loppuuko tuska minun tai sinun koskaan?

["vieras"]

Piti kirjoittaa surustani, mutta en taidakaan pystyä. Kuolema on vielä läsnä, ei poistunut. Piti pyörästäni aamulla kiinni vai olikohan se vastatuuli? En tiedä, raskasta oli polkea, henki meinasi loppua.. teki mieli ajaa ojaan ja jäädä sinne.. Kuinka voi selvitä ja ymmärtää, elämää jatkaa? Käsittämätöntä, en ymmärrä, ei kai tarvitsekkaan..

 

[Isä]

Kuka kuoli?

 

[Maanantaikappale]

Olen pahoillani ja otan osaa suureen suruusi.

Itseäni lohduttaa ajatus siitä, ettei kuollut poistu kokonaan keskuudestamme, vaan kenties seurailee elämäämme sieltä jostain. Jos tämä "elämänkatsomus" tuntuu täysin vieraalta, niin voithan ajatella, että luotamme jo poistuneesta jää kuitenkin aina jotain jälkeen. Kauniit muistot, sanavalinnat, tapa toimia, jne. Tietyssä mielessä kannamme kaikki pieniä pilkahduksia useista ihmisistä mukanamme.

Voimia sinulle! Toivottavasti vastatuuli kääntyy myötäiseksi vielä joku päivä. :hug:

 

["vieras"]

hyvän ystävän vauva, taaskin itkettää.. olen vauvan kummi..

 

[luu]

voi että..saako kysyä oliko mitään syytä kuolemalle?

 

["hannu"]

[QUOTE="vieras";24576029]hyvän ystävän vauva, taaskin itkettää.. olen vauvan kummi..[/QUOTE]

Kauheata varmasti. Anna surulle tilaa ja aikaa. Voitte olla toistenne tukena vauvan vanhempien kanssa.

 

["vieras"]

ei vielä tiedetä, aamulla oli tosi paha olo, ehkä siksi et se pyörämatka oli sama, kun sain viestin vauvan kuolemasta, tuntui et vauva piti kiinni..

 

["vieras"]

en voi olla heille suruni kanssa läsnä, olen tukija, se on roolini, itkemme kyllä yhdessä, muttu suruni on pakko pysyä itselläni, ei he jaksa minua lohdutta, eikä pidäkkään. Lohduttakaa te minua, jooko!

 

["bbb"]

mulla kanssa ystävä jonka esikoisvauva kuoli..oli tosin ihan selvä syy. Oman lapsen kohdalla olin ihan hysteerinen ensimmäisen kuukauden,öisin piti tarkistaa hengittääkö varmasti.
Kyllä tuostakin ajan kanssa selviää mutta surra saa kunhan ei ala katkeroitumaan ja syyttämään itseään.Ei ne haavat koskaan kunnolla parane mutta kipu alkaa hellittää.

 

[tytsi-89]

:hug:

 

[Isä]

[QUOTE="vieras";24576029]hyvän ystävän vauva, taaskin itkettää.. olen vauvan kummi..[/QUOTE]
Elämän huonoimpia puolia juuri noi pienten lasten kuolemat... Otan osaa suruun.

 

["aloittaja"]

kiitos, olo helpottaa, kun sain itkeä teille, kiitos! Jaksan taas huomenna kuunella ja olla läsnä, jos tarvitaan.

 

[ewre]

anteeksi kun utelen mutta kuoliko heti synnytyksen jälkeen vai vasta myöhemmin..mulla on ystäväperhe joiden lapsi oli kuollut ristiäisiä edeltävänä yönä 2kk:n ikäisenä