Mä olen outo! (tästä voitte olla samaa mieltä ilman riitaakin ;))

[Darwinin leski]

Ihan todella. Tämä ei ole mikään vitsi. Ihmetyttää, että erosta on nyt viikko, ja on mulla välillä ollut hiukan haikea mieli, mutta mua ei ole itkettänyt, masentanut, surettanut, ei mitään sellaista. Eikö kuuluisi? Mitään suurta draamaa ei ole ollut, ja ukon kanssa on välit hyvät (kävi juuri kahvillakin) - miksei musta tunnu miltään?

Musta ei tunnu muutenkaan oikein mikään miltään. Hyvät asiat kyllä, onneksi. Masentuneisuutta tämä ei ole. Ja kaiken lisäksi mä olen aina ollut tämmöinen, ei oikein mikään nujerra. Toki olen apea, kun suru kohtaa yms. Mutta kun katson toisia samassa tilanteessa olevia (esim. nyt lapsen vakava sairaus), niin omat tuntemukset tuntuu tosi mitättömiltä :/

Notta vaikka itse sanonkin, niin mielestäni tämä on hieman outoa. Outo mieli. Outo minä :snotty:

 

[MargeSimpson]

Jospa se on niin iso helpotus sulle, tai oot osannut odottaa tota niin kauan että nyt se ei tunnu suurelta draamalta.

 

[vieras]

mut voihan olla että noi tuntemukset tulee viiveellä..

 

[niin]

et ehkä ole tajunnut tai sisästänyt vielä kunnolla tilannetta?

 

[nibbler]

kaikki kai ajallaan... sano mummo lumihangessa.

jos sua ei oikeesti itketä? jos sä et nää syytä itkeä? jos sä näät että ero oli paras ratkasu, niinmitä sitä itkemään?

ero ei oo aina huono juttu.

 

[Darwinin leski]

Jospa se on niin iso helpotus sulle, tai oot osannut odottaa tota niin kauan että nyt se ei tunnu suurelta draamalta.

Nii-i, en mä tiedä. Kun mulla on lähinnä semmonen "ihan sama" -fiilis :snotty:

 

[Sen pituinen se]

Tai sitten ne tunteet tulee jälkijunalla

 

[Darwinin leski]

mut voihan olla että noi tuntemukset tulee viiveellä..

Vois olla joo, mutta kun tämä on ollut aina tämmöstä. Siis aina. Semmonen "ihan sama" -olo, kun jotain sellaista tapahtuu, mistä normaalisti pitäisi kai olla kurja mieli.

 

[Kärsäpärstäinen]

Ei kai joka asiassa tarvitse olla mitään erityistä draamaa... ?

 

[Leija]

Minulla kävi niin että surin eroa etukäteen niin monta kuukautta että surutyö oli jo tehty kun ero oikeasti toteutui. Silloin olin helpottunut ja salaa iloinen ja huoleton.

 

[Darwinin leski]

kaikki kai ajallaan... sano mummo lumihangessa.

jos sua ei oikeesti itketä? jos sä et nää syytä itkeä? jos sä näät että ero oli paras ratkasu, niinmitä sitä itkemään?

ero ei oo aina huono juttu.

Niinpä, niinpä... Mutta kyllä musta jotkut asiat pahalta tuntuu, esim. se, että exä on surrut, tai muutenkin sellaiset asiat jotka kohdistuvat muihin - ne mua surettavat. Mutta musta itsestäni ei tunnu miltään. En mä tiedä :/

 

[Darwinin leski]

Ei kai joka asiassa tarvitse olla mitään erityistä draamaa... ?

Ei, mutta mulla ei ole sitä oikeasti missään. Ehkei tämä sillä tavalla huolestuttavaa ole, kun hyvät asiat tuntuvat hyvältä kyllä, ihan normaalisti. Outoa vaan. Mutta tämmönen mä olen kyllä ollut ihan aina.

 

[Alaston lohikäärme]

Jos sä oot vaan tehny sen oikean ratkaisun. Musta tuntu kans ihan neutraalilta sillon ku exän kans tilit pantiin tasan.

 

[Darwinin leski]

Jos sä oot vaan tehny sen oikean ratkaisun. Musta tuntu kans ihan neutraalilta sillon ku exän kans tilit pantiin tasan.

Niin se voi olla. Muttei se selitä sitä, että sama juttu jokaisen asian kohdalla. No, eka perseelleen mennyt matikankoe mua kyllä harmitti ja suretti, mutta muita juttuja en sitten muistakaan ihan lähitulevaisuudesta.

 

[miisku]

mä oon kuule ihan samanlainen..saatan surra muiden puolesta..mutta omista asioissa olen hyvin samankaltainen!
mä en myöskään osaa "panikoida" asioita etukäteen..esim.raskausaikana tms!

 

[Darwinin leski]

mä oon kuule ihan samanlainen..saatan surra muiden puolesta..mutta omista asioissa olen hyvin samankaltainen!
mä en myöskään osaa "panikoida" asioita etukäteen..esim.raskausaikana tms!

Mä kyllä ajattelen kaikkia. Semmosia "worst case scenarioita" on päässä aina, mutta en mä niitäkään murehdi, mietin vaan, ei mulle tule niistä pahaa oloa.

Tosi kiva tietää että on joku muukin tunne-elämältään vajavainen yksilö :snotty: (älä suutu, mutta musta ainakin tuntuu tommoselta)

Vitutus on kyllä tuttu tunne. Esim. tämään mua otti kalloon, kun terveystiedosta tuli 10-, koska menetin puolikkaan pisteen kun unohdin ateroskleroosin vaikutuksen aivojen suoniin. Mä saan arvosanaksi kuitenkin kympin tosta kurssista, eli voisi ajatella että mitä väliä on tolla miinuksella, eikö? Mutta mua se vitutti ihan suunnattomasti.

Mutta mä en sure juurikaan koskaan, mitään.