Heitin tänään roskiin Lapsen vanhat, rikki menneet rattaat. Jotenkin siinä vaunuja roska-astiaan taitellessa samalla rutistelin haaveeni saada vielä lapsia ja jätin senkin sinne. Rikkinäisenä niin kuin vaunutkin. Jotenkin toivoin että olisin vielä saanut terveen ja turvallisen parisuhteen ja vielä yhden vauvan. Katkeruus alkaa taas nostamaan päätään. Miksi minun piti epäonnistua tässäkin asiassa. Miksi minun piti erehtyä ja valita väärin?
Toisaalta, jos en olisi silloin valintaani tehnyt, ei minulla olisi nyt Lasta. Lapsi on nyt isällään mutta seinät on vuorattu piirustuksilla, joihin hän on piirtänyt meidät yhdessä, Lapsen ja minut. Alareunassa on vihreää ruohoa mutta meidän jalkamme eivät kosketa sitä vaan leijumme ilmassa yhdessä perhosen kanssa. Yläreunassa on harmaa taivas ja sininen pieni aurinko. Katson piirustusta ja mietin miten rakas tämä pieni olento minulle onkaan. Ja miten paljon hänen pieni mielensä rakastaakaan minua. Miten meillä oikeastaan on asiat ihan hyvin ja miten me olemme Äiti ja Lapsi. :heart:
Toisaalta, jos en olisi silloin valintaani tehnyt, ei minulla olisi nyt Lasta. Lapsi on nyt isällään mutta seinät on vuorattu piirustuksilla, joihin hän on piirtänyt meidät yhdessä, Lapsen ja minut. Alareunassa on vihreää ruohoa mutta meidän jalkamme eivät kosketa sitä vaan leijumme ilmassa yhdessä perhosen kanssa. Yläreunassa on harmaa taivas ja sininen pieni aurinko. Katson piirustusta ja mietin miten rakas tämä pieni olento minulle onkaan. Ja miten paljon hänen pieni mielensä rakastaakaan minua. Miten meillä oikeastaan on asiat ihan hyvin ja miten me olemme Äiti ja Lapsi. :heart:
