Luottamuksen puutetta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äiti86
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Äiti86

Jäsen
05.07.2004
63
0
6
Onko kellään muulla ongelmana parisuhteessa luottamuksen puute? Miten luottamuksen sais takas kun oma puoliso valehdellu niin paljon? Ei pysty enää luottaa ja kaikki mitä hän sanoo tulee vaa sellanen olo et: "joo,joo.. taas se valehtelee. Rakastan kovasti miestäni, mutta en tiedä pystynkö jatkamaan näin. Tämä asia ahdistaa tosi paljon! :'( :'( :'( :'(
 
Meillä ihan sama tilanne. Mies valehdellut tosi paljon ja käyttäytynyt muutenkin todella huonosti mua ja lapsia kohtaan. En usko, että on vieraissa käynyt, mutta muuten lähes kaikkea p....aa.
Mietin jo kovastikin eroa, mutta elämäntilanne on aika vaikea nyt, odotan kolmatta lasta, talonrakennus menossa jne.
Meillä oli koko alkuraskauteni marraskuun alusta lähtien yhtä helv..tiä.
Nyt on varmaan ensimmäinen viikonloppu siitä lähtien, ettei olla riidelty. Tilanne on kuitenkin pari viikkoa ollut rauhoittumaan päin, ja ehkä olen saanut hiukan uskoa tulevaan.
Valehtelu on siis meillä vain yksi ongelma, mutta riidat johtuvat aika pitkälle siitä. Epäilen miehen kaikkia puheita ja luottamus muutenkin on olematon.
Olen miehelle kertonut, etten jatka elämää enää yhtään näin, vaan häivyn lasten kanssa, jos jatkaa aikaisempaa käytöstään.
Miehelläni on luultavasti masennusta, mutta silti en voi jatkaa näin. EI koko perhettä voi sairastuttaa, jos yksi ei ymmärrä mennä hoitoon, väkisin en voi viedä.
 
Meillä ihan sama tilanne. Mies valehdellut tosi paljon ja käyttäytynyt muutenkin todella huonosti mua ja lapsia kohtaan. En usko, että on vieraissa käynyt, mutta muuten lähes kaikkea p....aa.
Mietin jo kovastikin eroa, mutta elämäntilanne on aika vaikea nyt, odotan kolmatta lasta, talonrakennus menossa jne.
Meillä oli koko alkuraskauteni marraskuun alusta lähtien yhtä helv..tiä.
Nyt on varmaan ensimmäinen viikonloppu siitä lähtien, ettei olla riidelty. Tilanne on kuitenkin pari viikkoa ollut rauhoittumaan päin, ja ehkä olen saanut hiukan uskoa tulevaan.
Valehtelu on siis meillä vain yksi ongelma, mutta riidat johtuvat aika pitkälle siitä. Epäilen miehen kaikkia puheita ja luottamus muutenkin on olematon.
Olen miehelle kertonut, etten jatka elämää enää yhtään näin, vaan häivyn lasten kanssa, jos jatkaa aikaisempaa käytöstään.
Miehelläni on luultavasti masennusta, mutta silti en voi jatkaa näin. EI koko perhettä voi sairastuttaa, jos yksi ei ymmärrä mennä hoitoon, väkisin en voi viedä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 12.03.2006 klo 16:44 Milla kirjoitti:
Meillä ihan sama tilanne. Mies valehdellut tosi paljon ja käyttäytynyt muutenkin todella huonosti mua ja lapsia kohtaan. En usko, että on vieraissa käynyt, mutta muuten lähes kaikkea p....aa.
Mietin jo kovastikin eroa, mutta elämäntilanne on aika vaikea nyt, odotan kolmatta lasta, talonrakennus menossa jne.
Meillä oli koko alkuraskauteni marraskuun alusta lähtien yhtä helv..tiä.
Nyt on varmaan ensimmäinen viikonloppu siitä lähtien, ettei olla riidelty. Tilanne on kuitenkin pari viikkoa ollut rauhoittumaan päin, ja ehkä olen saanut hiukan uskoa tulevaan.
Valehtelu on siis meillä vain yksi ongelma, mutta riidat johtuvat aika pitkälle siitä. Epäilen miehen kaikkia puheita ja luottamus muutenkin on olematon.
Olen miehelle kertonut, etten jatka elämää enää yhtään näin, vaan häivyn lasten kanssa, jos jatkaa aikaisempaa käytöstään.
Miehelläni on luultavasti masennusta, mutta silti en voi jatkaa näin. EI koko perhettä voi sairastuttaa, jos yksi ei ymmärrä mennä hoitoon, väkisin en voi viedä.

Tekis mieli vaa lähtee kävelee.. mut en mä enää osaa.. En tiedä enää mitä pitäs tehä?
 
Meillä kanssa luottamuksen puutetta suhteessamme, josta kaikki isot riidat sitten saavat alkunsa. En minäkään niinkään sitä pelkää, että mies kävisi vieraissa, mutta kaikki muut asiat joudun kyseenalaistamaan, varsinkin raha-asiat.

Mieheni luonteeseen tuntuu vaan kuuluvan valehtelu. Ja vaikka hän tietää, että jää siitä myös kiinni. Tämän on myös huomannut hänen muut läheisensä. Asiasta olen puhunut, raivonnut ja vaikka mitä. Mutta, kun ei auta ni ei auta.

Tilanne ahdistaa välillä hyvin paljon, ja välillä taas on helpompaa. En tiiä, ehkä olen vain tottunut elämään tässä tilanteessa, vaikkakin onhan se inhottavaa, kun ei voi toiseen luottaa sata prosenttisesti, vaikka pitäisi. Silti rakastan miestäni paljon, enkä eroa ole pahemmin harkinnut, vaikkakin se omaa elämääni paljon helpottaisi.
 
luottamus ei tule takaisin päivässä,ei edes kuukaudessa...siihen voi mennä monia vuosiakin ja jos siihen lähdetään että jaksetaan luottamusta odottaa vuosia on tunteet suuria toista kohtaan. mutta silloin ei voi myöskään näyttää toiselle epäilevänsä häntä koko ajan koska sekin saattaa taas yllyttää häntä valehtelemaan. puhaa asiasta monen monta kertaa...uhkailu ei kannata...anna luottamuksen kasvulle aikaa ja anna miehellesi tunne että luotat häneen jos hän lupaa taas kerran olla valehtelematta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.03.2006 klo 15:29 nuppu kirjoitti:
luottamus ei tule takaisin päivässä,ei edes kuukaudessa...siihen voi mennä monia vuosiakin ja jos siihen lähdetään että jaksetaan luottamusta odottaa vuosia on tunteet suuria toista kohtaan. mutta silloin ei voi myöskään näyttää toiselle epäilevänsä häntä koko ajan koska sekin saattaa taas yllyttää häntä valehtelemaan. puhaa asiasta monen monta kertaa...uhkailu ei kannata...anna luottamuksen kasvulle aikaa ja anna miehellesi tunne että luotat häneen jos hän lupaa taas kerran olla valehtelematta.

Odotettu on eikä vaikuta että ei näytä että epäilee toista, kaikki maholliset konstit on käytetty. Rakastan häntä niin paljon! Olen jopa kostoksi alkanut itse valehtelemaan hänelle. En missään mullistavissa asioissa, mutta kuitenkin. Päällimmäiset tunteet ovat vain kostonhimo.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.03.2006 klo 15:42 nuppu kirjoitti:
no kannaisko sitten erota tai pitää hieman jäähy taukoa???jos kerran kaikki konstit on käytetty niin ei kai siinä voi sitten muuta kun hommata eri osoitteet...

Eri osoitteet on jo ollut pitkään.. Välillä on montasataa kilometriä.. Paripäivää sitten sain selville ettei hä halua tulla "kotiin" kanssani kun häntä ahdistaa olla sisällä ja kuunnella nalkutustani? Erottiin lapsen synnyttyä 3kkpäästäö taas yhdessä kuiten..
 
Meillä on menny luottamus minun osaltani miestäni kohtaan kahden syrjähypyn myötä. En siis voi luottaa häneen siinä suhteessa, että voisin hyvillä mielin päästää hänet baarireissulle tms, mutta eipä tuo ole hingunnutkaan lähteä..Mutta toistahan ei voi kahlita. Sen kun menee jos on mennäkseen, mutta oon tehny selväks et seuraavalla kerralla ei enää ole anteeksi pyytämistä/saamista.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 12.03.2006 klo 15:41 äiti86 kirjoitti:
Onko kellään muulla ongelmana parisuhteessa luottamuksen puute? Miten luottamuksen sais takas kun oma puoliso valehdellu niin paljon? Ei pysty enää luottaa ja kaikki mitä hän sanoo tulee vaa sellanen olo et: "joo,joo.. taas se valehtelee. Rakastan kovasti miestäni, mutta en tiedä pystynkö jatkamaan näin. Tämä asia ahdistaa tosi paljon! :'( :'( :'( :'(

Luottamuksen saa takaisin vain ja ainoastaan hitaasti. Sitä mukaa, kun tulee uusia hyviä asioita ne ikävät asiat alkavat hiljalleen unohtua. Ja yksikin uusi valhe tuo ne ikävät asiat takaisin mieleen. Miehesi pitää siis oppia käyttäytymään sivistyneesti useita vuosia yhtäjaksoisesti, jotta häneen syntyy uusi luottamus.

Toisaalta, en tiedä minkälaisista valheista (tai "valheista") on kyse. Ihmiselle saattaa helposti tulla houkutus jättää jotain (epäolennaista tai "epäolennaista") kertomatta, jos tietää että puoliso reagoi siihen liian voimakkaasti. Voi olla, ettei miehesi ole patologinen valehtelija, vaan haluaa rauhoittaa arkeanne.

Valehtelu ei ole reilua, mutta teilatuksi tuleminenkaan ei ole aina reilua. Teillä lienee paljon puhuttavaa, jos miehesi haluaa tehdä asioita, joita hän ei uskalla tuoda suoraan esille.
 

Yhteistyössä