Toggle sidebar

Lupauksen pitaminen on niin vaikeeta kun samalla uteliaisuus tahtoo vieda voiton

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gloria Mundi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
G

Gloria Mundi

Aktiivinen jäsen
25.10.2004
3 333
17
38
Minulla on sellainen diili noitten poikien kanssa etta kun ovat 'ulkona' kavereitten luona illalla/yolla, niin jos tulee sellainen tunne etta ei tama ihan OK nyt olekkaan,,, siis jos juhliminen alkaa menna aivan overiksi tai jotain muuta - huumeita sun muuta - niin minulle saa/pitaa soittaa mihin aikaan yosta tahansa, oli sitten vaikka itse hornan tuutissa, ja mina tulen hakemaan - enka vaadi selityksia.

Ekan kerran sitten lauantai yona tuli tama soitto. 16v oli mennyt kaverinsa kotiin (kaveri juhli synttareitaan) ja minun pojan, samoin kun monen muun, oli tarkoitus jaada sinne yoksi. Puolelta oin tuli sitten soitto etta 'voitko aiti tulla mut hakemaan - tulisin kotiin'. Eipa muuta kun hyppasin autoon ja suhasin poikaa hakemaan.

Ja nyt kuolen uteliaisuudesta etta mika siella oikeen oli ollut meininki jotta poika paatti kayttaa valtti korttiaan? Mutta lupaus mika lupaus,,,,
 
Koita jaksaa! Teillä on hyvä diili, ja ilmeisesti poikienkin mielestä kun soitti sinulle :)

Voit lohduttautua sillä, että mitä hyvänsä tapahtuikin, lapsesi ymmärsi vetää rajan ihan itse :)
 
Eipä sen tartte olla vakavaakaan, mutta jos olet noin hyvin poikasi kasvattanut, että osaa pohtia onko kaikki hyväksi ja välttää asiaa ja hänellä on lupa tollaista valttikorttia käyttää ja pystyy äitiinsä luottamaan niin älä nyt hyvä ihminen riko lupausta.
 
Kiitos vinkistä, tuollaisesta reilusta meiningistä minä pidän. Kun kyseessä on niin iso lapsi, että hänellä pitäisi olla omaa järkeä, tuo on hieno systeemi. Ja varsinkin, kun sitä järkeä todistettavasti siis jonkin verran on. Ymmärrän kyllä uteliaisuutesi!
 
Juu, en missaan nimessa rupea kyselemaan mitaan - ei takuulla soittais uudemman kerran jos tarvis olis. Ja oikeen iloinen ja tyytyvainen olen etta sain keskiyolla laittaa vaatteet takas paalle ja menna tuonne ajelemaan,,,, :whistle: ;) :D
 
Nostan tata seuraavalla tilanne tiedoituksella: kylilla 'vahingossa' kuulin tanaan etta mita siella juhlissa oikeen oli ollut ohjelmana. Alkoholia siella oli ollut (minka kylla osasin itsekin arvata - en nyt onneksi ihan eilisen teeren poikia ole minakaan). Yksi jaba siella oli sitten sammunut, ja pari jahuuta oli ottanut silta auton avaimet taskusta ja lahtenee ajelemaan 'huvikseen' taman sammuneen kaverin autolla.

Olen niin YLPEA pojastani etta kerrankin jarki juoksi ja soitti minut hakemaan. =) =)
 
Hieno juttu. Meillä tulee olemaan vastaava diili lasten kanssa kun sinne asti päästään. Myös niin että voi ottaa taksin ja tulla sillä kotiin oli rahaa tai ei , äiti maksaa viulut. Tulokunnosta viis. Miehelläni oli tämä diili omassa nuoruudessaan.
 

Hienoa! Mulla oli vähän saman tyyppinen juttu äidin kanssa. Hän ei kyllä luvannut ettei mitään kysy, mutta lupasi että hän ei suutu ja että ihan milloin vaan tosiaan voi ja pitää soittaa jos on tarve. Ja piti sanansa.. Soitin pari kertaa nuoruuden aikana äidille, kerran jopa puoli viideltä aamulla. Ja äiti haki 60 kilsan päästä.. Nyt nostan hattua äidilleni. Ei äiti sitten koskaan tentannut, vaikka jotain kysyikin. Antoi olla. Luottamus pysyi ja aina pystyi äitiin luottamaan..

Tuo on tosi hienoa että sulla on tuollaiset välit poikaasi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piipi:
Hieno juttu. Meillä tulee olemaan vastaava diili lasten kanssa kun sinne asti päästään. Myös niin että voi ottaa taksin ja tulla sillä kotiin oli rahaa tai ei , äiti maksaa viulut. Tulokunnosta viis. Miehelläni oli tämä diili omassa nuoruudessaan.
Click to expand...

Näin juuri!
 
Hieno juttu! Saat syystäkin olla ylpeä :flower:

Meillä tuota luottamusta rakennetaan, esikoinen on 12v. Olen sanonut, että kotiin voi tulla aina, ja kaikissa tilanteissa - sekä myös sen, että meille voi kertoa kaikki asiat. Ei tarvitse pelätä kamalia reaktioita. Kerran ollaan oltu tilanteessa, että poika olisi varmaankin halunnut kertoa asiansa, mutta ei kuitenkaan sanonut suoraan, vaan laittoi mut arvaamaan. No, eihän sitä monessa liemessä keitetyn aikuisen tarvitse kuin pari arvausta heittää, niin osuu jo lähelle. Poika oli selvästi helpottunut, kun sai kertoa asiansa, ja arvosti suhtautumistamme siihen =)
 
Sietääkin olla ylpeä =) :flower: :flower:

Meilläkin on esikoinen kasvanut siihen, että aina saa tulla kotiin, oli syy/kunto/aika mikä vain. Toivottavasti hän vain vielä vähän vanhempanakin muistaa tuon. =)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa