Mä tartten rautalankaa, auttakaas hiukan. Miehestä asiaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei edes teini enää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei edes teini enää

Vieras
Olen ihastunut erääseen työkaveriini, ollut jo jonkin aikaa. Meillä on hauskaa yhdessä, ja olen ollut huomaavinani että välimme ovat jotenkin läheisemmät kuin muilla. Katseita, hymyjä, flirttiä, kaikenlaista pientä. Mies on koskettanut mua muutaman kerran ohimennen, "vahingossa" ja tarkoituksella. En kuitenkaan tiedä miehen tunteista, onko ihastunut muhun vai ei. Kai tässä jotain varovaista tunnustelua puoleen ja toiseen on.

Viikolla tehtiin taas töitä yhdessä. Istuttiin vierekkäin, ja mä menin ihan viereen, lähelle. Käsivartemme koskettivat toisiaan, samoin jalkamme. Kosketus ei ollut mikään kevyt hipaisu, vaan jalkamme suorastaan painautuivat toisiinsa. En tiedä, kumpi teki mitä, mutta istuimme niin pitkän aikaa. Mies ei vetäytynyt pois eikä kauemmas, ehkä jopa painautui vain minua vasten kovemmin. Tuo tilanne oli ihana mutta hämmentävä. En tiedä, voiko päätellä siitä että hänelläkin on tunteita minua kohtaan? Eikö yleensä vältellä tuollaista koskettamista tai vetäydytään kauemmas, jos joku tulee omalle henkilökohtaiselle reviirille..

Olen epävarma ja niin ihastunut, että en osaa katsoa tätä asiaa puolueettomasti. Ehkä joku teistä osaisi auttaa?
 
Varmaan on molemminpuolista ihastusta ilmassa tai ainakin fyysistä kiinnostusta. Olennaista on, että mitä sille tekee, kun olette samassa työpaikassakin. Mitä jos siitä tuleekin jotakin ja sitten se loppuukin, niin pystytkö jatkamaan samassa paikassa tai joudutko lähtemään muualle? Mieti, haluatko miehestä oikeasti jotakin ja onko ns. poikaystävämateriaalia. Pelkän munan perässä ei työpaikalla kannata juosta. Sellaiset pitää hoitaa muualla.

Onko työpaikallasi tylsää, stressaavaa tai kriisitilanne? Silloin tulee helpommin ihastumisia.
 
Mä en juokse pelkän panon perässä, enkä usko että tuo mieskään. Muuten kai tässä olisi jo jotain sen suuntaista tehtykin. Me ollaan molemmat sijaisena tuolla, joten sinällään tilanne molemmille sama. Ja kyllä mä uskon että pystyn jatkamaan tuolla, jos tässä käykin huonosti. Olen kyllä miettinyt asiaa. Mä haluan sen ihmisen mun elämääni oikeasti, ei mulle riitä enää pelkkä flirtti. Kun vaan saisi selvyyden siitä, mitä tuo mies haluaa vai onko tässä hänen puoleltaan edes ihastusta olemassa.
 
Minkä tyyppinen mies on? Jos ei ole tosi ujo, niin uskon, että uskaltaa tehdä jossakin vaiheessa aloitteen. Siten tietää paremmin, että on tosiaan kiinnostunut, kuin että itse kysyisi treffeille tms. Toivottavasi teillä on tarpeeksi aikaa vielä samassa työpaikassa, ettei ole pakko hätiköidä.
 
Ei ole mitenkään "tosi ujo", mutta ehkä semmoinen harkitsevainen ja rauhallinen luonne. On meillä ainakin puoli vuotta vielä yhteistä aikaa tuolla jäljellä. Mä olen niin ihastunut, että olen täysin sokea totuudelle ja todellisuudelle, siksi kai täälläkin kyselen. Pelkään, että näen asiat omalta kannaltani suotuisina, en sellaisina mitä ne oikeasti ovat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei edes teini enää;22909686:
En mä uskalla, ennenkuin mulla on joku haju siitä onko sekin ihastunut muhun vai ei..

No sillähän se selviää! Ja mitä menetät jo kysyt - pah, et mitään! Mutta jos et kysy...
 
[QUOTE="vieras";22909696]Odottaisin vielä. Mies ehkä haluaa katsella minkälainen tyyppi olet. Ole oma itsesi. Älä ala olemaan liian ihastunut miehen seurassa, niin ei pelästy.[/QUOTE]

Elämä on lyhyt, ei kannata odottaa. Joku muu voi viedä miehen, kun et uskalla tehdä asialle mitään.
 
Äää.. Ei saa, ahdistaa jo muutenkin. Mä voin tehdä aloitteen, jos oikeasti tiedän että tää on molemminpuolista. Ei mulla ole pokkaa kysyä suoraankaan (kiinnostuksesta). Voi kyllä olla, että jos tätä jatkuu vielä tarpeeksi kauan, en pysty hillitsemään itseäni vaan teen tunteeni selviksi. Tavalla tai toisella.
 
voi sua! voin vain kuvitella miten kammo tilanne! itsellä oli ihan sama juttu kahdesti. ensimmäinen ratkesi niin, että sattumalta näin miehen baarissa ja menin änkeytymään seuraan. kohteliaasti se totesi, että oon ihan ok, mutta antaa olla...ja vähäks hävetti duunissa sen jälkeen! sanoin itseni irti melko pian. toinen tapaus oli se, että mies pisti kaverinsa asialle. sanoi että epäilee miehen olevan kiinnostunut mhdolisesti, huhupuheita. ja siinä sitten itse kerroin, että ihan mielenkiintoinen heppu. ja tadaase tuli pyytää mua kahville ja siitä seukattiin 4 vuotta.

tsemppiä!

laita joku duunikaveri tunnustelureissulle!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei edes teini enää;22909726:
Äää.. Ei saa, ahdistaa jo muutenkin. Mä voin tehdä aloitteen, jos oikeasti tiedän että tää on molemminpuolista. Ei mulla ole pokkaa kysyä suoraankaan (kiinnostuksesta). Voi kyllä olla, että jos tätä jatkuu vielä tarpeeksi kauan, en pysty hillitsemään itseäni vaan teen tunteeni selviksi. Tavalla tai toisella.

No sittenpähän tuilee =) ei sulla ole kiire mihinkään, kyllä saä muutaman viikon tai kuukauden kestät! Miksi tässä maailmassa ihmisillä on koko ajan niin kamala kiire jonnekin?!?
 

Similar threads

V
Viestiä
7
Luettu
640
Aihe vapaa
Kuormasta ei pidä syödä!
K

Yhteistyössä