseni kanssa. Olen vissii vähä erakkoluonne. Jotkut pelottelee miten uskallat jäädä yksin noin lähellä laskettua aikaa, mut miks en uskaltais. Luotan että lapsi ei vielä ole tulossa ja jos tuleekin, niin sielläkin on sairaala.

Synnytyksestä: Vähän jännittää se kipu ja haluan epiduraalin, mutta aion ottaa musiikkia mukaan, koska se saa minut rentoutumaan ja käyn varmaan vyöhyketerapiassa tädilläni.( Jollain muullakin oli vyöhyketerapeuttitäti!)
Kiinnostais kokeilla allasta tai synnytysjakkaraa.

Aiemmin mainittiin se seksi-sauna-siivous juttu. Eilen kun kävin saunassa, niin tuli pari napakkaa supistusta, eli sitä varmaan kokeillaan sitte kuukauden päästä jos se toimis. Siivous ei inspiroi ja seksinkin kanssa on ollu vähä ettei oikein kiinnosta ja mies pelkää että satuttaa vauvaa vaikka ei sille mitään siellä tule, eikä se saa napattua pilin päästä kiinni ;-)

Nyt painaa silmiä niin, että pakko mennä pitkäkseen. Hyviä vointeja kaikille ja onnea tulevaan koitokseen!
T. Katianna 34+1