I
Ja siis joo, mulla on kyllä kokemusta "vainoamisesta".. Minä en ole vaihtanut numeroa enkä muuttanut koska miehen mielestä "pakeneminen" on tarpeetonta.
Saa nyt nähdä jos tämä vielä jatkuu niin pakko vain tehdä kyseiset muutokset elämään.
Ideana se, että en millään voi antaa anteeksi minua väärinkohdelleille ihmisille kun aina kun meinaan päästä huojentumaan ja alan ajattelemaan positiivisemmin niin taas tulee jotain uhkailuviestiä tai herjausta.
Saa nyt nähdä jos tämä vielä jatkuu niin pakko vain tehdä kyseiset muutokset elämään.
Ideana se, että en millään voi antaa anteeksi minua väärinkohdelleille ihmisille kun aina kun meinaan päästä huojentumaan ja alan ajattelemaan positiivisemmin niin taas tulee jotain uhkailuviestiä tai herjausta.
V
"vieras"
Vieras
T
"tiiu"
Vieras
Aaaaargh, ku se mun pointtini on etten pääse eroon, tuollaisille ihmisille salaiset numerot ym. ei oo ongelma. Ja tervesiä dna:lle, salaisen numeroneston numeropalveluun asti saattaminen kesti puoli vuotta. Vähän turhamaista, mutta omalla tavallaan noloa aina ilmoitella uutta numeroaan kun syytäkään ei jaksaisi loputtomiin jauhaa.
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että katkeruus häviää kun annat sen hävitä. Se ei tapahdu tänään eikä huomenna mutta ajan kanssa!
Mun exäni oli suoranainen ääripää mitä henkiseen väkivaltaan tulee! Koko suhde perustui pelkästään valheille ja sille, että tasavertaisuutta ei ollut. Se mitä hän teki ei suonut minulle oikeutta tehdä samoin.
Hän vietti öitään pois vastaamatta puhelimeen ja valehteli tuo välillä olevansa jopa töissä (eikä tyhmä tajunnut, että mä lähden tarkistamaan!). Minä olin tasan yhden yön pois, niin että sammuin kaverini sohvalle niin äijä oli pakannut tavaransa ja jätti minut siihen paikkaan. Hän jäi useita kertoja kiinni pettämisestä ja aina annoin anteeksi, koska se olikin minun syytäni kun hän niin teki! Roikuin ja roikuin. Justiinsa kun oltiin edellisestä muijasta päästy eroon niin uusi oli jo kierrossa.
Hän teki elämästäni jopa niin upeaa, että osti minulle synttärimatkan Riikaan. Matka oli tosi mahtava, jos ei ota lukuun sitä, että kuuntelin ensimmäisen päivän kuinka hän olisi halunnut tuoda yhden toisen naisen sinne. Olisi kuulema ollut kivempaa sen kanssa! Just joo! Silloin mulla keitti yli ja varasin kesken kaiken lennon kotiin. Jätin hänet yksin Riikaan paneskelemaan ketä huvittaa!
Meni pari kuukautta ja eroa tehtiin. Hän muutti tuona aikana pois mutta ilmoitti, että oli muuttanut liian hätäisesti. Hän hakeutui vieroitukseen vapaaehtoisesti ja halusi muuttua ja olla kanssani. Ja minä uskoin mutta enää puoliksi. Joulukuun 17. päivä hän vannotti minuun lopullista rakkautta ja halua muuttaa takaisin kotiin. Seuraavana yönä hän olikin tavannut jo toisen naisen, joka oli kuulema kaikkea mitä hän naiselta voi ikinä toivoa ja siihen samaan hengenvetoon toivotteli hyvät joulut!
Oli pitkään hiljaista ja minä surin. Minä kävin eroa läpi sisälläni ja itkin miksi kaikki meni niin pieleen. Kyseessä oli elämäni rakkaus, tietenkin! Sitten alkoi tulemaan tekstiviestejä ja hän kävi muutamia kertoja jopa luonani. Halusi sittenkin palata kotiin. Ei se nainen ollutkaan täydellinen vaan minä olin. Ja arvaapa mitä!?
Hän seurustelee tänä päivänäkin kyseisen naisen kanssa, koska minä sanoin EI! Minä vihdoin pystyin sanomaan, että jätä minut rauhaan. Toki hänen puoleltaan yhteydenpito jatkui vielä pitkään mutta minä en enää vastannut, en kommentoinut mitenkään. En edes sitä sähköpostia, jossa hän linkitti minulle unelmien matkakohteen jonka varasi itselleen ja uudelle naiselleen kolmeksi viikoksi. Ja niin siin kävi, että hiljaisuus laski myös hänen puolelleen. Ei enää sanaakaan! Minä päätin, että henkinen väkivalta saa nyt loppua ja pyyhin hänet kokonaan mielestäni.
Ja mitä fyysiseen väkivaltaan tulee, niin hänet tuomittiin viime tammikuussa vuoden ehdottomaan vankeuteen kahdesta minun pahoinpitelystäni, yhdestä vapaudenriistosta ja laittomasta uhkauksesta. Toki se maan matonen valitti tuomiosta hoviin (josta päätöstä odotetaan) mutta minä sain edes sen yhden henkisen voiton. Olin vihdoin voittanut oman elämäni takaisin!!!
Mun exäni oli suoranainen ääripää mitä henkiseen väkivaltaan tulee! Koko suhde perustui pelkästään valheille ja sille, että tasavertaisuutta ei ollut. Se mitä hän teki ei suonut minulle oikeutta tehdä samoin.
Hän vietti öitään pois vastaamatta puhelimeen ja valehteli tuo välillä olevansa jopa töissä (eikä tyhmä tajunnut, että mä lähden tarkistamaan!). Minä olin tasan yhden yön pois, niin että sammuin kaverini sohvalle niin äijä oli pakannut tavaransa ja jätti minut siihen paikkaan. Hän jäi useita kertoja kiinni pettämisestä ja aina annoin anteeksi, koska se olikin minun syytäni kun hän niin teki! Roikuin ja roikuin. Justiinsa kun oltiin edellisestä muijasta päästy eroon niin uusi oli jo kierrossa.
Hän teki elämästäni jopa niin upeaa, että osti minulle synttärimatkan Riikaan. Matka oli tosi mahtava, jos ei ota lukuun sitä, että kuuntelin ensimmäisen päivän kuinka hän olisi halunnut tuoda yhden toisen naisen sinne. Olisi kuulema ollut kivempaa sen kanssa! Just joo! Silloin mulla keitti yli ja varasin kesken kaiken lennon kotiin. Jätin hänet yksin Riikaan paneskelemaan ketä huvittaa!
Meni pari kuukautta ja eroa tehtiin. Hän muutti tuona aikana pois mutta ilmoitti, että oli muuttanut liian hätäisesti. Hän hakeutui vieroitukseen vapaaehtoisesti ja halusi muuttua ja olla kanssani. Ja minä uskoin mutta enää puoliksi. Joulukuun 17. päivä hän vannotti minuun lopullista rakkautta ja halua muuttaa takaisin kotiin. Seuraavana yönä hän olikin tavannut jo toisen naisen, joka oli kuulema kaikkea mitä hän naiselta voi ikinä toivoa ja siihen samaan hengenvetoon toivotteli hyvät joulut!
Oli pitkään hiljaista ja minä surin. Minä kävin eroa läpi sisälläni ja itkin miksi kaikki meni niin pieleen. Kyseessä oli elämäni rakkaus, tietenkin! Sitten alkoi tulemaan tekstiviestejä ja hän kävi muutamia kertoja jopa luonani. Halusi sittenkin palata kotiin. Ei se nainen ollutkaan täydellinen vaan minä olin. Ja arvaapa mitä!?
Hän seurustelee tänä päivänäkin kyseisen naisen kanssa, koska minä sanoin EI! Minä vihdoin pystyin sanomaan, että jätä minut rauhaan. Toki hänen puoleltaan yhteydenpito jatkui vielä pitkään mutta minä en enää vastannut, en kommentoinut mitenkään. En edes sitä sähköpostia, jossa hän linkitti minulle unelmien matkakohteen jonka varasi itselleen ja uudelle naiselleen kolmeksi viikoksi. Ja niin siin kävi, että hiljaisuus laski myös hänen puolelleen. Ei enää sanaakaan! Minä päätin, että henkinen väkivalta saa nyt loppua ja pyyhin hänet kokonaan mielestäni.
Ja mitä fyysiseen väkivaltaan tulee, niin hänet tuomittiin viime tammikuussa vuoden ehdottomaan vankeuteen kahdesta minun pahoinpitelystäni, yhdestä vapaudenriistosta ja laittomasta uhkauksesta. Toki se maan matonen valitti tuomiosta hoviin (josta päätöstä odotetaan) mutta minä sain edes sen yhden henkisen voiton. Olin vihdoin voittanut oman elämäni takaisin!!!
Viimeksi muokattu:
T
"tiiu"
Vieras
Juuri tuollaista elämäni oli myös, toisen vallan ja hallinnan alla olemista, anteeksiantamista, ja asioiden sormien läpi katsomista. Itselläni oli provinssirock2008 paita päällä viime kesänä ja olin kertonut että tapasin yhden kivan pojan tuolloin ja seksiäkin oli. Hän tulistui niin, että jätti minut, löi avarilla 3 kertaa naamaan ja haukkui huoraksi ja lähti luonnollisesti exän luo. Pari päivää myöhemmin puhelin valui taas hunajaa ja yhteen palattiin. Onneksi jonkinlainen maallinen herätys tapahtui. Kiitos tarinastasi, sain kyllä ytyä siihen että nykyinen elämä on todellakin hienompaa ja arvokkaampaa vaikka miehen toisinaan rinnalleen kaipaisikin
[QUOTE="tiiu";23975840]Juuri tuollaista elämäni oli myös, toisen vallan ja hallinnan alla olemista, anteeksiantamista, ja asioiden sormien läpi katsomista. Itselläni oli provinssirock2008 paita päällä viime kesänä ja olin kertonut että tapasin yhden kivan pojan tuolloin ja seksiäkin oli. Hän tulistui niin, että jätti minut, löi avarilla 3 kertaa naamaan ja haukkui huoraksi ja lähti luonnollisesti exän luo. Pari päivää myöhemmin puhelin valui taas hunajaa ja yhteen palattiin. Onneksi jonkinlainen maallinen herätys tapahtui. Kiitos tarinastasi, sain kyllä ytyä siihen että nykyinen elämä on todellakin hienompaa ja arvokkaampaa vaikka miehen toisinaan rinnalleen kaipaisikin [/QUOTE]
Muista myös se, että jokainen päivä huonossa suhteessa on pois hyvästä suhteesta! Sinun tulee oikeasti katsoa itseäsi peiliin ja kysyä minkä arvoinen oletkaan, ansaitsenko parempaa?
Vaikka erot on aina vaikeita niin täydellisen parisuhdehelvetin ja sen jälkeisen eron selvittäminen on vielä vaikempaa ja täysin voimia vievää. Mutta se on samalla kasvun paikka! Tuon jälkeen tiedät paremmin, ettei koskaan enää.
Minullakin on asiat niin paljon paremmin, ellen sanoisi parhaiten nyt. Minulla on aidosti välittävä mies, esikoiseni voi nykyään henkisesti paremmin ja meille on tulossa elokuussa pieni poikavauva. Elämä on nyt niin kuin sen olisi pitänyt olla aikoja sitten enkä ymmärrä miten olen sitä "otusta" koskaan voinut rakastaa. Ja ehkä se olikin enemmän riippuvuutta ja hyväksynnä hakemista, kun toinen polki koko ajan maahan. Sitä alkoi ehkä uskomaan siihen, että kyseinen herra tekee minulle palveluksen olemalla kanssani.
Muista se, että kerran täällä vain eletään ja jossain tuolla on sinullekin se joku, kuka osaa sinua arvostaa sellaisena kuin sinä olet, rakastaa sinua vikoinesi haukkumatta, pettämättä ja lyömättä! Elämä voittaa, päivä kerrallaan
[/QUOTE]Muista myös se, että jokainen päivä huonossa suhteessa on pois hyvästä suhteesta! Sinun tulee oikeasti katsoa itseäsi peiliin ja kysyä minkä arvoinen oletkaan, ansaitsenko parempaa?
Vaikka erot on aina vaikeita niin täydellisen parisuhdehelvetin ja sen jälkeisen eron selvittäminen on vielä vaikempaa ja täysin voimia vievää. Mutta se on samalla kasvun paikka! Tuon jälkeen tiedät paremmin, ettei koskaan enää.
Minullakin on asiat niin paljon paremmin, ellen sanoisi parhaiten nyt. Minulla on aidosti välittävä mies, esikoiseni voi nykyään henkisesti paremmin ja meille on tulossa elokuussa pieni poikavauva. Elämä on nyt niin kuin sen olisi pitänyt olla aikoja sitten enkä ymmärrä miten olen sitä "otusta" koskaan voinut rakastaa. Ja ehkä se olikin enemmän riippuvuutta ja hyväksynnä hakemista, kun toinen polki koko ajan maahan. Sitä alkoi ehkä uskomaan siihen, että kyseinen herra tekee minulle palveluksen olemalla kanssani.
Muista se, että kerran täällä vain eletään ja jossain tuolla on sinullekin se joku, kuka osaa sinua arvostaa sellaisena kuin sinä olet, rakastaa sinua vikoinesi haukkumatta, pettämättä ja lyömättä! Elämä voittaa, päivä kerrallaan
T
"tiiu"
Vieras
Muista myös se, että jokainen päivä huonossa suhteessa on pois hyvästä suhteesta! Sinun tulee oikeasti katsoa itseäsi peiliin ja kysyä minkä arvoinen oletkaan, ansaitsenko parempaa?
Vaikka erot on aina vaikeita niin täydellisen parisuhdehelvetin ja sen jälkeisen eron selvittäminen on vielä vaikempaa ja täysin voimia vievää. Mutta se on samalla kasvun paikka! Tuon jälkeen tiedät paremmin, ettei koskaan enää.
Minullakin on asiat niin paljon paremmin, ellen sanoisi parhaiten nyt. Minulla on aidosti välittävä mies, esikoiseni voi nykyään henkisesti paremmin ja meille on tulossa elokuussa pieni poikavauva. Elämä on nyt niin kuin sen olisi pitänyt olla aikoja sitten enkä ymmärrä miten olen sitä "otusta" koskaan voinut rakastaa. Ja ehkä se olikin enemmän riippuvuutta ja hyväksynnä hakemista, kun toinen polki koko ajan maahan. Sitä alkoi ehkä uskomaan siihen, että kyseinen herra tekee minulle palveluksen olemalla kanssani.
Muista se, että kerran täällä vain eletään ja jossain tuolla on sinullekin se joku, kuka osaa sinua arvostaa sellaisena kuin sinä olet, rakastaa sinua vikoinesi haukkumatta, pettämättä ja lyömättä! Elämä voittaa, päivä kerrallaan
Kiitos sanoistasi, olet niin oikeassa. Itse olen keikkunut tässä itsesääli vs. puolustus-asetelmassa vaan niin kauan et alkaa sapettaa. Mitkä kultakimpaleet käveleekään ohi kun itse riudun tällaisessa helvetissä?! Kaikkea hyvää sinulle, sait kyllä ravistettua minut hereille!
[QUOTE="tiiu";23976060]Kiitos sanoistasi, olet niin oikeassa. Itse olen keikkunut tässä itsesääli vs. puolustus-asetelmassa vaan niin kauan et alkaa sapettaa. Mitkä kultakimpaleet käveleekään ohi kun itse riudun tällaisessa helvetissä?! Kaikkea hyvää sinulle, sait kyllä ravistettua minut hereille! [/QUOTE]
Niin keikuin minäkin niin kauan, että ihan hävettää. Ja kun loppujen lopuksi tollaset ällötykset ei edes niitä tunteita ansaitse! Tsemppiä sulle kovasti ja muista, että mikäli et itse arvosta itseäsi, ei sitä tee kukaan muukaan
[/QUOTE]Niin keikuin minäkin niin kauan, että ihan hävettää. Ja kun loppujen lopuksi tollaset ällötykset ei edes niitä tunteita ansaitse! Tsemppiä sulle kovasti ja muista, että mikäli et itse arvosta itseäsi, ei sitä tee kukaan muukaan
P
pigsu
Vieras
[QUOTE="tiiu";23975840]. Itselläni oli provinssirock2008 paita päällä viime kesänä ja olin kertonut että tapasin yhden kivan pojan tuolloin ja seksiäkin oli. Hän tulistui niin, että jätti minut, löi avarilla 3 kertaa naamaan ja haukkui huoraksi ja lähti luonnollisesti exän luo. [/QUOTE]
Whaat?? Siis oikeasti, et taida olla ihan penaalin terävin kynä? Ihanko oikeasti kerroit poikaystävällesi jostain festaripanosta? Ja ihan yllätyksenä tuli että suuttui? Entäs omalle kohdalle, mitä jos poikaystäväsi olisi hehkutellut festaripanojaan? Olisitko ilahtunut?
Tyhmä!
Whaat?? Siis oikeasti, et taida olla ihan penaalin terävin kynä? Ihanko oikeasti kerroit poikaystävällesi jostain festaripanosta? Ja ihan yllätyksenä tuli että suuttui? Entäs omalle kohdalle, mitä jos poikaystäväsi olisi hehkutellut festaripanojaan? Olisitko ilahtunut?
Tyhmä!
L
"Lila"
Vieras
[QUOTE="vieras";23975160]Olet ilmeisesti raha-ihmisiä, joten suosittelen, että menet juttelemaan terapeutille.[/QUOTE]
Ei tarvitse olla raha-ihminen, että tuollainen korpee ja kunnolla. Kunhan nyt joskus tulet itse jymäytetyksi oikein kunnolla, myös taloudellisesti niin ymmärrät, mistä ap puhuu.
Voimia ap, :hug:
Kestää vuosia päästä tuollaisen yli. Ainakin mulla on kestänyt.
Ei tarvitse olla raha-ihminen, että tuollainen korpee ja kunnolla. Kunhan nyt joskus tulet itse jymäytetyksi oikein kunnolla, myös taloudellisesti niin ymmärrät, mistä ap puhuu.
Voimia ap, :hug:
Kestää vuosia päästä tuollaisen yli. Ainakin mulla on kestänyt.
L
"Lila"
Vieras
[QUOTE="vieras";23975515]Tämä on myös aivan käsittämättömän typerä suhtautumistapa.[/QUOTE]
Nämä ovat tunnetasolla todella vaikeita asioita antaa anteeksi. Sinulla ilmeisesti ei ole ollut mitään tämän suuntaista koskaan, koska ymmärryksesi taso on aika matala.
Nämä ovat tunnetasolla todella vaikeita asioita antaa anteeksi. Sinulla ilmeisesti ei ole ollut mitään tämän suuntaista koskaan, koska ymmärryksesi taso on aika matala.