P
Puute
Vieras
Meillä miestä ei vaan huvita.
Olen yrittänyt puhua ja selvittää ja tehdä kaikkeni, mutta miestä ei vaan huvita.
Me ollaan viimeks harrastettu seksiä joskus kesällä, en edes muista enää.
Mussa ei kuulema ole mitään vikaa (meidän seksi on ollut loistavaa sillon kun sitä on ollut, en ole lihonut tms.) vaan vika on kuulema miehessä, mutta ei tiedä missä.
Mä kerran kysyin, et onko sulla joku fyysinen lukko vai henkinen? Ei osannu siihenkään vastata. Yksityisyrittäjänä on jatkuvasti stressaantunut jossain määrin ja oon nyt siihen tuudittautunu, mutta ei se mitään "pyhitä" jos mies ei mitään myönnä tai edes yritä hakea apua / selittää mulle missä on vika.
Mä en ole mikään jänis et mun kaa tarvis panna joka päivä ja viissataa kertaa, mulle riittäis vaikka kerta viikkoon, mutta pliis kun sais edes kerta vuoteen.
Oon niin kiukkunen, turhautunut, vihainen, että en tiedä pystynkö enää olemaan aikuinen ja järkevä kun mitään tyydyttävää vastausta en saa.
Itsetunto on laskenut pohjamutiin, koska itseänihän mä syytän siitä etten kelpaa toiselle, sanoi toinen mitä hyvänsä.
Mä en ole mikään niskaanhuohottaja et miehen tarvis pelätä mun läheisyyttä siks et olisin heti kärppänä kyrvässä kiinni.
En myöskään ole mikään kusipää jolle ei vois puhua vaikeistakin asioista, aina ollaan vaikeistakin asioista avoimesti puhuttu.
Musta tuntuu et meidän suhde kuivuu kokoon, mä oon niin puutteessa ja vittuuntunu että en meinaa enää kestää itsekään itseäni.
Olen yrittänyt puhua ja selvittää ja tehdä kaikkeni, mutta miestä ei vaan huvita.
Me ollaan viimeks harrastettu seksiä joskus kesällä, en edes muista enää.
Mussa ei kuulema ole mitään vikaa (meidän seksi on ollut loistavaa sillon kun sitä on ollut, en ole lihonut tms.) vaan vika on kuulema miehessä, mutta ei tiedä missä.
Mä kerran kysyin, et onko sulla joku fyysinen lukko vai henkinen? Ei osannu siihenkään vastata. Yksityisyrittäjänä on jatkuvasti stressaantunut jossain määrin ja oon nyt siihen tuudittautunu, mutta ei se mitään "pyhitä" jos mies ei mitään myönnä tai edes yritä hakea apua / selittää mulle missä on vika.
Mä en ole mikään jänis et mun kaa tarvis panna joka päivä ja viissataa kertaa, mulle riittäis vaikka kerta viikkoon, mutta pliis kun sais edes kerta vuoteen.
Oon niin kiukkunen, turhautunut, vihainen, että en tiedä pystynkö enää olemaan aikuinen ja järkevä kun mitään tyydyttävää vastausta en saa.
Itsetunto on laskenut pohjamutiin, koska itseänihän mä syytän siitä etten kelpaa toiselle, sanoi toinen mitä hyvänsä.
Mä en ole mikään niskaanhuohottaja et miehen tarvis pelätä mun läheisyyttä siks et olisin heti kärppänä kyrvässä kiinni.
En myöskään ole mikään kusipää jolle ei vois puhua vaikeistakin asioista, aina ollaan vaikeistakin asioista avoimesti puhuttu.
Musta tuntuu et meidän suhde kuivuu kokoon, mä oon niin puutteessa ja vittuuntunu että en meinaa enää kestää itsekään itseäni.