Mä oon niiiin kyrsiintynyt työelämään ja tähän oravanpyörään :(

[voi itku]

Meillä on iso perhe ja mulla olisi niin kädet täynnä töitä tässä kotonakin. Haluaisin pitää kodin siistinä ja tehdä ruokaa, olla koululaisia vastassa ja hoitaa pienempiä kotona.

Nyt mun elämäni on yhtä oravanpyörässä juoksemista, työni inhottaa minua suuresti. Kotoa käsin voisin hyvin tehdä jotain esim. nettikauppaa tms. Teen nyt tälläkin hetkellä kotikutsuilla tehtävää myyntityötä oman työni ohella.

Mitä ihmettä sitä keksisi, että voisi olla kotona lasten kanssa, mutta että saisi kuitenkin edes hivenen tulojakin...

Aina puhutaan, että pitää vain uskaltaa ja olla rohkea päätöksissään. Miten sitä uskaltaisi vain heittäytyä pois tästä pyörästä. Ja kun mieskään ei tajua ahdistustani ja toiveitani tehdä jotain ihan muuta

 

[vierailija]

Pystytkö mitenkään "laajentamaan" kotikutsuilla tehtävää myyntityötä, että saisit siitä enemmän rahaa? Onko jokin kosmetiikkasarja?

 

[no]

miksi et vain jää pois työstä ja tee vain myyntityötä? Voisitteko karsia kuluja, jotta voisitte elää pienemmillä tuloilla?

 

[pulla]

oon nähny työssäni niin monta nettikaupan pyörittäjää joilla homma menny mönkään, joten mietihän sitä vielä uusiks.

 

[hömppö]

Ihan samat fiilikset Se vaan, että meillä on vaan 3 lasta. Vanhin tosin on vaikeampi kuin nää 2 nuorempaa yhdessä ja todella vaatii paljon meiltä vanhemmilta. Olin tässä viikon lomalla ja eilen mies totes, että meidän kaikkien elämä ois niin paljon helpompaa jos äiti (=minä ) ois kotona :| Kyllä mä ainaki aattelin, et kesän jälkeen mun on ihan pakko jotain ratkasua tähän keksiä.

 

[voi itku]

Pystytkö mitenkään "laajentamaan" kotikutsuilla tehtävää myyntityötä, että saisit siitä enemmän rahaa? Onko jokin kosmetiikkasarja?

Pystyisin varmasti laajentamaan tuota kotikutsutyötäni, se on sujunut tosi kivasti, ei ole muuten kosmetiikkaa. Jotenkin sitä on vain tottunut tähän kuluttamiseen ja siitä on hankalaa päästä eroon. Pitäisi paeta johonkin korpeen vuodeksi perheen kanssa, jotta osaisi taas arvostaa sitä mikä on oleellista...

 

[pulla]

Määkin ihan oikeesti tosi tympääntyny tähän ainaiseen kiireeseen, väsymykseen ja ärtymykseen. Lomalla ja viikonloppuna olo ihan toinen. Mutta toisaalta en kyllä halua jäädä kotiinkaan, sekään ei oo mun juttu. Osa-aikatyö olis sopiva, mutta taloudellisesti ei kannattava.

 

[voi itku]

Ihan samat fiilikset Se vaan, että meillä on vaan 3 lasta. Vanhin tosin on vaikeampi kuin nää 2 nuorempaa yhdessä ja todella vaatii paljon meiltä vanhemmilta. Olin tässä viikon lomalla ja eilen mies totes, että meidän kaikkien elämä ois niin paljon helpompaa jos äiti (=minä ) ois kotona :| Kyllä mä ainaki aattelin, et kesän jälkeen mun on ihan pakko jotain ratkasua tähän keksiä.

Mä olen miettinyt kanssa ihan samaa, että kyllä mun täytyy jokin ratkaisu tähän keksiä, ei tämä toimi millään näin. Sinulla on ihana mies, kun on sanonut noin! Minun mieheni ei tuollaisia sano, olettaa vain, että käyn töissä Hän itse haluaisi jäädä syksyllä lasten kanssa kotiin, mutta eipä se minua auta...

 

[Yes I Can]

Mitään ei saa ellei kokeile tai edes yritä.

Itse aion syksyn tullen jäädä työelämästä kotiin kun esikoinen menee kouluun.
Turvana oma pikku yritys ja sillä aion pärjätä, en varmasti rikastu rahallisesti mutta elämä on erilailla rikasta kun nyt
Pienet tulot, pienet menot.

(suoramyyntiä)

 

[voi itku]

Määkin ihan oikeesti tosi tympääntyny tähän ainaiseen kiireeseen, väsymykseen ja ärtymykseen. Lomalla ja viikonloppuna olo ihan toinen. Mutta toisaalta en kyllä halua jäädä kotiinkaan, sekään ei oo mun juttu. Osa-aikatyö olis sopiva, mutta taloudellisesti ei kannattava.

Osa-aikatyö olisi kyllä kiva, se olisi ihan toinen juttu, kuin tämä kokopäivä puurtaminen... Mutta rahallisesti tosiaan vähän niin ja näin... En tiedä sitten, jos saisin tuota kotikutsuhommaa lisättyä niin, että se kompensoisi palkan pienentymisen. Lottovoitto olisi ratkaisu

 

[vieras]

Minkälaiset tilukset teillä on? Voisitko kasvattaa suurimman osaa kasviksista itse kesän aikana? Metsästys, kalastus, marjastus? Marjastamalla kerättiin aikoinaan 20 000mk puolukoilla ja mustikoilla kun rakennettiin yhdessä kesässä.

 

[hömppö]

Mä olen miettinyt kanssa ihan samaa, että kyllä mun täytyy jokin ratkaisu tähän keksiä, ei tämä toimi millään näin. Sinulla on ihana mies, kun on sanonut noin! Minun mieheni ei tuollaisia sano, olettaa vain, että käyn töissä Hän itse haluaisi jäädä syksyllä lasten kanssa kotiin, mutta eipä se minua auta...

Ehkä mun mies vaan näki kuinka paljon rauhallisempaa hänenkin kotiintulo oli kun ite olin ollut päivät lasten kans kotona. Ruokakaupassa oli käyty, ruoka laitettu, lapset käyny ulkona jne jne ja kotiintulo hällä niin mukavan rauhallista. Ja illalla jäi aikaa muuhunkin kuin kaupassakäyntiin ja ruoanlaittoon. Nyt kotiintulo on itkua ja hammasten kiristystä, jokaisella huutava nälkä, kiire jokapaikkaan ja kokoajan huono omatunto ja ajatus takaraivossa, että tämä ei nyt ihan oikeen mee....

 

[voi itku]

Mä olen miettinyt kanssa ihan samaa, että kyllä mun täytyy jokin ratkaisu tähän keksiä, ei tämä toimi millään näin. Sinulla on ihana mies, kun on sanonut noin! Minun mieheni ei tuollaisia sano, olettaa vain, että käyn töissä Hän itse haluaisi jäädä syksyllä lasten kanssa kotiin, mutta eipä se minua auta...

Ehkä mun mies vaan näki kuinka paljon rauhallisempaa hänenkin kotiintulo oli kun ite olin ollut päivät lasten kans kotona. Ruokakaupassa oli käyty, ruoka laitettu, lapset käyny ulkona jne jne ja kotiintulo hällä niin mukavan rauhallista. Ja illalla jäi aikaa muuhunkin kuin kaupassakäyntiin ja ruoanlaittoon. Nyt kotiintulo on itkua ja hammasten kiristystä, jokaisella huutava nälkä, kiire jokapaikkaan ja kokoajan huono omatunto ja ajatus takaraivossa, että tämä ei nyt ihan oikeen mee....

Sama fiilis mulla, illat on ihan peestä... Kaamea kiire kaikilla, ja todella kirkkaana ajatus, että ei tämä voi mennä näin... Tuntuu kaamealta ajatukselta, että elämä mennä viilettää tässä nyt ja minä seuraan vierestä kauhulla katsoen, että tätäkö tämä on?

Toki niitä hyviäkin hetkiä on, tottakai. Mutta enimmäkseen elämä on juoksemista ja suorittamista, ihan hullua, ei ole ihmisen hommaa ollenkaan... Olen ilmeisesti ihan väärällä alalla työssäni. Voisi auttaa jo kovasti sekin, että vaihtaisin totaalisesti alaa...

 

[hömppö]

Mä oon kans varmaan väärällä alalla mutta päätin, että vasta 40-vuotiaana vaihdan kokonaan eri alaan. Tällä hetkellä oon sairaanhoitaja, opiskelen työnohella terv.hoitajaksi mutta sit joskus 40-vuotiaana vois yrittää heittää koko hoitoalan koulutus kankkulan kaivoon ja miettiä muuta. Mutta joo, elämä pyyhkii ja tuntuu, että sitä seuraa ite vaan sivusta ja kulkee sumussa päivästä toiseen. Mä todellaki havahduin nyt loman aikana siihen, että esim. meidän vanhimmalla lapsella elämä ois niiiiiin paljon helpompaa jos voisin jäädä kotiin (hällä monenlaisia ongelmia mm. sosiaalisia ongelmia jne) ja sen asian tajuaminen meinaa särkeä mun sydämen. Pakko tehdä jotain :/

 

[pulla]

Määkin oon haaveillu lottovoitosta että kuin tää hullunmylly pysähtyis silloin ja me päästäis matkustamaan ja nauttimaan perheen kanssa elämästä ja kiireettömyydestä ennen kaikkea. Haaveita vain ne on... Turha kuvitella että voittais lotossa.