Mä oon niin väsyny. Voiko avioliitossa elävä olla näin paljon "yh"

[surullinen äiti]

En siis ole virallisesti yksinhuoltaja, vaikka siltä välillä tuntuu. Mies tekee kahta työtä. Toisesta tulee niin toiseen lähtee Silloin kun on kotona niin lähinnä nukkuu väsymystään pois.

Meillä kolme alle kouluikäistä lasta ja pienin alle 1 v, joka valvottaa öisin aika paljon. Itelläki väsymys painaa. Isompien lasten kans en ehdi/jaksa tehdä juuri mitään. Keskenään reppanat joutuvat leikkimään lähes koko ajan. Itellä menee aika vauvan perushoidossa (nukutus, syötöt, vaipotus yms) Vauvankaan kans en jaksa leikkiä ja olla henkisesti läsnä niin kuin haluaisin.

Oon vaan niin rikki ja surullinen. Joskus käy aina mielessä että entä jos uskaltaisin erota. mutten oikeasti halua. Rakastan miestäni ja hän minua ja lapsia. Mut miksi hän ei halua nähdä asiaa minun kannalta. Lapset onneksi vaikuttaisivat olevan hyvin tasapainoisia, onnellisia ja iloisia, vaikka minä olenkin välillä tosi onneton.

 

[HELP]

Joten osaan jollakin tavalla ymmärtää tilannettasi... Meillä käy perhetyöntekijä kerran viikossa, saisitko vastaavaa apua? Lisäksi käyn psyk.polilla purkamassa tuntemuksiani, kysypä neuvolan kautta sinne lähetettä...? Teillä tosin mies tekee edes perheen vuoksi kahta työtä, eikä vaan omaa itsekkyyttään ole poissa kotoa, mutta eipä se tosin sun oloasi juurikaan auta...!

 

[NN]

Meillä lähes sama.. mut oon yrittäny jaksaa tukea nyt viimetteen kuukauden ajan ja muuttaa asennettani. Kyllähän sitä kaikkee mielessä käy ja miettii mitä järkee tässä on, mut koeta jaksaa.

 

[vieras]

En siis ole virallisesti yksinhuoltaja, vaikka siltä välillä tuntuu. Mies tekee kahta työtä. Toisesta tulee niin toiseen lähtee Silloin kun on kotona niin lähinnä nukkuu väsymystään pois.

Meillä kolme alle kouluikäistä lasta ja pienin alle 1 v, joka valvottaa öisin aika paljon. Itelläki väsymys painaa. Isompien lasten kans en ehdi/jaksa tehdä juuri mitään. Keskenään reppanat joutuvat leikkimään lähes koko ajan. Itellä menee aika vauvan perushoidossa (nukutus, syötöt, vaipotus yms) Vauvankaan kans en jaksa leikkiä ja olla henkisesti läsnä niin kuin haluaisin.

Oon vaan niin rikki ja surullinen. Joskus käy aina mielessä että entä jos uskaltaisin erota. mutten oikeasti halua. Rakastan miestäni ja hän minua ja lapsia. Mut miksi hän ei halua nähdä asiaa minun kannalta. Lapset onneksi vaikuttaisivat olevan hyvin tasapainoisia, onnellisia ja iloisia, vaikka minä olenkin välillä tosi onneton.

No minkäs takia sun mies tekee noin paljon töitä?

 

[ap]

Joten osaan jollakin tavalla ymmärtää tilannettasi... Meillä käy perhetyöntekijä kerran viikossa, saisitko vastaavaa apua? Lisäksi käyn psyk.polilla purkamassa tuntemuksiani, kysypä neuvolan kautta sinne lähetettä...? Teillä tosin mies tekee edes perheen vuoksi kahta työtä, eikä vaan omaa itsekkyyttään ole poissa kotoa, mutta eipä se tosin sun oloasi juurikaan auta...!

kiitos kirjoituksestasi. Seki "helpottaa" kun tietää ettei ole yksin tässä tilanteessa. Totta ettei mieheni käy koskaan baareissa tai hyppää omissa harrastuksissaan. On vaan oikeesti työnarkomaani. Perheen eteen tietty tekee, ja auttaahan se rahallisesti tosi paljon kun miehen tulot ihan hyvät. Mutta minä kaipaan sitä perheen yhteistä aikaa! En niinkään sitä kuuluisaa omaa aikaa. Kyllä se mies kotonakin on (jos ap viestistäni sai sen kuvan ettei ole koskaan kotona) ja tekee kotitöitäkin. parhaansa kait hänki yrittää - omalla tavallaan - mutta joskus näkökulmamme ovat valovuosien päässä toisistaan. :/

 

[Peppari]

Miksi mies tekee niin paljon duunia?

 

[maissihiiri]

No teillä olis varmaan varaa kustantaa sulle apua, vaikka kotisiivous? Tai maksaa vaikka MLL:n lapsenvahdille, että pääsisit itse vaikka jumppaan? Tiedän tunteen, mun mies tekee kans paljon töitä, alkuun kun harmitti ja ahdisti, mutta nyt oon jo tottunut tähän tilanteeseen.

 

[yks kans]

Mä elän samassa tilanteessa tosin lapsia on vain yksi - luojankiitos! Mäkin kaipaisin sitä perheen yhteistä aikaa mutta... Eipä tässä voi kuin sopeutua. Joskus tosin mietin et jos oisin yh niin joskus sais ees sitä omaa aikaa kun kai mies sit joskus lapsen luokseen haluais.

 

[viekku]

Mä elän samassa tilanteessa tosin lapsia on vain yksi - luojankiitos! Mäkin kaipaisin sitä perheen yhteistä aikaa mutta... Eipä tässä voi kuin sopeutua. Joskus tosin mietin et jos oisin yh niin joskus sais ees sitä omaa aikaa kun kai mies sit joskus lapsen luokseen haluais.

aivankuin olisin itse tuon lopun kirjoittanut.. näin myös minä ajattelen..

 

[no]

Jos kerran tekee paljon töitä niin maksatte sulle ja lapsille hoitoapua. MLL:n tyttöjä leikittämään ja siivoojaa.