T
Turkilmas
Vieras
Oikeesti, sisko eilen kyseli että mitä mä oikeen teen päivisin kotona. Kerroin että saatan esikoisen kouluun, siivoilen, teen ruokaa, touhuan vauvan kanssa jne.jne. Ja hiljaisina hetkinä istun tässä koneella.
Sisko katsoi pitkään ja totesi että mä varmaan kuolen tylsyyteen. Hän kun tietää millainen tuli takamuksen alla kulkija mä yleensä olen.
Vaan kun en tylsisty. Nautin vaan valtavasti ja kauhuissani jo nyt mietin että joskus tulevaisuudessa pitäis tehdä töitäkin. Ja kun mä en parhaalla tahdollanikaan saa näistä päivistä raskaita. Joskus on tietty vaikeita päiviä kun pinnaa kiristää. Mutta silloinkin se on kyllä pientä vanhaan elämään verrattuna.
Mä niin nautin siitäkin kun päivittäin ehtii siivota ja paikat on järjestyksessä. Toisaalta nautin siitäkin että jos laiskotuttaa (kuten tänään), niin voin myös jättää siivoamatta ja vaan huilailla.
Tää arki varmaan muuttuu raskaammaksi kun vauva alkaa liikkua, mutta nyt mulla on vaan niin autuas olo samalla kun kauhistelen miten ikinä enää jaksan raskasta "normiarkea"
Sisko katsoi pitkään ja totesi että mä varmaan kuolen tylsyyteen. Hän kun tietää millainen tuli takamuksen alla kulkija mä yleensä olen.
Vaan kun en tylsisty. Nautin vaan valtavasti ja kauhuissani jo nyt mietin että joskus tulevaisuudessa pitäis tehdä töitäkin. Ja kun mä en parhaalla tahdollanikaan saa näistä päivistä raskaita. Joskus on tietty vaikeita päiviä kun pinnaa kiristää. Mutta silloinkin se on kyllä pientä vanhaan elämään verrattuna.
Mä niin nautin siitäkin kun päivittäin ehtii siivota ja paikat on järjestyksessä. Toisaalta nautin siitäkin että jos laiskotuttaa (kuten tänään), niin voin myös jättää siivoamatta ja vaan huilailla.
Tää arki varmaan muuttuu raskaammaksi kun vauva alkaa liikkua, mutta nyt mulla on vaan niin autuas olo samalla kun kauhistelen miten ikinä enää jaksan raskasta "normiarkea"