Luovummeko liian kevein perustein meidän koirasta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mielipiteitä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mielipiteitä

Vieras
Kyseessä on paimenkoira, vaikea rotu.

Meillä on erityislapsi, joka siis elehtii, ääntelee ja liikkuu poikkeuksellisella tavalla. Äkkinäisiä ja jäykkiä eleitä.

Tänään lapset tulivat koulusta ja koira oli ulkoilemassa. No meillä on se koira narussa kiinni ja koira oli estänyt lapsia pääsemästä ovelle, jolloin tämä erityislapsi oli ensin kutsunut koiraa rappusilta(oven edestä) pois, koira ei ollut suostunut liikkumaan ja lapsi oli mennyt ottamaan narusta ja alkanut vetämään koiraa pois oven edestä, jolloin koira oli näykännyt käteen kiinni. Lapsella on paksut hansikkaat, talvihansikkaat, joten koira ei saanut purtua käsineestä läpi.

Minusta tuntuu, että meidän talouteen ei sovi koira, kun se ei kaikesta kouluttamisesta huolimatta ole oppinut meidän erityislapsen tavoille. :(

Koira menee suoraan piikille, me ei aleta etsimään sille uutta kotia jo siitä syystä, kun se on jo purrut lasta. On myöskin purrut minua kerran aikaisemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Strösselit ja kaikki!;29236085:
Surullista. Pitikö ottaa sitten liian vaikea rotu ja nyt huomata ettei teille koira sovikaan.
Oikeesti, aikuiset ihmiset...

No eipä voinut kristallipallolla ennustaa, et meille syntyy kehitysvammainen lapsi
 
Piikille. Jos siis kukaan ongelmakoirakasvattaja ei halua koiraa itselleen.

Mä veikkaan, että suomesta ei löydy riittävästi ongelmakoirakasvattajia kasvattamaan kaikkia ongelmakoiria. Tossa tilanteessa ap teki aivan oikein. Ainakin mun mielestä. Kyseistä koiraa ei tuossa perheessä voi pitää, ei päivääkään. Itse en ainakaan ottaisi pienintäkään riskiä, että koira raatelisi lapseni vielä jonain kauniina päivänä.

Eli: Ap. Mielestäni teit aivan oikein. Et hätiköinyt. Teit juurikin sen, mitä kuka tahansa järkevä ja hyvä äiti tekisi.
 
Mä veikkaan, että suomesta ei löydy riittävästi ongelmakoirakasvattajia kasvattamaan kaikkia ongelmakoiria. Tossa tilanteessa ap teki aivan oikein. Ainakin mun mielestä. Kyseistä koiraa ei tuossa perheessä voi pitää, ei päivääkään. Itse en ainakaan ottaisi pienintäkään riskiä, että koira raatelisi lapseni vielä jonain kauniina päivänä.

Eli: Ap. Mielestäni teit aivan oikein. Et hätiköinyt. Teit juurikin sen, mitä kuka tahansa järkevä ja hyvä äiti tekisi.

No mun mielestä koiria ei ylipäänsä kandeis pitää samassa talossa kuin ihan pieniä lapsia, mutta se nyt on vaan mun mielipide... Eli todellakin ap:n on syytä luopua koirasta!
 
Jos koira puree tosissaan, niin en näe luopumisessa mitään väärää. Maailmassa on muutenkin liikaa vaarallisia koiria. Ei tiedä mikä tikittävä aikapommi tuokin on. En tietenkään syytä koiria, mutta ihmettelen miksi ihmiset haluavat nimenomaan haastavan rodun. Kun etsin itselleni ensimmäistä koiraa, vaatimuksena oli nimenomaan helposti koulutettava, ei missään nimessä haasteellinen rotu.
 
Ei näin ! Koira on elävä olento ja miten joku voi kuvitella olevansa jumalan asemassa, että suoraan päättää lopettaa toisen elämän? Ihan oikeasti? Tottakai, koira saattaa näykkäistä jos kiljuva ja vaikeasti tulkittava erityislapsi tulee ennalta-arvaamattomalla tavalla koiraan kiinni. Ei sellaista koiraa olekaan, joka ei joskus reagoisi. Luulen kuitenkin, että koiran kannalta te ette ole oikea perhe hänelle. Mutta suosittelen sydämestäni, että yritätte löytää koiralle uuden kodin. Mielestäni se kuuluu teille, olettehan tämän koiran joskus ottaneet kotiinne ja sydämiinne. Joku vanhus tai pariskunta voi tarjota koirallenne hyvän kodin vielä moneksi vuodeksi. Ja se ei pidä paikkaansa, että piikille veisi kuka tahansa lastaan ajatteleva äiti! Minä olen sellainen ja en ikinä veisi koiraani piikille !!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mielipiteitä;29236025:
Kyseessä on paimenkoira, vaikea rotu.

Meillä on erityislapsi, joka siis elehtii, ääntelee ja liikkuu poikkeuksellisella tavalla. Äkkinäisiä ja jäykkiä eleitä.

Tänään lapset tulivat koulusta ja koira oli ulkoilemassa. No meillä on se koira narussa kiinni ja koira oli estänyt lapsia pääsemästä ovelle, jolloin tämä erityislapsi oli ensin kutsunut koiraa rappusilta(oven edestä) pois, koira ei ollut suostunut liikkumaan ja lapsi oli mennyt ottamaan narusta ja alkanut vetämään koiraa pois oven edestä, jolloin koira oli näykännyt käteen kiinni. Lapsella on paksut hansikkaat, talvihansikkaat, joten koira ei saanut purtua käsineestä läpi.

Minusta tuntuu, että meidän talouteen ei sovi koira, kun se ei kaikesta kouluttamisesta huolimatta ole oppinut meidän erityislapsen tavoille. :(

Koira menee suoraan piikille, me ei aleta etsimään sille uutta kotia jo siitä syystä, kun se on jo purrut lasta. On myöskin purrut minua kerran aikaisemmin.

Ihan hyvä ratkaisu luopua koirasta, jos sen kanssa ei pärjää. Turha alkaa kasata lisää painetta ja harmia itselleen siitä. Mutta koiran ongelma tuskin on erityislapsi, vaan koulutuksessa ollut joku muu hankaluus.
 
Puriko koira vai näykkäsikö?

Kaksi täysin eri asiaa. Jos koira näykännyt kädestä, ei ole tehnyt sitä vahingoittamistarkoituksessa, vaan elehtinyt "mene pois". Jos oikeasti purrut, niin luulisi että jäänyt jäljet käteenkin?

Jos lapsi on toiminut niin, että koira todella hätääntynyt ja näykännyt tyyliin "mene pois, anna olen rauhassa" niin en näkisi tuota mitenkään erityisen aggressiivisena käytöksenä koiralta. Jos taas on puremalla purrut, niin asia erikseen. Jos kyse kuitenkin näykkäämisestä niin kyllä, mielestäni luovutte kevein perustein.
 
Riippuu koiran iästä ja onko jossain kuitenki mennyt kasvatuksessa pieleen. Ensisijaisesti en piikille olisi viemässä mut juu.. osaan ajatella myös ilman taustaa ongelmakoirien kanssa. Joten paras ratkaisu on tietysti luopua koirasta mutta miettiä kuitenkin olisiko sillä mahdollisuus hyvään elämään esim.lapsettomassa perheessä.
Olisiko kyseessä ollut ns.varoitusnäykkäisy? Kun ei läpikään mennyt.. jotkut rodut "ohjeistaa" alempaa näykkäisemällä.. yleensä kuitenkin toisia koiria :D
Tässä on voinut mennä sekaisin koiralla arvojärjestys.. muutenkin kun tainnut olla eri taajuuksilla omistajat ja koira alunperin? Eli empä menis koiraa heti syyttelemään.. toki joillain vinksahtaa päässä jo terveen lapsen kanssakin, ei sillä.

Pyydän harkitkaa edes jatkossa sitten ettette mene ja ota uutta koiraa piikin jälkeen.. pehmokoiria vaan kunnes ne erityisetkin lapset ovat muualla taloudesta. :)
 
Näykkäseminen ei ole sama asia kuin pureminen. Perustelusi koiran lopettamiseen on teille helppo, mutta osoittaa myös elämänasennettanne miten kaikesta selviää nakkaamalla olan yli teitä häiritsevät asiat. Ette ole selvästikään ongelmanratkaisijoita ja sen vuoksi koiran ottaminen perheeseenne, etenkin vaativan rodun, kuvastaa miten toimitte impulsiivisesti ja mitään miettimättä varmasti monissa muissakin päätöksissänne.

Joten viekää koira eläinsuojeluyhdistykseen ja selittäkää tilanne. He ovat tottuneet kaltaisiinne ihmisiin ja tuskin ryhtyvät tarkemmin kyselemään, koska näkevät että koira todellakin tarvitsee nyt hyvän kodin. Ette ole koiraa edes yrittäneet kasvattaa, mistä kertoo se ettei koira edes tiedä ketä uskoa ja minne mennä. Vain hermostunut koira reagoi niin kuin kuvailit, joten toivon sinun joku päivä oppivan vastuuntuntoa ja arvostavan elämää myös itseäsi vähäpätöisimmissä luontokappaleissa.
 
Veisin lapsen piikille.
Kehari ja koira ovat yhtä syyntakeettomia.
Ei eläimet osaa olla ilkeitä, ihmiset ovat.
Monelle eläin on leikkikalu jonka voi murhata jos ei hommat heti onnistu.
p.s viiskymppisen isoäidin veisin myös piikille.
 
Tarkoitatko paimenkoiralla esim. belgianpaimenkoiraa, vai molossia, esim. kaukaasianpaimenkoira?

Ja minkäikäinen ja -oloinen tämä erityislapsi on? Kiusaako koiraa?
En ihmettele yhtään jos joku collien tai belggarin kokoinen koira näykkäsee oudosti ja pelottavasti käyttäytyvää ihmistä joka tulee ihan iholle jariuhtomaan hihnasta.

Harmillinen tapaus, mutta jos hampaat ei menny vaatteista läpi, vaan koira halusi vain käskeä lapsen pois iholta, niin en missään nimessä lähtisi koiraa piikille viemään.

Olen kuullut että esimerkiksi rotikka saa mustelmat aikaiseksi maalimiehen suojahihan läpi suojelukoirien näytöksessä, joten veikkaan että tämä teidän paimenkoirakin olisi jotain jälkiä saanut aikaseks talvikansikkaan läpi jos vain olisi halunnut.
 
En nyt ota kantaa tähän tapaukseen mutta ei kaikki koirat oo vaarallisia sekopäitä vaikka ne kerran näykkäis tai puris.

Meidän koira puri mua ku olin joku 3v. Sille annettiin iso raaka pihvi, äiti nakkas sen kuppiin niin et jäi puoliksi roikkumaan reunan yli. Mä sit menin nostamaan sitä paremmin kuppiin jolloin koira puri mua käteen, jäi ihan kunnon jäljet. Opin kerrasta et koiran kupille ei mennä... Koskaan sitä ennen eikä sen jälkeen edes murissut kenellekään. (joo, mä veisin tossa tilanteessa koiran piikille mutta mun vanhemmat ei vieny.)

Myöhemmin meillä oli collie. Yks kaveri istui vahingossa nukkuvan koiran hännän päälle, koira otti kaverin naaman leukojen väliin, piti hetken ja päästi irti, ei jäänyt mitään jälkiä. Ymmärrettävästi koira säikähti, ja koskaan muulloin ei ollut mitään agression merkkejä.

Mun tädin koira kävi kunnolla kiinni faijan käteen ku se ojensi mulle krokettimailaa. Mä olin kyseisen koiran suosikki ihminen ja faija taas koiralle lähes tuntematon. Tämä koira tosin oli hermostunut ja helposti muriseva tilanteissa joissa oli paljon ihmisiä.

Noh, otan nyt kantaa kuitenkin :D. Eli koira ei selvästikään sovi teille enkä kyllä riskeeraisi lasten turvallisuutta. Joten ehkä jos löytyis lapseton paikka jossa tiedettäis ettei koiraa ole syytä päästää tekemisiin lasten kanssa?
 

Yhteistyössä