Mä haluan että sä kuolet...

[äitix2]

Näin sano mun rakas 4v poika. Mä oon niin väsyny tuohon lapseen, mulla on niin konstit loppu. Hieman tulee huonoäiti olo ku oma lapsi sanoo noin ja samalla yrittää nyrkeillä huitoa!Mikä meillä on mennyt kasvatuksessa pieleen? Poika ei usko mua pätkääkään, ei yhtää mitään, tekee just niinku itse haluaa. Isäänsä kyllä uskoo mut mua ei! Sanoo että et sä ole edes aikuinen. Päiväkodissa käyttäytyy kuulemma ku enkeli ja muiden seurassa, mut ku oon keskenään lasten kans niin poika muuttuu hirviöksi!
Aamulla ku kiukutteli taas otin syliin ja pidin niin kauan et rauhottu, eli varmaan 15 min. Sit pyys anteeksi ja hetken jakso olla taas rauhassa. Pikkusisko saa kans osakseen pojan kiukkuttelet, lyö ohimennen jos sisko sattuu olemaan tiellä ym ym ym...

 

[..]

olet mokannut

 

[ap]

olet mokannut

kiitos! just tätä mä nyt tarvinki! ;(

 

[Harald Hippiäinen]

Soskusta perhetyöntekijä, lähete lastenpsykiatrian puolelle. Keskustele päiväkodin henkilökunnan kanssa. Osaavat ohjata mistä saa apua.

 

[.]

kiukutella.

 

[vierailija]

olet mokannut

Mikähän se sinä olet sanomaan onko joku mokannut vai ei! Ehkä edellämaintussa tilanteessa tarvis enemmän tukea ja neuvoja kun sun toteamuksia mokaamisesta.. Tuliko nyt hyvä mieli?

 

[Harald Hippiäinen]

olet mokannut

Hyvä äiti kysyy apua kuten ap. Hienoa tuomita ihminen yhden viestin perusteella :headwall:

 

[nenne]

olet mokannut

Höpö höpö.


Sille konstaillaan, kuka on tärkein!

Ap, olet lapsellesi tärkein.

Lapsi kokeilee rajoja, olet ehkä liian pehmeä? Laita kunnon rajat, tulee lapselle turva.

 

[vieras]

kiukutella.

Samaa mieltä, lähimmälle uskaltaa näyttää kiukkunsa. Jaksamista! Ja ei tuon ikäinen vielä ymmärrä mitä kuolema tarkoittaa, jostain kuullut eikä ymmärrä.

 

[En ole ammattilainen..]

olet mokannut

TOSI KANNUSTAVAA!! Toivottavasti itse joudut joskus samanlaiseen tilanteeseen ja tulet täältä hakemaan apua niin että sinut tyrmätään samanlaisin kommentein...

No sitten asiaan.. Minä luulen, että sun kannattaa kysyä joltain asiantuntijalta neuvoa.. Onhan niitä ammattilaisia, jotka voisivat tilannettasi auttaa. Tollaset on tosi hankalia, varsinkin näin ulkopuolisen silmin katsottuna kun ei tunne eikä tiedä tilanteesta mitään enempää.

Tärkeetä on kuitenkin se, että näytät lapsellesi että välität ja rakastat häntä, huomioit extrapaljon sillon kun hän on kiltti. Ehkä voisit kehitellä jonkun "tarrataulukon" johon hän saisi kerätä hyvän käytöksen tarroja ja jokaisesta hellästä ja kivasta siskoon tai perheeseen kohdistuvasta teosta tai sanoista saisi tarran myös.. Kun tarroja on tarpeeksi, hän saisi jotain palkinnoksi? En tiedä.

Voimia, toivottavasti löydät ratkaisun ja jaksat sisukkaasti ja rauhallisesti tilanteet käydä läpi. Rauhallisuus on avain sana, älä alennu lapsen tasolle huutamalla ja raivoamalla (tiedän sen olevan hankalaa, itsekin monesti joudun korottamaan ääntäni ja se harmittaa myöhemmin eikä auta tilanteessa yhtään..)

TSEMPPIÄ!

 

[vieras]

Mitäs jos et ottaiskaan syliin, vaan laittaisit jäähylle, jossa saa kiukkuu ihan itekseen. Sitten kun on kiukut kiukuttu, ni saa tulla pyytämään anteeksi.

Lapset on julmia. Mutta sun on saatava auktoriteetti kuitenkin takaisin.

Oletko paljon tehny sitä että tyyliin "et saa jätskiä jos et lopeta" yms... Ja kuitenkin sitten antanut jätskiä.

Vähän on menny joku kuitenkin pieleen, mutta nyt sun on otettava itseäs niskasta kiinni, että saat kunnioituksen takaisin... Ja nyrkeillä hei heiluta!!!

 

[minä]

Toi tarrataulukko on ihan pop kyllä lasten mieleen. Suosittelen =)

 

[äitix3]

kiukutella.

Samaa mieltä, lähimmälle uskaltaa näyttää kiukkunsa. Jaksamista! Ja ei tuon ikäinen vielä ymmärrä mitä kuolema tarkoittaa, jostain kuullut eikä ymmärrä.

Peesi. Meilläkin olen minä, äiti, se jolle kaikki kakka kaadetaan niskaan, isät pääsee helpolla. Tsemppii aplle...

 

[ap]

olet mokannut

TOSI KANNUSTAVAA!! Toivottavasti itse joudut joskus samanlaiseen tilanteeseen ja tulet täältä hakemaan apua niin että sinut tyrmätään samanlaisin kommentein...

No sitten asiaan.. Minä luulen, että sun kannattaa kysyä joltain asiantuntijalta neuvoa.. Onhan niitä ammattilaisia, jotka voisivat tilannettasi auttaa. Tollaset on tosi hankalia, varsinkin näin ulkopuolisen silmin katsottuna kun ei tunne eikä tiedä tilanteesta mitään enempää.

Tärkeetä on kuitenkin se, että näytät lapsellesi että välität ja rakastat häntä, huomioit extrapaljon sillon kun hän on kiltti. Ehkä voisit kehitellä jonkun "tarrataulukon" johon hän saisi kerätä hyvän käytöksen tarroja ja jokaisesta hellästä ja kivasta siskoon tai perheeseen kohdistuvasta teosta tai sanoista saisi tarran myös.. Kun tarroja on tarpeeksi, hän saisi jotain palkinnoksi? En tiedä.

Voimia, toivottavasti löydät ratkaisun ja jaksat sisukkaasti ja rauhallisesti tilanteet käydä läpi. Rauhallisuus on avain sana, älä alennu lapsen tasolle huutamalla ja raivoamalla (tiedän sen olevan hankalaa, itsekin monesti joudun korottamaan ääntäni ja se harmittaa myöhemmin eikä auta tilanteessa yhtään..)

TSEMPPIÄ!

Kiitos!

Yritän kyllä huomioida mahd. paljon. Poika ollu aina niin huomionkipeä, et oppinu sen jo kauan kauan sitte et tarvii syliä ja yhteistä tekemistä.

Mietin vaan tuota ku päiväkodissa käyttäytyy niin hyvin, et "joutuuko" siellä olemaan täysin huomiotta, siis tarkotan et jääkö siellä muiden varjoon huomiossa ku on niin kiltisti.
Oon yrittäny saada keskustelu aikaa päiväkodissa mut kai he unohtanu asian ku lupasivat tulostaa mulle ne lappuset mitkä pitää ensin täyttää, mut ei oo näkyny!

 

[ap]

Mitäs jos et ottaiskaan syliin, vaan laittaisit jäähylle, jossa saa kiukkuu ihan itekseen. Sitten kun on kiukut kiukuttu, ni saa tulla pyytämään anteeksi.

Lapset on julmia. Mutta sun on saatava auktoriteetti kuitenkin takaisin.

Oletko paljon tehny sitä että tyyliin "et saa jätskiä jos et lopeta" yms... Ja kuitenkin sitten antanut jätskiä.

Vähän on menny joku kuitenkin pieleen, mutta nyt sun on otettava itseäs niskasta kiinni, että saat kunnioituksen takaisin... Ja nyrkeillä hei heiluta!!!

En todellakaan lahjomaan ole alkanu. En tiedä missä menny vikaan, normaali kasvatus, normaalit rutiinit...

Tuo tarrajuttu olis ihan kokeiltavan arvonen idea!

 

[...]

olette mokanneet

 

[En ole ammattilainen.]

olet mokannut

TOSI KANNUSTAVAA!! Toivottavasti itse joudut joskus samanlaiseen tilanteeseen ja tulet täältä hakemaan apua niin että sinut tyrmätään samanlaisin kommentein...

No sitten asiaan.. Minä luulen, että sun kannattaa kysyä joltain asiantuntijalta neuvoa.. Onhan niitä ammattilaisia, jotka voisivat tilannettasi auttaa. Tollaset on tosi hankalia, varsinkin näin ulkopuolisen silmin katsottuna kun ei tunne eikä tiedä tilanteesta mitään enempää.

Tärkeetä on kuitenkin se, että näytät lapsellesi että välität ja rakastat häntä, huomioit extrapaljon sillon kun hän on kiltti. Ehkä voisit kehitellä jonkun "tarrataulukon" johon hän saisi kerätä hyvän käytöksen tarroja ja jokaisesta hellästä ja kivasta siskoon tai perheeseen kohdistuvasta teosta tai sanoista saisi tarran myös.. Kun tarroja on tarpeeksi, hän saisi jotain palkinnoksi? En tiedä.

Voimia, toivottavasti löydät ratkaisun ja jaksat sisukkaasti ja rauhallisesti tilanteet käydä läpi. Rauhallisuus on avain sana, älä alennu lapsen tasolle huutamalla ja raivoamalla (tiedän sen olevan hankalaa, itsekin monesti joudun korottamaan ääntäni ja se harmittaa myöhemmin eikä auta tilanteessa yhtään..)

TSEMPPIÄ!

Kiitos!

Yritän kyllä huomioida mahd. paljon. Poika ollu aina niin huomionkipeä, et oppinu sen jo kauan kauan sitte et tarvii syliä ja yhteistä tekemistä.

Mietin vaan tuota ku päiväkodissa käyttäytyy niin hyvin, et "joutuuko" siellä olemaan täysin huomiotta, siis tarkotan et jääkö siellä muiden varjoon huomiossa ku on niin kiltisti.
Oon yrittäny saada keskustelu aikaa päiväkodissa mut kai he unohtanu asian ku lupasivat tulostaa mulle ne lappuset mitkä pitää ensin täyttää, mut ei oo näkyny!

Kannattaa muistuttaa asiasta. Päiväkodissa on tosi paljon työtä hoitajilla, monen lapsen asiat, joten voi käydä inhimillinen moka että unohtaa.. Tai sitten siellä on kiire, että muistavat kyllä, mutta eivät ehdi. Senkin takia kannattaa mainita asiasta vielä, jotta ymmärtävät asian vakavuuden kunnolla.