Mä en enää halua olla tekemisissä anoppini kanssa. Tein päätöksen jotta mulla olis parempi olla.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eoriteroi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eoriteroi

Vieras
Mä laitoin nyt välit tavallaan lopullisesti poikki anoppiini.

Mun on niin paha olla jos tiedän, että se olis tulossa meille, tai meidän pitäis mennä sinne. ahdistaa jos puhelin soi ja nään että anoppi soittaa.

Enää en vastaa puheluihin, lähden pois kotoota jos sillä jotain asiaa meille, tai jos kutsuu kylään, muut saa mennä, mut mä en mee.

Juuri lähtivät muut kylään anoppilaan, ja ah, ihana tunne! ei ahdista ei, ei yhtään. Eikä se enää soitakaan, ku tietää etten vastaa.

Mä en vaan enää kestänyt sitä ihmistä. Sen käytös ja puuttuminen elämäämme oli vaan niiiiin liikaa mulle.

Nyt mun on hyvä olla :)
 
millä tavalla se on sekaantunu teiän elämään?

Halusin vain pukea sanoiksi tunteeni :) En taida tässä sen enempää asiasta mainita, mutta liittyy siihen, että anoppi haluaa yhden lapsista nostettavan korkealle jalustalle, suoden hänelle erityisoikeuksia, erityishuomiota, ja muutenkin kaikkea enemmän, muiden lasten kustannuksella. Uusperheen ongelma ei meillä ole EX puolisot, vaan pimee anoppi pimeiden juttujensa kanssa.
 
Mulla anoppi valehtelee musta koko ajan, jää kiinni ja jatkaa taas.

Nyt oon siinä rajalla laitanko välit poikki. Kohta en ole kk nähny. Ja joulua mietin, kun en haluaisi nähdä edes.
 
Meillä miehellä meni hermo isäpuoleensa , joten ei tarvitse myöskään anoppia nähdä jouluna =) Ai että mä nautin , kun saadaan olla vaan oman perheen kesken!
 
JA mä oon muuten oikeesti yrittänyt, ja yrittänyt ja yrittänyt. Mut joskus tulee stoppi! JA nyt on paljon paljon parempi olla.

Tpsin aatella, mä en oo koskaan pitkän elämäni aikana törmännyt tätä ennen ihmiseen jonka kaa en tulis toimeen. Eihän sitä ylin ystävä tarvii olla, mut toimeen oon aina tullut.

Mä vaan tulin siihen tulokseen et parempi näin, ku se ahdistava olo! JA tosiaan näin se on parasta.
 
Mulla oli vähän samaa ongelmaa ex"anopin" kanssa.. Oli suuna päänä jokapaikassa ja arvosteli joka ikistä asiaa minkä tein... Onneksi en sentään tehnyt lapsia tai mitään muutakaan pysyvää expoikaystävän kanssa! Kerran tämä nainen ämmitteli minua, kun en ollut HÄNEN tiskejään laittanut pesukoneeseen.. Olin siis edellisenä iltana tullut poikaystäväni luo, joka siis silloin asui vielä kotona.. Ei vaan aina voi ymmärtää mitä joidenkin päässä liikkuu...

Nykyinen anoppini on sitten mitä ihanin ihminen! Ei tuputa väkisin mitään neuvojaan, kertoo toki kysyttäessä. Välittää ihan aidosti, eikä esitä mitään "kaikkitietävää".. Tulen anoppini kanssa todella hyvin toimeen, toisin kuin entisen. Haluan mennä kyläilemään, ihan vapaasta tahdostani. Ehdotan joskus sitä jopa ihan itse. Edellisen kohdalla välttelin tapaamisia viimeiseen asti, en vaan kestänyt koko ihmistä!
 
Kun olemma samassa tilassa anoppini kanssa , niin hän ei voi edes kysyä asioita suoraan minulta vaan kysyy mieheltä.. Esim .koska minulla on vaikka loma ym. Mieheni närkästyneenä käskee kysymään suoraan minulta , mutta ei mene perille! Piinallista olla siellä kylässä :/
 

Similar threads

Yhteistyössä