Lokavauvat 2007

Oletko kokeillut vellejä? Niistähän saisi sitä "maitoa" tavallaan myös, mutta on vähän makuja mukana? Voisi ainakin ensihätään olla ihan kokeilemisen arvoista, vaikkei maitoa korvaakaan. Meillä heppu lopetti itse imettämisen (tais tulla enää sen verran vähän) ihan vähän aikaa sitten ja suht vähän joi tuossa jo pari kk ajan, kun kiinteitä popsittiin jo aika paljon. Mutta pulloa tottui saamaan pienestä asti, niin kivasti menee korvike.

 

Jos ei uppoa pullosta ja mukista maito. Niin laitapa soseisiin ja puuroihin reilulla kädellä tutteli/nanjauhetta esim desiin neljä mitallista.. sitten puuron kanssa tarjoat myös jogurttisosetta etkä tavallista hedelmäsosetta niin kalsiumin ym saanti pysyy hyvänä myös maidonjuonnin opettelun aikana. Meillä saadaan maitoa noilla keinoilla just menemään se 5-6dl päivässä.. Juoko vauva vettä? voi tehdä sitä tujumpia noista jauheseoksista mitä enemmän saa vettä tms sitten menemään..

 

Kiitos vinkeistä, tuota tuttelijauhetta jo kokeilin puuron sekaan eikä lapsi huomannut mitään, tosin puuroannokset eivät nyt päätä räjäytä eli hieman mietityttää edelleen, saako vauva riittävästi kalsiumia. Vettä juo aina pieniä hörppyjä kerrallaan, piltti-jogurtit maistuu, mutta vellin syönti ei suju, ei pullosta eikä lautaselta. Edistystä on kuitenkin tapahtunut tuon korvikemaidon suhteen eli juo sitä jo muutamia kymmeniä millejä (10-30 ml.) kerrallaan tuttipullosta eli maku ei puistata kuten alussa, joten eiköhän se tästä lähde sujumaan pienin askelin. Imetän edelleen aina kun vauva vain suinkin huolii, mutta tokkopa noista imetyksistä yms. sitä yli puolta litraa kertyy päivässä. Toisaalta olen ajatellut, että tuskin lapsen terveys väliaikaisesta vähäisemmästä kalsiumin saannista vaarantuu, kun lapsia syntyy ja elää köyhissäkin maissa, missä syödään yksipuolisesti ja liian vähän. Kyllä meillä täällä hyvinvointi-Suomessa on pikkuvauvojen ravitsemusasiat vielä hyvällä tolalla. Näin jälkikäteen ajatellen äitiydessä on eniten yllättänyt se, miten imetysasiat voivatkin olla monimutkaisia ja kun yksi probleema ratkeaa, uusi syntyy. En haluaisi toisaalta vielä vierottaa, mutta ajottainen rinnan hylkiminen ja siitä johtuva maidon väheneminen, rinnan jatkuva pureminen, vauvan haluttomuus syödä rintaa muuta kuin kodin parivuoteessa ym. vaikeudet eivät mitenkään kyllä kannusta jatkamaan sinnikkäästi imetystä. Aikansa kutakin...

 

Aika hiljainen on tämä lokukuun ketju, mutta jospa nyt itse vielä tänne kirjoittelisin.

Asuntokuviot ja rempan suunnittelu teettää puuhaa ja sitten lapsien kanssa menee aika tosi nopeasti. Kuun lopussa muutetaan ja sitten syyskuun alusta menen töihin. Ei kyllä yhtään jaksa innostaa töihin paluu, kun siellä väännetään taas noita organisaatiomuutoksia. Lisäksi eka työviikko tulee olemaan heti kättelyssä kuusi päiväinen ja yksi iltakokouskin osuu samalla viikolle. Voin vaan jo nyt kuvitella mikä on fiilis kahden työviikon jälkeen, kun lapset varmaan vielä protestoi hoitoon menoa. No onneksi muutetaan vähän lähemmäksi niin työmatka edes lyhenee.

Meillä pikkupoitsu kiukkuaa aika paljon ja roikkuu äidin lahkeissa. Pullosta on nyt juonut muutamana päivänä yleensä edes kerran maitoa. Tarkoitus olisi pikkuhiljaa kait lopetella imetys kokonaan ja hyvä, että edes kerran päivässä juo pullosta. Iltatissin ja aamutissin nyt vielä pidän, kun silloin vielä suostuu syömään. Öisin en ole enää juhannuksen jälkeen syöttänyt, mutta viime yönä oli kyllä jatkuva kitinä päällä, jonka olisi saanut tissillä hiljennettyä. Kolme yötä ehti mennäkin jo tosi hyvin.

Torstaina on sitten 9 kk lääkärineuvola, katsotaan sitten mitä siellä sanotaan. Poitsu konttaa vähäsen, mutta pääasiassa seisoskelee ja liikuskelee seisaaltaan esim. sohvasta kiinni pitäen. Ruoka maistuu vaihtelevasti, paljon enemmän esikoinen kyllä tässä iässä söi. Toisaalta tämä kakkonen on paljon ennakkoluulottomampi maistelemaan uusia makuja. Mansikkaakin olen antanut maistella ja on yksi poitsun suosikki.

 

hiljaiselta tosiaan tuntuu olevan täällä...

kuinkas monen vauva (vai pitäiskö jo kohta sanoa taapero...) osaa jo kävellä? tai kontata? meillä taitaa nuo "lihakset" olla sen verran edessä että ei pääse vielä konttaamaan. istualteen koittaa lähteä mutta jää aina toinen jalka vinkkeliin alle eikä saa sitä pois. toisaalta huvittavan näköistä kun pikkumies ähisee ja tuhisee mutta ei niin ei =) mahaltaankin hakee konttausasentoa mutta ei ole vielä hokaissut että siitä liikkeellekin pääsisi. ryömien mennään sitten jo mihin tahansa, alimmat keittiön laatikot saavat kyytiä
meillä on ollut täällä maanantaista asti jälleen ah-niin-ihana mahatauti. keskimmäinen on oksennellut ympäri taloa, pyykättävää piisaa =( vanhinkin valittelee mahaansa ja juoksee vessassa vähän väliä. ei kiva... toivotaan että olisi nopea versio, täällä on liikkeellä kuulemma sellainenkin vatsatauti joka kestää 7 pvä... tosi nastaa =(

mutta harjoitelkaas sitä näppäimistön käyttöä muutkin taas, kiva lukea kuulumisianne =)

 

Meillä konttaa ja nousee tukea vasten. Eilen ensimmäistä kertaa könysi sitteriinsä. Enää mikään, minne seisaaltaan yltää, ei ole turvassa. Melko vakaasti jo seisoo ja hetkiä seisoo ilman tukeakin kun höperö päästää irti, mut sitten lopulta kaatua muksahtaa. Aika hyvin jo kaatuu istualleen, mut kyllä kolhii vielä itseään siitä huolimatta. Todella herkästi hermostuu nykyään. Karjuntaan riittä se, kun kääntyy lattialla ja lelu jää selän tai pään alle. Eli mun mielestä parku tulee kyllä tosi pienestä. Puuron syönnin lopetti, eikä neuvola oikein osaa antaa mitään neuvoja siihen. Hormonihöyryissäni en jaksa tapella joka aamu puuron takia ja kuunnella niitä raivareita, niin annan taas vaan velliä. Kokeilin varmaan seitsemää vauvapuuroa ja aikuisten kaurapuuroa, mut mikään ei maistu. Nipistää vaan suuta kiinni ja kiemurtelee syöttötuolissa. Jos erehdyn koskemaan käteen tai päähän syönnin aikana niin se on varmaa että syöttö loppuu tasan siihen. Niihin ei kerta kaikkiaan kärsi hipaistakaan, saati että kääntäisin päätä lautasen suuntaan tai yrittäisin estää sitä tarttumasta lusikkaan tai lautaseen. Seuraa vaan ihan älytön raivari, joka hyvällä tuurilla loppuu seuraavan kymmenen minuutin sisällä. Melkoinen temperamentti taitaa olla tytsyllä.

 

Moikka moi!!
hyvin näyttää täällä hiljaista olevan, no itse ainakin olen yleensä päiväunilla kun Pojukin nukkuu kun kuulemma väsyttää aikalailla.
Meillä kontataan jo kovasti ja kaikkea vasten täytyy nousta seisomaan, no se alastulo rupee nyt pikkuhiljaa onnistumaan että menee kyykkyyn mutta kyllä niitä muksuja vielä tulee. 8kk neuvolassa käytiin jo pituutta oli huimat 72.5 ja painoa vähän yli 9kg. Lääkäri vaan ihametteli että ompa rauhallinen lapsi kun anto katsoa itsemättä korvat ja suun. No sellainen se on.

Meilläkin on tuon puuron kanssa nyt ruvennut kovastikkin takkuamaan, varsinkin iltapuuro. Mietin että antaisiko sitten tuttipullosta velliä mutta kuinka paljon sitä pitäisi saada menemään kun syö tavan puuroa ihan aikuisen annoksen ja siihen puoli purkkia sosetta sekaan?? Jotain pitäisi keksiä.

Jellybean: Oletko kokeillut että annat oman lusikan? Olisiko huomio jossain muualla? Meillä on ainakin tarkkaa sen suhteen kuinka väsynyt on. Jos vähänkin liikaa niin ei tule mitään.

No kutsu käy!! Moi Moi

 

Meillä alkoi vierastaminen kunnolla pari viikkoa sitten. Kaikkia vieraampia ihmisiä katsoo kieroon, mutta vähän ajan päästä on jo ihan suht normaalisti. Jotkut ihmiset sitten on sellaisia joitten ei anna tulla lähelleen ollenkaan. Näihin kuuluu mun isäni (aina lippis päässä ja matala ääni), sekä miehen äiti ja mummo. Kaksi jälkimmäistä saa mut raivon partaalle. Muutenkin olen hormonihöyryissä niin sitten nämä tulee väittämään että teen lapsiparasta erakon kun ei kuulemma ikinä käydä missään niin se ei totu ihmisiin niin sen takia kuulemma vierastaa! Niillä ei kyllä ole mitään hajua siitä että missä käydään ja kuinka monesti, mut silti on mielipide kuitenkin. Ja kun ne ei ota kuuleviin korviinsa mun neuvoja, ettei kannata heti ovelta hypätä lapsen silmille kaakattamaan ja raakkumaan vaan antaisivat rauhassa vähän aikaa leikkiä ja sitten yrittäisivät jututtaa ja ottaa syliin. Sitten kun Irene rupeaa itkemään niin ne vaan korottaa ääntään että ÄÄÄLÄ VAAAUVA IIITKE KUN MUMMU SE VAAAN ON. Niinpä niin. Se huutaminenhan se auttaakin asiaa. Ihan oikeasti mulla hormonit hyrrää nyt ylikierroksilla niin voisin tempaista kärsään niitä kun ärsyttää niin.

 

Meillä on myös syömisongelmia ja vierastamista.

Poitsu syö tosi huonosti ja paino oli taas tullut vaan 200 g puolentoista kuukauden aikana. Parhaiten syö sormiruokaa, lusikkaruuan hieroo hiuksiinsa ja nenäänsä ja kiemurtelee tuolissaan. Eilen päivässä sitten vaan taas kippasin vihannesriisit pojan eteen tarjottimelle ja siitä hän nappi hernettä, maissia ja paprikaa ja välillä kai myös riisiä suuhunsa. On pitänyt tehdä myös uunissa lihapullia, että ois liha palamuodossa. Ei auta, vaikka on pojalla oma lusikka, vaan syömisen kanssa temppuillaan.

Poitsu vierastaa kovasti ja meillä se taas KUULEMMA johtuu siitä, että imetän edelleen. Voi sitä päivittelyä, että vieläkö tämän ikäistä vauvaa imetän. Meillä vielä siis aamu- ja iltatissi ohjelmassa. Poitsu ei myös sukulaisten mukaan vierastaisi, jos näkisi heitä useammin - no ei sentään joka päivä heille kylään ehditä, kun 1-2 kertaa viikossa nähdään kuitenkin.

Meillä pikkumies kupsahti viikonloppuna niin, että suusta tuli aika lailla verta. Hampaat löi huuleen ja pelästyin aika lailla sitä verimäärää, mutta nopeasti vuoto sitten lakkasi ja ei onneksi pahempaa sattunut. Poika osaa kyllä laskeutua seisomasta, mutta leikkiessään unohtaa välillä pitää edes toisella kädellä kiinni ja sitten kaatuu (onneksi nykyään tosi harvoin).

Rytmit on hukassa. Välillä pidempiä ja välillä lyhyempiä päikkäreitä ja öisin itketään, kauhulla ajattelen miten sitä töissä ollessa taas jaksaa, jos unet ei parane.

 

mä olen odotellut tuota vierastamista meilläkin mutta ei ole kunnolla missään vaiheessa tullut... jossakin vaiheessa oli sellaista "kauniit ja rohkeat"-tuijotusta mutta siihen se sitten on jäänyt. meillä on noi kaksi, varsinkin neiti huutanut kaikki vieraat ja läheisetkin, jossakin vaiheessa ei kelvannut edes iskä, anoppi oli ihan suruissaan ja itkeskeli kun lapsenlapset niin kauheasti vierasti...
olette te kaikenlaisia versioita kuullutkin tuosta minkä takia vierastaa =)
mulle kans monesti sanottiin että taidetaan vain viihtyä vain kotosalla kun ei lapset ole ihmisiin tottunut. kattia kanssa, aina ollaan menty tai meillä on kavereita käynyt mutta ei se tilanteeseen mitää vaikuttanut. nytkin ollaan ihan samalla tavalla toimittu mut näyttää siltä et ei junioria paljon haittaa vaikka ketä kylässä kävisi =) kunnei nyt ihan tuntematon heti syliinsä kaappaa...

mua hymyilytti tuo jellybeanin versio tuosta mummusta, tuli mieleeni yksi meidän melkein sukulainen joka näkee meitä aika harvoin ja yksi tapaaminen oli varsinainen katastrofi =) täti-ihminen tuli ihan nenään kiinni kaakattamaan meidän neidille jotain lässynlässyn-juttuja ja eiköhän meidän neiti nostanut niin kovan mekkalan että meinas tärykalvot puhjeta yhdeltä jos toiselta =) sit vielä tuli yksin askelin meidän perässä huutaen että äääälä nyt itke, ei tätiä saa vierastaa, tätii on iihaaan kiva jne.. ja mä yritin pakoon sitä kimitystä =) no ei siitä varmaan mitään traumoja jääny muille kun mulle =))
mut nyt taas hommiin, pyykkiä riittää, pienin on mahataudissa tällä hetkellä, neidillä kesti kuusi päivää, esikoinen selvisi päivällä...

 

Pitänee tännekin tulla kertomaan, että tyttö otti tänään kaksi askelta!

Olen jo aika tuskissani imettämisen kanssa! Tyttö söi taas tossa 2h rintaa yhteen putkeen yöunille käydessä, sit meni puol tuntia kun heräs jo uudestaan syömään. Välillä saan olla kokoajan pomppimassa syöttämään. Yölläkin syödään monen moneen kertaan. Ihan pari kertaa on sattunut nukkumaan 2tuntia putkeen ja se on ollut todella ihmeellistä, niinä kertoina tyttö on syönyt iltapalaksi puuroa ihan hitusen ja heti on uni maittanut paremmin. Eli olen aika varma, et ihan oikeasti sillä on nälkä, eikä vain tavan vuoksi syö.
Meillä on noita allergioita, mut viljat sopii ainakin mun syömänä. Jostain syystä illalla en saa menemään sille mitään syömistä..oon kokeillu vaikka mitä jippoja. Päivisin syö muksu kukkakaalisosetta ja ite soseutettua porsaan lihaa. Lisäksi sormiruokana kelpais mikä vain esim.makaronit, leipä. Miten tarkkoja muuten olette suolan kanssa? siis annan imeskellä ihan tavallista leipää ja siinä tavallista maidotonta levitettä. Sit oon antan maistaa leikkelettä. Ei kylläkään päivittäin syö näitä. Makarooneihin yms.ei tietenkään olla lisätty suolaa.

 

Meillä imetetään myös edelleen enkä kyllä edes yritä vielä lopettaa. Tavoitteena olisi jatkaa ainakin sinne yksivuotiaaksi asti.

Minttu oppi viikko sitten konttaamaan ja yrittää kyllä jo pystyynkin nousta. Käsistä kiinni pitäen kävelee ja se onkin ihan kaikkein hauskinta puuhaa nykyään.

Mäkin epäilen Mintulla olevan jonkinasteista vilja-allergiaa. Meillä meni yöt risaisiksi puolen vuoden iässä, samoihin aikoihin kuin puuron syönti aloitettiin. En kuitenkaan aikaisemmin uskonut näillä asioilla olevan yhteyttä, mutta nyt kun ollaan muutamana iltana syöty vain hedelmäsosetta/jugurttia, on neiti nukkunut putkeen 7-10 tuntia. Pitäisi varmaan koittaa siirtyä kaurapuurosta riisipuuroon. Se on vaan helpommin sanottu kuin tehty. Kaurapuuro maistuu hyvin, mutta riisipuuro ei sitten ollenkaan.

Jaahas, taas on pakko mennä…

 

HEi vaan pitkästä aikaa!

Meillä oli tänään tällainen 8,5 kuukautisneuvola ja mitat oli 10033 g ja 71,5 senttiä. Vähän huonoa on tuo pituuskasvu, niin mennään kontrolliin syyskuun alussa. Epäili hitaan kasvun johtuvan aikaisesta liikkumisesta, kun on jo kuukauden ainakin noussut tukea vasten ja ottanut askeleita siinä. Lähinnä rollaattoriaan työntelee ympäri lattioita.

Hyvin on mennyt kaikin puolin. Imetys jäi juhannuksena, 8 kk iässä. Mitään ongelmia ei sen tiimoilta tullut, annan nyt puolen litran pöntön tuttelia päivässä. Aikamoinen sihtikurkku poika on, ei meinaa palaset mennä millään alas. Pitääkin alkaa nyt antamaan vihanneksia ja riisiä ja makaronia, kuten täällä on tehty!

Viime viikko meni mahataudissa ja olihan ihmeellistä, kun poika ei syönyt. Nyt onneksi taas oma itsensä!

Olin viikonlopun reissussa ja mieheni oli pojan kanssa. Voi että oli mukava, kaikista meistä, kun heillä oli yhteistä aikaa!

No, nyt saunaan!

 

Meillä kontataan, noustaan ja kävellään tukea vasten ja seisotaan jonkin verran ilman tukea. Illalla en myöskään jaksa tapella puuron kanssa, koska se ei uppoa, vaan teen näin: laitan 2 dl valmispuuroa isoon tuttipulloon ja 1 dl maitoa sekaan, sekoitus ja mikroon. Vellitutilla alas;-) Aika satsi, mutta pitää suht hyvin yöunet.

 

tyhmä kysymys mutta mitä annatte sormiruokana??

 

Toinen, vielä tyhmpi kysymys, mitä tarkoitetaan sormiruoalla? Onko se ylipäätään kaikkea mitä annetaan lapsen käteen itse syötäväksi? Tähän mennessä olen antanut keitettyä makaronia, banaania, omenaa, maissinaksuja, porkkanaa, sokeritonta korppua ja leivänpaloja. makupaloja on saanut useimmista hedelmistä poislukien tietenkin sitrushedelmät ja mansikkaa on myös maistellut, mutta siitä ei tykkää ollenkaan.

Heh heh, oltiin mun mummun syntymäpäivillä ja muistutin mummua siitä että Irene täyttää ensi kuussa jo vuoden. Mummu oli ihan äimänä ja kysyi että eikö ne 1-vuotissynttärit ole vasta lokakuussa? Niinhän me kaikki laskettuna aikana vietetään syntymäpäiviä... Eli vähän liiankin hyvin on sisäistänyt sen kalenteri-iän ja kehitysiän eron.

 

armotonta, eikös vain, jellybeanilla tyttö täyttää kohta vuoden ja mä eilen itsekin hämmästelin kun esikoisen 6-vee synttäreitä sukulaisten kanssa juhlittiin että kun menee jo eskariin ja nuorinkin täyttää kahden kuukauden kuluttua vuoden... mihin se aika menee???!!!

mä olen kuvitellut sen sormiruuan olevan sitä mitä käteen toinen ottaa, lähinnä noita mitä jellybeankin tuossa luetteli, kaikkea luvallista pieninä paloina. mites normaalin maidon kanssa, onko uskallettu jo antaa? meillä on mennyt viiliä, jogurttia, ruuan kanssa olen alkanut antaa tavallista maitoa kun tuntuu että äijä sitä hyvin sietää. saa lopettaa noi korvikkeiden kanssa touhuamisen =) ja on jäätelöäkin maisteltu

nyt selvästi yrittää jo sanoa jotain sanoja, äiti on tullut aika kauan (mä kyllä aina kuvittelin että se on sellaista toivetta että sanois jo, mutta muutkin on kuulleet...), mömmöä huutaa kun näkee iltapullonsa, seinältä näyttää kelloa ja yrittää tapailla kloklo, ja kiitos on ti ja nyökyttää päätään =) näin se homma etenee =)

mut nyt takasin pihalle, taas aivan upea ilma =)

 

Ihan uskomattoman nopeaan on vuosi mennyt. Ei voi todellakaan uskoa, että syntymästä alkaa olla jo vuosi, kun tuntuu että ihan vasta oli viime elokuu..

Meillä on nyt parina päivänä saanut välipalana tavallista jukurttia. Ensimmäisen kerran oli mun äiti antanut kun oli siellä hoidossa, niin sitten itekin rohkenin. Tavallista maitoa en ole vielä antanut, kun korviketta on kaappi pullollaan. Kaipa normimaitoa voisi jo vähän korvikkeen sekaan laitettuna kokeilla, kun kerran jukurtistakaan ei tullut mitään oireita.

Jäätelöä on meilläkin pikkuisen maistellut, mutta ei tykkää siitä. Mieluummin kerjää banaania ja muuta hedelmää, kuin jäätelöä tai suklaata. Suklaatakin nimittäin tunnustan muutaman pienen hipun antaneeni.

 

Nostetaanpas meitä vähän... ei ole ehtininyt paljon käydä kuulumisia lukemassa tai kirjottelemassa kun olen koko kesän painanut hommia (väikkäritutkimuksen kanssa). Isukki on hoidellut tyttöä kesän ja ihan hyvin on mennyt. Meidän tyttö on edelleen pieni tirppana vaikka ruoka kyllä maistuu. Pari viikkoa sitten punnitsin kotipuntarilla ja tyttö painoi vain 7,8kg vaikka ikää jo nyt 10kk. No iloinen ja touhukas lapsi, niin ei kai syytä huoleen vaikka onkin pikkuinen.Nousee tukea vasten pystyyn ja kävelee lyhyitä matkoja tukia pitkin. Kovasti tapailee sanoja, "hyvä" ja "mitä" tule välillä ihan selvästi, "ätä" on kai äiti... Käsien taputtelu yhteen opittiin pari viikkoa sitten häissä.. Kovasti nyt oppii uutta. Mitäs vielä... ai niin eka hammas on vihdoin ilmestynyt.

Seuraava vauva saa nyt meillekkin tulla jos on tullakseen. Ei mitään järkeä ehkäistä kun ei tiedä miten kauan joutuu odottamaan kun tähän ekaankin meni monta vuotta. Katsotaaan miten käy...

Laura

 

[

mua hymyilytti tuo jellybeanin versio tuosta mummusta, tuli mieleeni yksi meidän melkein sukulainen joka näkee meitä aika harvoin ja yksi tapaaminen oli varsinainen katastrofi =) täti-ihminen tuli ihan nenään kiinni kaakattamaan meidän neidille jotain lässynlässyn-juttuja ja eiköhän meidän neiti nostanut niin kovan mekkalan että meinas tärykalvot puhjeta yhdeltä jos toiselta =) sit vielä tuli yksin askelin meidän perässä huutaen että äääälä nyt itke, ei tätiä saa vierastaa, tätii on iihaaan kiva jne.. ja mä yritin pakoon sitä kimitystä =) no ei siitä varmaan mitään traumoja jääny muille kun mulle =))



he hee...

 

Heh heh, muillakin on tunkeilevia tätejä!

Meillä on syönti mennyt ihan pelleilyksi. Tytskä venkoilee syöttötuolissa sen minkä ehtii ja kiljuu. Koko operaatioon tuhrautuu päälle puoli tuntia, kun on ensin saatava se rauhoittumaan niin sitten alkaa syöminenkin sujua. En oikein käsitä että mikä on vikana.

Juuri eilen käytiin taas miehen mummolassa ja isoanoppi jo pihalla kyttäsi kun ajettiin pihaan. Olisi suoraan autosta halunnut Irkun syliin. En tietenkään antanut kun toisella jo huuli väpätti ja silmät kostui kun lasin läpi katseli mummelin kohkaamista. On se kumma kun minun puolen sukulaisissa ei ole mitään ongelmaa. Ne ei alkuun kiinnitä Ireneen mitään huomiota, vaan antaa sen leikkiä hetken lattialla itsekseen ja ajaa takaa jotain kissoja ja koiria. Kyllä se sielläkin välillä käy mun tai miehen lahkeessa roikkumassa, mut menee sitten taas leikkimään. Sitten tovin päästä Irene itse alkaa ottaa kontaktia, hymyillä ja esitellä lelujaan vieraille, niin siitä tietää että nyt voi vaikka vieraampikin sylitellä eikä se pistä pahakseen. Miehen sukulaiset sen sijaan menee sinne lattialle perässä viereen kälättämään ja Irene konttaa sitten karkuun meidän lahkeisiin roikkumaan. Itellekin stressaavaa olla siellä kylässä kun lapsi roikkuu koko ajan lahkeessa kun kiekuvat mummot ahdistelee.

Lopulta sitten eilen ne uskoi ja jätti Irenen rauhassa olemaan. No sitten se olisikin ollut valmis syliteltäväksi ja sanoin mummoille että nyt sen voi ottaa syliin, kun ei enää vierasta niin mummo vaan totesi että eipä siihen Ireneen saa koskea tai edes sinne päin katsoakaan, eikä sitten ottanut syliin. Että mä revin tukkaa päästäni! Miksi sitä lasta pitäisi huudattaa sylissä, kun sen tutustumisen voi tehdä fiksumminkin ja sitten voisi pitää sylissä vaikka koko hiivatin päivän ilman että lapsi karjuu pää punaisena.

Olen siis edelleenkin täysin hormonihumalassa ja jokainen poikkipuolinen sana saa mut näkemään punaista. Nyt on muutenkin niin, että kun nämä on viimeisiä aikoja kun Irene saa minun jakamattoman huomioni niin haluan jotenkin lelliä ja paapoa sitä ihan älyttömästi. Varmaan olen ihan ylisuojeleva hyysääjä, mut tunnen jollain tavoin kierosti syyllisyyttä siitä että Irenelle tulee sisarus eikä Irene saa enää olla kaiken keskipisteenä. Sen takia varmaan käärin sitä pumpuliin ja raivokkaasti yritän suojella kaikenlaiselta mielipahalta.

Jellybean, Irene kohta 1vuoden! ja pikku-toukka 30+1

 

ai hurjaa, sähän oot jellybean jo vaikka kuinka pitkällä tuon tulokkaan raskauden kanssa. hiukan ihanaa, teillä on siellä kohta kaksi pientä =)

me käytiin junnun kanssa eilen 10kk neuvolassa, vähän kyllä jäljessä mentiin kun täytti tuon 10kk jo heinäkuun lopussa mut anyway. mä en tiedä oikein miten mä suhtautuisin kun meillä nyt sitten poika on jo kuulemma niin lihava että joutuu menemään kahden viikon kuluttua lääkäriin... mä koitin kysellä että mikäs siinä sitten vikana voi olla kun mielestäni en sitä nyt mitenkään ylisyötäkkään ei lähtenyt hoitaja arvuuttelemaan mitään, sanoi vain että kun nää säädökset nyt on vain näin että kun menee yli käyräiden niin pakko suositella lääkäriä. eli painoa on nyt sitten 14 430g eli aikas tuhti poika =) mutta pituuttakin oli 78cm. no, katotaan nyt mitä tuleman pitää. eipä ainakaa kovin sairaalta tunnu kun tuossa vetää mattoja läjään kun on kiire isosiskon ja -veljen perään =)

meillä on muutenkin ollut aika hei hulina viikko, esikoinen aloitti eskarin (äiti oli ihan tippa linssissä...) ja neitikin aloitti kerhon jossa käy parina päivänä viikossa =) hitto, et aika menee ihan sataa...

mut nyt täytyy taas mennä, isommain treenit alkaa kohta ja mä oon vielä koneella...

 

Voi Jellybean, jo 30. viikolla!! Oon vähän kade!! Ois tehnyt mieli yrittää toista, mutta mies ei halua, ikä on paha ja ei varmaan tulis edes enää.-(

 

Hei pitkästä aikaa!

Saipa urakalla lukea kaikkien kuulumisia, vaikka kesä onkin ollut hiljaisempaa. Mä olen sellainen ulkona viihtyvä, että tää koneella istuskelu ei kesällä pal kiinnosta. Nyt on viel takana pikkuveljen häät, joissa olin vielä kaasona, että ehtii tekeekin jotain omia juttuja.

Meidän pikkuneidin epilepsian kanssa on mennyt nyt ihan hyvin, että ei ole tullut yhtään kohtausta lääkkeen aloituksen jälkeen. Tosin se lääke vei kiinteisiin ruokahalun lähes kokonaan pois, että tissillä on elänyt lähes pelkästään. Nyt on jo pikkasen paremmin alkanut syömään, juskus lemppariruokaa saattaa mennä kokonainen pikku purkillinen, mikä on siis tosi paljon meillä. Mitään kokkareita ei siedä ja puurot ei maistu enää yhtään. Aamuisin ja iltaisin ei oikeestaan maistu mikään, hyvä jos saan pari lusikallista menemään. Painoa oli viimeksi 9 kk ikäisenä 8,2 kg ja pituutta 72,5 cm. Neiti osaa vasta ryömiä, välillä nousee konttausasentoon vasta. Mitään sanoja ei myöskään vielä osaa, mut on koko ajan kyl jokellellut runsaasti ja monipuolisesti. Olen ollut näistä kehitysasioista huolissani, kun tuo epilepsia voi hidastaa sitä, mut neuvolasta tuli viimeksi niin huojentunut olo, kun täti lohdutteli, että kehitys aivan kunnossa.

Mekin ollaan nyt alettu toivomaan toista, mut tää esikoinen pitää kyl huolen siitä, että yritysmahdollisuuksia ei paljoa ole. Ja kun esikoisen kanssakin meni se 3,5 vuotta, niin saa nähdä toteutuuko tuo toive koskaan?! Noh, neiti on kyllä niin ihana ja iloinen lapsi, että olen jo ikionnellinen hänestä! ...vaikka syömiset ja nukkumisetkin tökkii aina välillä!

Iikka ja neiti pian 10 kk

 

Meillä ollaan kivasti päästy jo viikolle 31+4, eli pitemmälle kuin Irenen kanssa. Odotus on mennyt hyvin ja Irenen kanssa on ihanaa olla kotona. Nyt on vierastus todella pahana ja samoin eroahdistus. Pitää oikein hammasta purra, että pinna riittäisi kun ei voi mitään tehdä ilman että Irkku roikkuu jalassa huutamassa. Onneksi tämä ei kestä ikuisuuksia kuitenkaan. Meillä myös on sihtikurkku. Edelleen mennään 5kk soseilla, kun karkeammat oksentaa. Syö kyllä sujuvasti maissinaksuja, keksejä, korppuja, hedelmänpaloja yms. mutta lusikkaruoassa ei saa olla kökköjä ollenkaan, muuten tulee kaaressa ulos. Kerran viikossa aina kokeilen vähän karkeammalla ruoalla, että josko jo söisi mutta tähän mennessä olen vain joutunut nyppimään niitä potun paloja seiniltä, lattialta ja verhoista. Pöh.