Mä oon niin kateellinen pienellä ikäerolla lapsensa saaneille..

["mona"]

Mä oon aina toivonut saavani kolme lasta pienillä ikäeroilla ja oon usein kateellinen katsellessani sellaisia perheitä jossa niin on. Meillä nyt kaksi poikaa 3,5v ja 10kk. Esikoisen syntymän jälkeen ei olla ehkäisyä käytetty, mutta tokaa odoteltiin silti yli kaksi vuotta ja todennäköisesti kolmatta myös.

Toki olen tosi onnellinen näistä kahdesta vaikkei kolmatta koskaan saataisikaan, mutta myös surullinen kun se haave kolmesta pinillä ikäeroilla ei koskaan täyty.

 

[joo i oo]

Tääl poika kesällä täyttää 5v ja toiveena oli 4v ikäero. nyt toivon et pikkusisarus ilmottdlis tulostaan ennen ku poika menee kouluuun. sullahan on lapset pienellä ikäerolla jo

 

[Leenuliinukka]

Miksi olisit halunnut pienillä ikäeroilla?

 

[Onaha]

Mä en tosiaankaan ole kateellinen pienistä ikäeroista. Sen verran hurjalta näyttää meno niissä perheissä, joissa pieni ikäero on!
Meillä ikäeroa lapsilla 4v+ ja erittäin hyvä niin!

 

[hjvcg]

Meillä ekan ja tokan ikäeroksi tuli Kolme vuotta vaikka pientä ikäeroa yritettiin. Nyt tokan ja kolmannen ikäeroksi tulee vain vuosi. Eli voi siinä näinkin käydä.

 

["mona"]

Miksi olisit halunnut pienillä ikäeroilla?

No en ihan tarkkaa tiedä, mutta aina olen niin ajatellut että sellaisen perheen haluaisin. Mulla on kaksi veljeä, joihin isommat ikäerot, ja lapsenakin toivoin samanikäistä sisarusta. Se varmaan vaikuttaa..

 

[Lau123]

Mä taas olen aina ajatellut, että toisen "on oltava" koulussa, ennen kuin seuraava tulee.

 

["mona"]

Meillä ekan ja tokan ikäeroksi tuli Kolme vuotta vaikka pientä ikäeroa yritettiin. Nyt tokan ja kolmannen ikäeroksi tulee vain vuosi. Eli voi siinä näinkin käydä.

Niin sitähän ei ikinä tiedä mitä tässä käy, mutta vielä ei ainakaan ole kuulunut. Oon varautunut kyllä pitkään odotukseen vaikka ne kuukausittaiset pettymykset raskaita onkin.

 

[määä]

Ymmärrän harmin. Pieni ikäero on loistava! Jos olis tullu esim 5v tai yli väliä, niin toista ei olis varmaan edes yritetty

 

["mona"]

Mä en tosiaankaan ole kateellinen pienistä ikäeroista. Sen verran hurjalta näyttää meno niissä perheissä, joissa pieni ikäero on!
Meillä ikäeroa lapsilla 4v+ ja erittäin hyvä niin!

Niin en tiedä sitten millasta se elämä niin olisi ollut. Meillä ikäero tuon vajaa kolme ja on tosi helppoa ja mukavaa ollu. Ja olen siis superonnellinen että sisarus tuolle esikolle ylipäätään saatiin (vaikka isommallakin ikäerolla), on pikkuveikka niin tärkeä.

 

[Rigel]

Minäkään en saanut sellaista perhettä, jonka olin aina ajatellut haluavani. Ihan alkajaisiksi esikoinen oli väärää sukupuolta, ja itsekin olin jo vuoden liian vanha. Kakkosta odottaessani mun piti olla unelmieni mukaan jo kolmen äiti, ja lopulta lapsista yksi puuttuu kokonaan...

Anteeksi kovin, mutta yritähän pärjätä. Isossa ikäerossa on puolensa. Jopa 15 vuoden ikäerossa. Siitä minulla ei tosin ole kokemusta, mutta uskon, että perheestäsi voi tulla juuri sinun unelmiesi perhe, kunhan vain itse huomaat sen.

 

["mona"]

Ymmärrän harmin. Pieni ikäero on loistava! Jos olis tullu esim 5v tai yli väliä, niin toista ei olis varmaan edes yritetty

No mä kyllä halusin sisaruksen esikolle vaikka ois ollu millanen ikäero.Mutta tän kolmannen yrittämisen kohdalla oon miettinyt että jaksanko sitten mitään tosi pitkää ikäeroa ja paluuta vauva-arkeen joskus 8vuoden päästä. No ikä mulla taitaa tulla vastaan ennen sitä et ei ehkä tarvi tolalsta miettiä..

 

[Madicken04]

Kaikissa ikäeroissa on puolensa ja tietty lapsetkin on erilaisia.

Kannattaa mielummin nautiskella niistä hyvistä puolista mitä kuuluu siihen että esikoinen on jo vähän isompi. Varmasti arki omalla laillaan sujuvampaa kuin kahden "vauvan" kanssa.

Omilla neljällä lapsella ikäerot ovat 1v3kk - 4,5v - 2v. Näin jälkeenpäin ajatellen voisin ajatella että olisi ollut kiva jos olisi ollut nämä kaksi paria sellaisilla 2-2,5v ikäeroilla ja siinä niiden välissä vaikka 5-7v.

 

["mona"]

Niin eihän sitä tietenkään kokoajan tuu mietittyä. Mun hyvällä ystävällä on kolme lasta pienellä ikäerolla ja usein kun niitä tavataan niin tulee mieleen tuo oma haave. Toki tässä isommassa ikäerossa on puolensa kun voidaan jo nyt touhuta paljon enemmän juttuja kuin tuo mun ystävä niiden kolmen pienen kanssa.

 

[Irski]

kyllä mä luulen, että lapsista ainakin kavereita tulee keskenään, vaikka ikäero olisikin joku 4vuotta! sittenhän itse pääsee jo helpommalla, kun esim 4v ei enää vaipoissa ja niin hoidettavissa, sen kaa voi neuvotella paremmin, esim vaikeampi kieltää jotain puolitoistavuotiasta syömästä koiranruokaa sillä aikaa ku ite kikität vauvaa tms..

 

["mie"]

Meillä juniori pääsee ihan kivasti isompien sisarusten kanssa samoihin juttuihin mukaan (ei tietysti aina, mutta aika usein), vaikka ikäeroa on hänellä isompiin 5 ja 7v.

 

[Ultramariini]

Minäkään en saanut sellaista perhettä, jonka olin aina ajatellut haluavani. Ihan alkajaisiksi esikoinen oli väärää sukupuolta, ja itsekin olin jo vuoden liian vanha. Kakkosta odottaessani mun piti olla unelmieni mukaan jo kolmen äiti, ja lopulta lapsista yksi puuttuu kokonaan...

Anteeksi kovin, mutta yritähän pärjätä. Isossa ikäerossa on puolensa. Jopa 15 vuoden ikäerossa. Siitä minulla ei tosin ole kokemusta, mutta uskon, että perheestäsi voi tulla juuri sinun unelmiesi perhe, kunhan vain itse huomaat sen.

Ja joskus voi huomata sellaisenkin, että omilla lapsilla ei ole sellaista äitiä, kun on heillä ajatellut olevan. :ashamed:

 

[hellsbells]

Meillä on 2 lasta, ikäeroa heillä on 2v 11kk. Olisin halunnut pienemmän ikäeron, mutta nyt kun on tuollainen ikäero niin olen TODELLA TYYTYVÄINEN! Ihan pirun helppoa. Isompi lapsi syö itse, ei vaippoja, nukkuu itsekseen, hänelle menee puhe perille, pitää vauvalle seuraa, jne. Ihan mahtavaa!

 

[Loppakorva]

Meillä on pojat 2,4 ja 6, aika hulinaa ollut. Toisinaan mietin että MITÄS JÄRKEÄ TÄSSÄKIN OLI!

 

[Miili]

No eihän teillä kovin iso ikäero lapsilla oo. Ja se kolmas saattaa ilmoittaa piankin tulostaan kun et stressaa asialla, annat asioiden mennä omalla painollaan.
Meillä pienempi ilmoitti tulostaan ihan yllättäen, mutta hyvä niin, muuten meillä todennäköisesti olisi vain yksi lapsi . Musta on ihanaa että lapset voivat olla samassa päiväkodissa, samassa koulussa, jutella isompina salaisuuksistaan (toivottavasti) keskenään ja kiinnostuksen kohteet ovat samantapaisia.
Nää on mielipidejuttuja mutta itselläni on 9 vuotta vanhempi sisko ja se on ihan liikaa. Sekin että edellinen on jo koulussa on mun mielestä liian iso ikäero.

 

[Rigel]

Musta on ihanaa että lapset voivat olla samassa päiväkodissa, samassa koulussa, jutella isompina salaisuuksistaan (toivottavasti) keskenään ja kiinnostuksen kohteet ovat samantapaisia.
Nää on mielipidejuttuja mutta itselläni on 9 vuotta vanhempi sisko ja se on ihan liikaa. Sekin että edellinen on jo koulussa on mun mielestä liian iso ikäero.

Eihän tuo nyt pelkkä mielipideasia ole. Sinä et ole siskosi kanssa läheinen, ja se on teidän tilanteenne. Joku toinen kertoo samaa, vaikka ikäeroa on alle vuosi.

Ja joku on sisaruksen kanssa läheinen, vaikka ikäeroa on yli kymmenen vuotta.

 

[Ultramariini]

Minulla(meillä siis ) on kolme lasta pari kuukautta yli neljässä vuodessa. Esikoisella ja keskimmäisellä on alle kaksi vuotta ikäeroa, keskimmäisellä ja kuopuksella taas melkein kaksi ja puoli vuotta.
Ikäerot eivät aina määritä läheisyysastetta,nuo kaksi nuorempaa ovat paljon läheisempiä keskenään, kuin esikoinen ja keskimmäinen, joiden ikäero on pienempi.
He kävyät samaa koulua, he asuvat samassa kodissa. Siinäpä melkein ne yhdistävät tekijät ovatkin. Tai no ehkä vähän liiottelin, mutta kovin ovat erilaisia keskenään ja vaikka samassa perheessä elävät, ovat kovin erilaisissa maailmoissa.

 

[Miili]

Eihän tuo nyt pelkkä mielipideasia ole. Sinä et ole siskosi kanssa läheinen, ja se on teidän tilanteenne. Joku toinen kertoo samaa, vaikka ikäeroa on alle vuosi.

Ja joku on sisaruksen kanssa läheinen, vaikka ikäeroa on yli kymmenen vuotta.

En kylläkään sanonut etteikö oltaisi läheisiä. Nuorempana vaan yhdessä tekeminen oli vaikeeta, kun toinen leikki nukeilla ja toinen seurusteli jne.

 

[Rigel]

En kylläkään sanonut etteikö oltaisi läheisiä. Nuorempana vaan yhdessä tekeminen oli vaikeeta, kun toinen leikki nukeilla ja toinen seurusteli jne.

Klaari.

Yhdessä tekeminen on myös toisinaan helppoa, kun ikäeroa on riittävästi. Mutta nämä on siis sittenkin pelkästään mielipidejuttuja; olen valmis pyörtämään kaikki aiemmat puheeni.

 

["Kukin tyylillään"]

No mä en ole kateellinen. Vanhempi tyttö täytti just 8 ja nuorempi on vähän päälle 2 vuotias. Sisko on ollut rakas syntymästä saakka ja sitä on hoidettu innokkaasti. Siskolle opetetaan sanoja ja uusia taitoja ja isompi tykkää puuhailla pienemmän kanssa. Vanhemmasta tytöstä on ollut iso apu, kun touhuaa pienemmän kanssa kun esimerkiksi valmistan ruokaa. Sitten kun isomman mielenkiinto jossain vaiheessa loppuu pienempää kohtaan, pienempi onkin jo sen verran iso ettei tarvitse jatkuvaa peräänkatsomista. Tää on täydellinen ikäero. Meille.