mä en pysty lopettaan syömistä!! oikeesti tää on jonkinasteinen syömishäiriö??!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ällö possu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

ällö possu

Vieras
mulla on kausia, ehkä kaks tai kolme vuodessa kun todella tsemppaan ja katson mitä suuhuni laitan, liikun ja laihdun muutaman kilon.
mutta kun tulosta ei tule mun mielestä tarpeeksi nopeasti ja jatkuvasti on nälkä ja huono olla, niin ratkean taas syömään.
ja mä vaan syön, ihan "tunteettomasti" joko kun on niin hyvää et ei pysty lopettaan ennenkun oikeesti on huono olo ja meinaa revetä tai ihan vaan siks kun sattuu oleen ruokaa tms.

tänään olen syönyt aamulla lautasellisen puuroa, kaksi näkkäriä ja pienen kulhollisen rahkaa. ihan vaan kun teki mieli vaikka puuro olis riittäny.
päivällä söin ison lautasellisen kinkkukiusausta ja kaks leipää, ihan vaan kun oli niin hyvää et oli ihan pakko, vaikka puoletkin siitä määrästä olis riittäny.
jnejne.

mulla ei ole pienintäkään itsekuria, joko kaikki hyvä pois ja huono olo tilalle tai sitten syön kaiken. tää on ihan sairasta. äsken söin NELJÄ leipää maksamakkaralla kun tuli maksamakkarahimo pitkästä aikaa ja oli niin hyvää!! siis NELJÄ!! hyi helvetti.

oon 175cm pitkä ja painan n.87kg.
en ole mikään "läski", mutta vatsassa ja reisissä on löllöö.. luonnollisesti..

pitäskö mun ihan oikeesti hakeutua hoitoon?! kun itsekuria ei vaan kertakaikkiaan ole, niin voiko tällaseen saada apua??!!
 
ai normaaleja ruokamääriä?! neljä voileipää kerrasta?! ei mun mielestä kun vähemmälläkin pärjäis..
liikun tasan sen verran mitä töissä tarvii liikkua ja sit lenkit koirien kanssa, syksyisin sienestän jne, mutta en harrasta mitään zumbaa tms koska ne ei vaan ole mua varten..
ennen ratsastin ja olin aika timmissä kunnossa, mutta kun hevoseni kuoli, niin jotenkin kuoli koko harrastus.. :(
 
samaa miettinyt. Miksei sitä voi vain syödä sen verran tarvii, miksi on pakko mässäillä, vain koska on niin hyvää. Ja miksi hitossa kaikki epäterveellinen on niin hyvää??

olisipa olemassa joku ruokahalua hillitsevä lääke. Miten sitä onkaan laskenut itsensä tähän jamaan.
 
Minä niin tiedän tunteen! Itelläki oli tosi vaikea olla ottamatta sitä santsilautasta, tai niitä leipiä enemmän kuin yhden.

Mutta niin sitä vaan tuli otettua itseä niskasta kiinni. Iltapalaa ei tule enää syötyä ja lenkillekkin olen joka päivä raahautunut. Limukkaa en enää juo ja karkkia en ole syönyt pariin kuukauteen. Painoa on tippunut 6 kiloa 1,5 kuukaudessa.

Siihen täytyy vaan olla tosi hyvä motivaatio. Semmonen asenne ei riitä että minäpä nyt yritän laihtua. Vaan täytyy panostaa ihan täysillä.
Toivon että löydät jostain sen motivaation. Otat vaikka jonkun ystäväsi kanssa haasteen että kumpikin laihtuu jonkun verran tietyssä ajassa,
 
Kyllä minä voin syödä neljä voikkaria kerralla jos on hyvää leipää ja hyviä päällisiä, ja miksi ihmeessä en söisi jos mieli tekee? Toki pärjäisin vähemmälläkin varmasti mutta jos yrittäisin syödä vain juuri ja juuri sen verran että huutavin nälkä menee ohi niin todennäköisesti päätyisin ajattelemaan ruokaa melkein koko ajan ja sitten jossain vaiheessa repsahtaisin ahmimaan törkeästi herkkuja ja sitten olisi morkkis. Parempi siis nauttia ruoasta ihan hyvällä omallatunnolla, sillä tekniikalla ainakin oma painoni on aina kurissa pysynyt.
 

Yhteistyössä