Loppuiko rakkaus?

[Onneton nyt]

Haluaisin tietää onko kenelläkään muulla vs.kokemusta mitä nyt kerron. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä liki 15v. ja meillä on lapsia. 2 x olemme eronneet mutta muutaman kuukauden erillään olemisen jälkeen olemme aina palanneet yhteen.On ollut vastoinkäymisiä,mutta kaikesta olemme selvinneet puhumalla ja jatkaneet yhteiseloa. Viimeinen eron syy oli,kun mieheni ilmoitti olevansa rakastunut toiseen,se oli yksipuolista rakastumista joten se juttu kuivui siihen.Nyt ollaan tässä samassa tilanteessa. Mieheni ilmoitti,että rakastaa ystävääni,joka on myös mieheni ystävä.Tässä meni nyt kaikilta välit tuon asian takia,koska tämäkin on yksipuolista miehen osalta.Ystäväni ei sulata tätä asiaa,koska hänellä ei ole ikinä ollut samanlaisia tunteita miestäni kohtaan ja pitää nyt miestäni sairaana. Miehen kanssa on nyt mykkäkoulua ja hän vaan sanoo,ettei voi tunteilleen minkään.Loppupeleissä kuitenkin haluaa elää minun ja lapsiemme kanssa,mutta itse olen nyt todella pahassa tilanteessa enkä tiedä mitä tekisin.Ehdotin,että muuttaisi pois,mutta se ei käy. Pitäisikö minun itse muuttaa,mutta en haluaisi lapsiakaan miehelleni jättää eikä lapset sitä halua. En pysty elämään miehen kanssa,jos hänellä tunteita toista kohtaan..inhottaa..en pysty koskemaankaan häneen!! Ja tuo rakkaus..Miten voi sanoa että rakastaa toista jos ei ole hänen kanssaan elänyt vuosia parisuhteessa ja täysin tunne toista? Itse en voisi näin sanoa kenellekkään.Pääni on aivan sekaisin tästä tilanteesta enkä tiedä miten jatkaisin elämääni.

 

[kaikenlaista kokenut]

Luulen, että miehesi on jossainmäärin sekaisin oman elämänsä kanssa. Hän on pettynyt itseensä ja elämäänsä, ja etsii nyt pakokeinoa elämänmuutokseen. Minusta sinun kannattaa yrittää pysyä rauhallisena ja olla menettämättä itseluottamustasi/kunnioitustasi.

Ehdottomasti muuttaisin tai vaatisin miestä muuttamaan pois kotoa. Näin voisitte molemmat miettiä tunteitanne toisianne kohtaan. Ovatko tunteenne aitoja, vai oletteko vain riippuvaisia toisistanne? Kannattaa myös käydä parisuhdeterapeutin luona, heillä on kykyä auttaa teitä tässä tilanteessa. Elämä, eikä parisuhde saa olla liian vaikeaa vaikka kaikkensa tuleekin yrittää lasten takia!

 

[minä myös]

Etteikö miehesi nyt tarkoittaisi vaan ihastumista..rakastaminen on aika vahva sana jos ei kunnolla toista tunne tai seurustele hänen kanssaan. Itse jatkaisin varmaan miehen kanssa eteenpäin,eihän tuo nyt maailmanloppu ole. En hyväksy pettämistä tai antaisi anteeksi, kaiken muun voi jotenkin aina selvittää. Tiedät itse mikä on paras ratkaisu.

 

[outoa]

Miehesi tilanteessa minua pisti silmään se seikka, että hän kertoo sinulle yksipuoliset "rakastumisensa". Kyllähän ihminen voi välillä ihastua parisuhteessakn olessaan, mutta ei sitä normaalisti puolisolle julisteta. Jotenkin tuli sellainen tunne (voin siis olla aivan tosi pahasti hakoteilläkin), että miehelläsi on oma elämänsä jotenkin sekaisin(tyytymättömyyttä omaan elämäänsä, teidän parisuhteeseen jne) ja nuo kertomiset ovat tavallaan hänen tapansa yrittää pyyttää apua ja herätellä sinua huomaan hänet ja hänen hätänsä.

Jos miehesi siis muutoin ihan hyvässä elämäntilanteessa vain julistaa ihastuneensa toiseen, niin aika itsekäs on. Varsinkin kun takananne on niin monta yhteistä vuotta. Parisuhdeterapia voisi auttaa miestäsi tajuamaan "rastumisiensa" todelliset syyt. Ei aikuinen "rakastu" yksipuolisesti tuosta vaan. Joku siellä ajaa häntä. Usein ne syyt ovat itsestä lähtöisin.

Jommankumman on oltava nyt aikuinen. Älä muuta tai pakkaa miehesi kamoja vielä. Koittakaa ymmärtää, että mistä oikein on kyse. Katsokaa sen jälkeen, onko teistä vielä pariskunnaksi.