Mä en laihdu ikinä, kun en pääse eroon makeasta, sitä menee tajuttomasti:( Apuja!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei tuu mitään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei tuu mitään

Vieras
Olen yrittänyt moneen otteeseen laihduttaa, mutta kaikki kariutuu aina mun järkyttävään makeanhimoon. Olen 171cm pitkä ja painan 71kg, tavoite laihtua 10-13kg. Aina välillä hoikistun ja saan painon johonkin 65:een, jos ei vaan ehdi syömään makeaa. Mut normaali arki ei onnistu ilman suklaata ja karkkia ja paino tulee heti takaisin. Syön siis herkkuja päivittäin, eikä se jää yhteen patukkaan.

Ruoka ja annoskoot ei ole mulle ongelma, enkä pidä suolaisesta ja rasvaisesta ruoasta, joten siksi en varmaan ole tämän isompi. Syön siis kohtuudella ja vähärasvaisesti. Mut suklaa, kermajäätelö, irtokarkit, leivokset pitää mut pulleana.

Mulle on suositeltu karppausta, mut se rasvan määrä ei vaan sovi mulle, joten ei ole mun juttu. Kokeilin muutaman viikon, mutta olo oli todella huono eikä helpottanut yhtään ajan kuluessa, rasva etoi, kun en muutenkaan pidä edes rasvaisista ruoista.

En voi mennä kauppaan ilman, että mukaan ei tarttuisi karkkipussia, suklaalevyä tai jätskipakettia. Syön miltei kaiken sit aina kerralla. Makeutetut marjarahkat jne. ovat kyllä hyviä, mutta ne ei riitä mulla korvikkeeksi eivtkä vie suklaanhimoa pois.

Mä niin haluaisin olla hoikka ja hyvinvoiva, enkä tällainen sokeripöhnäinen läskikasa, mut voiko tästä parantua, kun olen nyt 7 vuotta (siitä asti kun muutin kotoa) syönyt herkkuja päivittäin?
 
Tervetuloa kerhoon. Ihan kuin mun näppiksiltä.

Olen pudottanut painoa yhteensä varmaan noin 40 kg, mutta otan ne menetetyt kilot melko helposti takaisin. Eli jojoilen edestakaisin. Pahimmillani olen painanut 85 kg ja olenkin pättänyt, ettei ikinä enää moista kilomäärää mulle, kiitos.

Jos syön suklaapalan, syön koko patukan ja sitten lähden kauppaan hakemaan 3 patukkaa lisää. Jos kauppa on kiinni, menen huoltikalle, jos huoltikka on kiinni, niin leivon jotain. Mikään mahtu maan päällä ei estä mua herkuttelemasta. Joten mulle ihka ainoa vaihtoehto on totaalikieltäytyminen. Ensimmäinen päivä on saakelin hankala ja toinenkin ahistaa....kolmantena päivänä olen niin tyytyväinen kahteen herkuttomaan päivään, että kynnys herkuttelulle alkaa nousemaan. Pian huomaan, että on mennyt viikko, sitten kaksi ja kolme. Kun saan sen pari päivää oltua herkuttelematta, niin sitten helpottaa ja siitä tulee jopa lähes helppoa.

Mutta jos otan puolikkaan irtokarkin, niin se on menoa. Sitten mättöän useamman viikon, jopa kuukausia, ennen kuin saan taas itseäni niskasta kiinni. Uutta motivaatiota on iahn älyttömän hankala löytää.

Mutta mä keksin keinon. Mä asetan painorajoja joita en enää milloinkaan meinaa ylittää.

Ensin 85...sitä en enää koskaan paina ja piste. Kun olin ollut sen alla jo jonkin aikaa, asetin tavoitteeksi pysyä alle 80 kilossa. Sitten tavoitteeksi 75, 70, 65, ja lopulta 60. Päätin että mä voin possuttaa herkkuja niin paljon kuin ikinä jaksan, MUTTA vaaka ei saa mennä yli sen uusimman etappisaavutuksen. Jos menee yli, aloitan painonpudotuksen ilman mitään muttia. Voin joko jättää herkut tai terveelliset sapuskat ja kyllä ne herkit on siinä kohtaa sitten ollut helpompi jättää.

Kokeile, josko toimii sullakin? :)
 
Mulla on sama vika. Karkkia voisin syösä päivittäin ja paljon. Jos en saa sokeria tarpeeksi, kärsin pahasta päänsärystä. Mutta mutta, näin joku aika sitten itsestäni otettuja valokuvia ja näky oli kamala. Ylipainoa oli noin 10kg. Nämä kuvat riitti mulle siihen, että kaupasta ostan vain yhden pienen suklaapatukan/ kauppareissu ja kerran viikossa karkkipussi. Lipusmisia tapahtuu ja paljon, mutta kiloja on lähtenyt n.15 :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;23636406:
Olikos se kromi, jonka pitäisi hillitä makean himoa?

On joo.

Mä olen itse pohtinut tätä siten, että mä en jaksais olla riippuvainen. Siis mistään mistä ei ole pakko olla. Tupakanpoltosta pääsin eroon, mutta mä ikäänkuin vaihdoin sen tupakkariippuvuuden herkkuihin...ja nyt sitten pyristelen herkkuriippuvaisuutta vastaan.

Kromi saattaa olla jollekulle toimiva, mutta tätä riippuvaisuutta kannattaa ehkä pohtia laajemminkin :)
 
Periaatteessa voisi toimiakin, mut niin kovalla motivaatiolla kun mä aina aloitankin, niin ikävä todeta, mutta aina menee plörinäksi. Ja joo, herkuttelua ei estä mikään. Vaikka huoltsikalle yöllä, jos ei muuta. Pieni määrä ei riitä, esim. yksi pätkispatukka, vaan mun on saatava sinistä koko levy.

Mulla tuossa painontarkkailussa on myös se ongelma, että kun en ole varsinaisesti lihava, vaan vielä ihan normaalipainossa. Niin uskottelen aina heikon hetken tullen itselleni, että ei mun oikeasti edes tarvitse laihtuakaan ja haen 200g karkkia ja lisäksi jätskiä ja suklaata ja vedän naamaan. Hetken päästä taas kiroan itseni alimpaan helvettiin ja suren sitä, kun tahtoisin kuitenkin oikeasti olla hoikka ja peilistä näkyy vain löysää.

Jännää on se, että siinä sokerinhimossa kaupassa kaikki tavoitteet unohtuu ja millään ei ole mitään väliä ja eihän mun tarvitse oikeatsi ollakaan hoikka ja aloitan sitten huomenna oikeasti. Sit kun on saanut kiskottua ne mässyt naamaan, niin järki tulee takaisin päähän ja makaan sohvalla tajuten, että romutinpa taas tämänkin päivän vetämällä makeaa ainakin viiden edestä. Se on kamalaa.
 
kyllä vaan se karppaus olisi se paras lääke t. samassa koukussa ollut. Ei sen rasvan kanssa mitenkään älyttömästi tarvitse läträtä, ainakaan näkyvän. Kaikki tuotteet täysrasvaiseksi jne. ja hiilarit alas. Sillä se makeanhimo talttuu...
 
[QUOTE="vieras";23636426]Mistä kromia saa? Olen ap:n kanssa samassa jamassa, ja jollain pitäisi saada makean himo kuriin.[/QUOTE]
Apteekista ja luontaistuotekaupoista suoraan purkista. Mutta en nyt pistä päätäni pantiksi, että kyse oli juuri kromista. Kannattaa siis varmistaa asia ensin.

Jos elimistö on tottunut verensokerin vaihteluihin, hiilihydraatin puute aiheuttaa päänsärkyä. Kokeilin itsekin joskus karppausta, mutta en saanut parhaalla tahdollanikaan päivään kuin 600 kcal ja sillä määrällä olin sen verran huonovointinen, että olisi pitänyt olla lomalla eikä töissä. Terveen ihmisen elimistö sopeutuu kyllä uudenlaiseenkin ruokavalioon, mutta muutos kannattaa tehdä hitaasti. Muussa tapauksessa tulee retkahduksia ja peli on taas hetkeksi aikaa menetetty.

Mikäli mahdollista, niin voisi olla ihan hyvä otattaa paastoverensokeri ennen ruokailumuutoksen aloittamista. Mulla ei ole diabetestä, mutta mulla on hypoglykemia. Paastoverensokerini on joskus jopa alle kahden, mikä tarkoittaa sitä, että en ole juurikaan tolpillani. Tarvitsen siis niitä hiilareita, mutten ylenmäärin.
 
Äitini on vannoutunut kromin käyttäjä:D

Itse olen yrittänyt opetella pysymään kohtuuden rajois,,yleensä joudun turvautumaan sellaiseen keinoon et pyydän ystäviä kylään, tai hups vahingossa näytän suklaat/herkut lapsille, he sit auttaa syönnis.
 
Sama ongelma :(
Kromi se on jonka pitäis tuo himo poistaa, vaan ei mulla toiminut kun kerran kokeilin.

Paras keino on totaalikieltäytyminen, joka onnistuu aina vähän aikaa kun alkuun pääsee, mutta jos lankeaa kerrankin, niin se on menoa taas...
Pitäis vaan yrittää pysyä lujana :)

Tupakasta oon kans päässyt eroon ja tämä tuli sitten siihen tilalle ja on niin sitkeässä, ettei mikään :D
 
Tuosta kromista... Siitä oli juuri luennoilla puhetta (opiskelen siis ravitsemustiedettä, niin hullulta kuin se kuulostaakin:D). Tieteellisesti asiaa on ilmeisesti tutkittu ja tulokset eivät ole osoittaneet, että kromista olisi oikeasti hyötyä tai apua makenhimon hallitsemisessa, hivenaineenahan sitä toki tarvitaan (mikä sitten on syytä, seurausta ja todellista vaikutusta jos vaikka kärsii kromin puutteesta).

Sitten on tehty myös muutamia lisäravinneyhtiöiden rahoittamia tutkimuksia, joissa tulokset ovat pienillä otoksilla toisenlaisia. Ts. sille ei ole osoitettu fysiologisia perusteita puolueettomissa tutkimuksissa. Placebona se toki voi toimia.

No joo, anteeksi, meni off topic.
 
[QUOTE="minä";23636470]Mulle on auttanut että juon puol litraa vettä ennen kun menen kauppaan:D Ei karkit himota.[/QUOTE]

Ei siinä paljoa vedet auta kun on paha himo.
Pahinta on että on pakko syödä karkkia vaikka maha olisi (ruuasta) täynnä. Sitten tulee pahempi ähky ja huono olo. :(
 
[QUOTE="vieras";23636501]Ei siinä paljoa vedet auta kun on paha himo.
Pahinta on että on pakko syödä karkkia vaikka maha olisi (ruuasta) täynnä. Sitten tulee pahempi ähky ja huono olo. :([/QUOTE]

Surullista, mutta just näin se on itsellänikin.
 
Syötkö karkkia siksi, että karkki on hyvää vai siksi, että sun elimistösi tuntuu kaipaavan karkkia? Mulla oli vain teini-iässä suklaanhimo ja sekin varmaan siksi, että olin lapsena suklaalle allerginen ja kun allergia hävisi, suklaa maistui. Kerran vedin sellaisen määrän suklaata, että oksensin tuntikausia. Sen jälkeen ei ole suklaanhimoa ollut.

Mä nostan verensokeriani mm luomukirsikkatomaateilla, mansikoilla ja banaanilla. Jos tarvitsen jugurttiini makeutusta, käytän hunajaa sokerin sijasta. Kaloreissa sillä ei ole eroa, mutta psyyken kannalta on.

Joku tuolla suositteli kuitenkin karppausta ja mä kyllä olen itse huomannut, että kun vaihdoin kevyttuotteet tavallisiin, niin aloin syömään määrällisesti vähemmän. En sitten tiedä, mikä vaikutus asiaan on niillä kevyttuotteiden lisäaineella. Onko edes koskaan tutkittu, lisääkö ne lisäaineet makeanhimoa? Tuskin. Nykyisin esim jugurtin teen siten, että 2/3 on kevytmaitoa ja 1/3 kuohukermaa. Voisin tehdä pelkästään täysmaidosta, mutta sitä ei saa toistaiseksi laktoosittomana.
 
[QUOTE="aloittaja";23636500]Tuosta kromista... Siitä oli juuri luennoilla puhetta (opiskelen siis ravitsemustiedettä, niin hullulta kuin se kuulostaakin:D). Tieteellisesti asiaa on ilmeisesti tutkittu ja tulokset eivät ole osoittaneet, että kromista olisi oikeasti hyötyä tai apua makenhimon hallitsemisessa, hivenaineenahan sitä toki tarvitaan (mikä sitten on syytä, seurausta ja todellista vaikutusta jos vaikka kärsii kromin puutteesta).

Sitten on tehty myös muutamia lisäravinneyhtiöiden rahoittamia tutkimuksia, joissa tulokset ovat pienillä otoksilla toisenlaisia. Ts. sille ei ole osoitettu fysiologisia perusteita puolueettomissa tutkimuksissa. Placebona se toki voi toimia.

No joo, anteeksi, meni off topic.[/QUOTE]
Ihan hyvä pointti :) Mutta plasebo-vaikutuskin on varteenotettava vaihtoehto, jos se toimii. En mä menisi vannomaan, että lisäaineiden välttämisellä olisi lopulta mitään vaikutusta mihinkään, mutta koska se mulla tuntuu toimivan, niin olen tyytyväinen.
 
[QUOTE="aloittaja";23636443]

Jännää on se, että siinä sokerinhimossa kaupassa kaikki tavoitteet unohtuu ja millään ei ole mitään väliä ja eihän mun tarvitse oikeatsi ollakaan hoikka ja aloitan sitten huomenna oikeasti. Sit kun on saanut kiskottua ne mässyt naamaan, niin järki tulee takaisin päähän ja makaan sohvalla tajuten, että romutinpa taas tämänkin päivän vetämällä makeaa ainakin viiden edestä. Se on kamalaa.[/QUOTE]

Kuulostaa niin tutulta.

Minä en karppaa, mutta olen huomannut että proteiinin ja rasvan lisääminen ruokavalioon vähentää oikeasti makeanhimoa. Jos on illalla makeanhimo, niin täysjyväruisleivän päälle kunnolla levitettä (käytän Oivariinia) ja muutama kinkunsiivu, niin pahin himo katkeaa. Ja muutenkin olen lopettanut vaalean leivän syönnin ja vähentänyt mm. perunan syömistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;23636529:
Ihan hyvä pointti :) Mutta plasebo-vaikutuskin on varteenotettava vaihtoehto, jos se toimii. En mä menisi vannomaan, että lisäaineiden välttämisellä olisi lopulta mitään vaikutusta mihinkään, mutta koska se mulla tuntuu toimivan, niin olen tyytyväinen.

Totta, mutta mua jotenkin vähän ärsyttää tukea lisäravinneteollisuutta pelkän plaseboefektin takia. Kun he kuitenkin mainostavat tuotteillaan olevan oikeasti vaikutusta ja sit se onkin palseboa. Mut pääasia kai, että se himo lakkaa.

Ja kun kysyit tuosta suklaasta, niin syön sitä siksi, että se on älyttömän hyvää, pidän sen mausta. Toisaalta myös siksi, että elimistöni huutaa sitä ja toisinaan teen niinkin typerästi, että paikkaan enerigavajettani suklaalla ja kierre sen kuin vahvistuu.

Mut siis hirveän vaikea enää erotella, että milloin syön makeaa nautinnokseni ja herkkuna, milloin energianlähteenä. Eli en osaa enää erottaa elimistöni signaaleja tässä asiassa.
 
[QUOTE="aloittaja";23636560]

Ja kun kysyit tuosta suklaasta, niin syön sitä siksi, että se on älyttömän hyvää, pidän sen mausta. Toisaalta myös siksi, että elimistöni huutaa sitä ja toisinaan teen niinkin typerästi, että paikkaan enerigavajettani suklaalla ja kierre sen kuin vahvistuu.

Mut siis hirveän vaikea enää erotella, että milloin syön makeaa nautinnokseni ja herkkuna, milloin energianlähteenä. Eli en osaa enää erottaa elimistöni signaaleja tässä asiassa.[/QUOTE]

Just näin on mullakin! Ja sitten kun sitä karkkia on ahminut ällötykseen asti, niin pitää saada jotain suolaista, sitten menee taas makea alas jne.
 

Yhteistyössä