P
Pastori
Vieras
Olisiko kellään tietoa onko niitä edes mahdollista ostaa jostakin?
http://www.yannarthusbertrand.com/index_new.htm
Yann Arthus-Bertrand ja Maa ilmasta - luonnonsuojelua lintuperspektiivistä
Haalistuneen vihreä sydän avaralla niityllä. Yksinäinen mökki uponneena loputtoman oloiseen metsämassaan. Kirpun kokoinen kalastaja kimaltelevan meren keskellä. Huikaisevan turkoosinsininen juova, joka leviää ja muuttuu sokkeloiseksi labyrintiksi täyttäen vähitellen koko kuvan. Katsoja tutkii otoksia hämmentyneenä kunnes yhtäkkiä tajuaa: sehän on maa, ilmasta kuvattuna.
Kuva: Yann Arthus-Bertrand
Ranskalaisen Yann Arthus-Bertrandin valokuvat ovat kokonaisvaltainen elämys. Ne avaavat katsojalle täysin uuden tavan katsoa maailmaa ja luonnon ihmeellistä kauneutta, sekä myös sen äärimmäistä haavoittuvaisuutta ja asteittaista tuhoutumista. Ihmisen oma pienuus on suorastaan käsin kosketeltavaa, eikä luonnon voima jää kenellekään epäselväksi, kun katselee trooppisen tulivuoren purkauksesta tai vaikkapa Australian koralliriutoista otettuja ilmakuvia.
Helsingin juhlaviikoille saatu Maa ilmasta -näyttely on nähnyt maailmanlaajuisesti arviolta 50 miljoonaa katsojaa ja se on ollut esillä muun muassa Lontoossa, Reykjavikissa, Lissabonissa ja Amsterdamissa. Lasipalatsinaukiolla 17.6.-18.9. on näytteillä 120 Arthus-Bertrandin teosta: kuvia trooppisista sademetsistä hiekkaisille aavikoille, senegalilaiselta kalatorilta Antarktiksen kylmille jäätiköille.
Maailmanmatkaaja ja linssilude
Yann Arthus-Bertrand syntyi 13. päivänä maaliskuuta vuonna 1946. Lyhyen elokuvatähti- ja ohjaajakokeilun jälkeen rakkaus luontoon vei voiton ja hän asettui luonnonsuojelualueen johtoon Keski-Ranskaan. 30-vuotiaana hän muutti vaimonsa kanssa Keniaan tutkimaan leijonien elintapoja Massai Maran luonnonsuojelualueelle, missä varsinainen valokuvausinnostus sai alkunsa. Siellä hän kirjoitti myös ensimmäisen kirjansa Lions vuonna 1981.
Tarinan kertominen kuvallisesti oli Arthus-Bertrandille kuitenkin tärkeintä ja niinpä hän palasi Ranskaan ja syventyi visuaaliseen journalismiin, erikoisalueinaan seikkailu-, urheilu- ja luontovalokuvaus. Arthus-Bertrandin työt ovatkin kansainvälisesti tunnustettuja ja niitä julkaistaan alan kunnioitetuimmissa lehdissä, kuten esimerkiksi National Geographicissa. Omasta intohimostaan valokuvataiteilija kertoo seuraavaa:
"Rajatessa valokuvaa katsotaan maailmaa intensiivisemmin ja ammattimaisemmin. Silmä on jatkuvasti valppaana ja tunteet tulevat vasta myöhemmin. Ajan kanssa kamerasta tulee oman itsensä jatke. Olenkin käytännössä kykenemätön katsomaan maailmaa ilman kameran linssiä. Minulla on pakkomielle Isosta Kuvasta. Niin paljon, että olisin mieluummin näkemättä tiettyjä asioita kuin että katsoisin niitä kameran läpi. Luonnollisesti, muistan erityisesti ne kuvat mitä ei ikinä tullut otettua."
Taidetta luonnon puolesta
Kuva: Yann Arthus-Bertrand
Vuonna 1995 Arthus-Bertrand aloitti kunnianhimoisen projektin UNESCO:n tukemana: hän halusi luoda tieteellisen datapankin maapallosta ilmasta nähtynä. Rakkaus luontoon ja huoli maapallon tilasta sai hänet tekemään tämän jatkuvan planeettamme ekosysteemin tarkkailun uudesta kuvakulmasta. Tähän mennessä hän on kuvannut yli 150 maassa ja projektilla ei näy loppua.
Yann Arthus-Bertrand haluaa Maa ilmasta -näyttelyllä kertoa luonnon kauneudesta koko laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. Samalla hän muistuttaa, että ympäristö tai sen ongelmat eivät tunne valtioiden rajoja. Taiteilija vie kuvansa esille kaupungin jokapäiväiseen elämään, keskelle sen kiireistä arkea. Hän haluaa tavoittaa kuvillaan mahdollisimman paljon ihmisiä eri puolilla maailmaa ja samalla muistuttaa, että kestävä kehitys maapallolla on meidän jokaisen käsissä. Arthus-Bertrand vakuuttaa, että nykypäivän elämä ja siihen liittyvät kulutustottumukset, teollisuustuotanto ja luonnonvarojen hyödyntäminen eivät ole ikinä ennen olleet yhtä kestämättömällä pohjalla.
Vaikka Arthus-Bertrandilla on jo uudet projektit käynnissä, ovat ilmakuvat vieläkin tärkeä osa hänen työtään. Tavoitteena on yhä edelleen kuvata ympäröivää maailmaa sellaisena kuin se hänelle näyttäytyy: ihmeellisenä, loputtoman monimuotoisena, mutta haavoittuvana.
Osallistu Itämeri-työhön
Arthus-Bertrandin näyttelyssä käyneet voivat valita mielestään vaikuttavimman valokuvan ja äänestää sitä tekstiviestillä. Äänestäneiden kesken arvotaan Maa ilmasta -aiheisia palkintoja. Helsingin juhlaviikkojen partneri Fonecta lahjoittaa 5 senttiä / äänestäjä WWF:n Itämeri-työhön.
Toinen tapa suojella kallisarvoista mertamme on ostaa Juhlaviikkojen tapahtumiin ns. Itämeri-lippu: normaalilippu, jonka hintaan lisättävät kaksi euroa käytetään WWF:n Itämeri-työhön. Itämerta voi siis suojella esimerkiksi nauttiessaan klassisesta musiikista Finlandia-talossa tai katsellessaan upeita taideteoksia.
Kuten myös Arthus-Bertrand, myös WWF haluaa antaa ihmisille paremman ymmärryksen kestävästä kehityksestä ja siitä, miten tärkeästä asiasta loppujen lopuksi on kyse. Arthus-Bertrandin valokuvat julistavat kestävään kehitykseen perustuvien vaihtoehtoisten ratkaisujen tärkeyttä - asia, jota myös WWF korostaa päivittäisessä työssään elävän luonnon ja myös ihmisen puolesta.
Teksti: Eeva Louko
Yann Arthus-Bertrand ja Maa ilmasta - luonnonsuojelua lintuperspektiivistä
Haalistuneen vihreä sydän avaralla niityllä. Yksinäinen mökki uponneena loputtoman oloiseen metsämassaan. Kirpun kokoinen kalastaja kimaltelevan meren keskellä. Huikaisevan turkoosinsininen juova, joka leviää ja muuttuu sokkeloiseksi labyrintiksi täyttäen vähitellen koko kuvan. Katsoja tutkii otoksia hämmentyneenä kunnes yhtäkkiä tajuaa: sehän on maa, ilmasta kuvattuna.
Kuva: Yann Arthus-Bertrand
Ranskalaisen Yann Arthus-Bertrandin valokuvat ovat kokonaisvaltainen elämys. Ne avaavat katsojalle täysin uuden tavan katsoa maailmaa ja luonnon ihmeellistä kauneutta, sekä myös sen äärimmäistä haavoittuvaisuutta ja asteittaista tuhoutumista. Ihmisen oma pienuus on suorastaan käsin kosketeltavaa, eikä luonnon voima jää kenellekään epäselväksi, kun katselee trooppisen tulivuoren purkauksesta tai vaikkapa Australian koralliriutoista otettuja ilmakuvia.
Helsingin juhlaviikoille saatu Maa ilmasta -näyttely on nähnyt maailmanlaajuisesti arviolta 50 miljoonaa katsojaa ja se on ollut esillä muun muassa Lontoossa, Reykjavikissa, Lissabonissa ja Amsterdamissa. Lasipalatsinaukiolla 17.6.-18.9. on näytteillä 120 Arthus-Bertrandin teosta: kuvia trooppisista sademetsistä hiekkaisille aavikoille, senegalilaiselta kalatorilta Antarktiksen kylmille jäätiköille.
Maailmanmatkaaja ja linssilude
Yann Arthus-Bertrand syntyi 13. päivänä maaliskuuta vuonna 1946. Lyhyen elokuvatähti- ja ohjaajakokeilun jälkeen rakkaus luontoon vei voiton ja hän asettui luonnonsuojelualueen johtoon Keski-Ranskaan. 30-vuotiaana hän muutti vaimonsa kanssa Keniaan tutkimaan leijonien elintapoja Massai Maran luonnonsuojelualueelle, missä varsinainen valokuvausinnostus sai alkunsa. Siellä hän kirjoitti myös ensimmäisen kirjansa Lions vuonna 1981.
Tarinan kertominen kuvallisesti oli Arthus-Bertrandille kuitenkin tärkeintä ja niinpä hän palasi Ranskaan ja syventyi visuaaliseen journalismiin, erikoisalueinaan seikkailu-, urheilu- ja luontovalokuvaus. Arthus-Bertrandin työt ovatkin kansainvälisesti tunnustettuja ja niitä julkaistaan alan kunnioitetuimmissa lehdissä, kuten esimerkiksi National Geographicissa. Omasta intohimostaan valokuvataiteilija kertoo seuraavaa:
"Rajatessa valokuvaa katsotaan maailmaa intensiivisemmin ja ammattimaisemmin. Silmä on jatkuvasti valppaana ja tunteet tulevat vasta myöhemmin. Ajan kanssa kamerasta tulee oman itsensä jatke. Olenkin käytännössä kykenemätön katsomaan maailmaa ilman kameran linssiä. Minulla on pakkomielle Isosta Kuvasta. Niin paljon, että olisin mieluummin näkemättä tiettyjä asioita kuin että katsoisin niitä kameran läpi. Luonnollisesti, muistan erityisesti ne kuvat mitä ei ikinä tullut otettua."
Taidetta luonnon puolesta
Kuva: Yann Arthus-Bertrand
Vuonna 1995 Arthus-Bertrand aloitti kunnianhimoisen projektin UNESCO:n tukemana: hän halusi luoda tieteellisen datapankin maapallosta ilmasta nähtynä. Rakkaus luontoon ja huoli maapallon tilasta sai hänet tekemään tämän jatkuvan planeettamme ekosysteemin tarkkailun uudesta kuvakulmasta. Tähän mennessä hän on kuvannut yli 150 maassa ja projektilla ei näy loppua.
Yann Arthus-Bertrand haluaa Maa ilmasta -näyttelyllä kertoa luonnon kauneudesta koko laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. Samalla hän muistuttaa, että ympäristö tai sen ongelmat eivät tunne valtioiden rajoja. Taiteilija vie kuvansa esille kaupungin jokapäiväiseen elämään, keskelle sen kiireistä arkea. Hän haluaa tavoittaa kuvillaan mahdollisimman paljon ihmisiä eri puolilla maailmaa ja samalla muistuttaa, että kestävä kehitys maapallolla on meidän jokaisen käsissä. Arthus-Bertrand vakuuttaa, että nykypäivän elämä ja siihen liittyvät kulutustottumukset, teollisuustuotanto ja luonnonvarojen hyödyntäminen eivät ole ikinä ennen olleet yhtä kestämättömällä pohjalla.
Vaikka Arthus-Bertrandilla on jo uudet projektit käynnissä, ovat ilmakuvat vieläkin tärkeä osa hänen työtään. Tavoitteena on yhä edelleen kuvata ympäröivää maailmaa sellaisena kuin se hänelle näyttäytyy: ihmeellisenä, loputtoman monimuotoisena, mutta haavoittuvana.
Osallistu Itämeri-työhön
Arthus-Bertrandin näyttelyssä käyneet voivat valita mielestään vaikuttavimman valokuvan ja äänestää sitä tekstiviestillä. Äänestäneiden kesken arvotaan Maa ilmasta -aiheisia palkintoja. Helsingin juhlaviikkojen partneri Fonecta lahjoittaa 5 senttiä / äänestäjä WWF:n Itämeri-työhön.
Toinen tapa suojella kallisarvoista mertamme on ostaa Juhlaviikkojen tapahtumiin ns. Itämeri-lippu: normaalilippu, jonka hintaan lisättävät kaksi euroa käytetään WWF:n Itämeri-työhön. Itämerta voi siis suojella esimerkiksi nauttiessaan klassisesta musiikista Finlandia-talossa tai katsellessaan upeita taideteoksia.
Kuten myös Arthus-Bertrand, myös WWF haluaa antaa ihmisille paremman ymmärryksen kestävästä kehityksestä ja siitä, miten tärkeästä asiasta loppujen lopuksi on kyse. Arthus-Bertrandin valokuvat julistavat kestävään kehitykseen perustuvien vaihtoehtoisten ratkaisujen tärkeyttä - asia, jota myös WWF korostaa päivittäisessä työssään elävän luonnon ja myös ihmisen puolesta.
Teksti: Eeva Louko
http://www.wwf.fi/tiedotus/featureartikkelit/suomenkieliset_artikkelit/artikkelit/yann_arthus_bertrand.html
http://www.yannarthusbertrand.com/index_new.htm
Yann Arthus-Bertrand ja Maa ilmasta - luonnonsuojelua lintuperspektiivistä
Haalistuneen vihreä sydän avaralla niityllä. Yksinäinen mökki uponneena loputtoman oloiseen metsämassaan. Kirpun kokoinen kalastaja kimaltelevan meren keskellä. Huikaisevan turkoosinsininen juova, joka leviää ja muuttuu sokkeloiseksi labyrintiksi täyttäen vähitellen koko kuvan. Katsoja tutkii otoksia hämmentyneenä kunnes yhtäkkiä tajuaa: sehän on maa, ilmasta kuvattuna.
Kuva: Yann Arthus-Bertrand
Ranskalaisen Yann Arthus-Bertrandin valokuvat ovat kokonaisvaltainen elämys. Ne avaavat katsojalle täysin uuden tavan katsoa maailmaa ja luonnon ihmeellistä kauneutta, sekä myös sen äärimmäistä haavoittuvaisuutta ja asteittaista tuhoutumista. Ihmisen oma pienuus on suorastaan käsin kosketeltavaa, eikä luonnon voima jää kenellekään epäselväksi, kun katselee trooppisen tulivuoren purkauksesta tai vaikkapa Australian koralliriutoista otettuja ilmakuvia.
Helsingin juhlaviikoille saatu Maa ilmasta -näyttely on nähnyt maailmanlaajuisesti arviolta 50 miljoonaa katsojaa ja se on ollut esillä muun muassa Lontoossa, Reykjavikissa, Lissabonissa ja Amsterdamissa. Lasipalatsinaukiolla 17.6.-18.9. on näytteillä 120 Arthus-Bertrandin teosta: kuvia trooppisista sademetsistä hiekkaisille aavikoille, senegalilaiselta kalatorilta Antarktiksen kylmille jäätiköille.
Maailmanmatkaaja ja linssilude
Yann Arthus-Bertrand syntyi 13. päivänä maaliskuuta vuonna 1946. Lyhyen elokuvatähti- ja ohjaajakokeilun jälkeen rakkaus luontoon vei voiton ja hän asettui luonnonsuojelualueen johtoon Keski-Ranskaan. 30-vuotiaana hän muutti vaimonsa kanssa Keniaan tutkimaan leijonien elintapoja Massai Maran luonnonsuojelualueelle, missä varsinainen valokuvausinnostus sai alkunsa. Siellä hän kirjoitti myös ensimmäisen kirjansa Lions vuonna 1981.
Tarinan kertominen kuvallisesti oli Arthus-Bertrandille kuitenkin tärkeintä ja niinpä hän palasi Ranskaan ja syventyi visuaaliseen journalismiin, erikoisalueinaan seikkailu-, urheilu- ja luontovalokuvaus. Arthus-Bertrandin työt ovatkin kansainvälisesti tunnustettuja ja niitä julkaistaan alan kunnioitetuimmissa lehdissä, kuten esimerkiksi National Geographicissa. Omasta intohimostaan valokuvataiteilija kertoo seuraavaa:
"Rajatessa valokuvaa katsotaan maailmaa intensiivisemmin ja ammattimaisemmin. Silmä on jatkuvasti valppaana ja tunteet tulevat vasta myöhemmin. Ajan kanssa kamerasta tulee oman itsensä jatke. Olenkin käytännössä kykenemätön katsomaan maailmaa ilman kameran linssiä. Minulla on pakkomielle Isosta Kuvasta. Niin paljon, että olisin mieluummin näkemättä tiettyjä asioita kuin että katsoisin niitä kameran läpi. Luonnollisesti, muistan erityisesti ne kuvat mitä ei ikinä tullut otettua."
Taidetta luonnon puolesta
Kuva: Yann Arthus-Bertrand
Vuonna 1995 Arthus-Bertrand aloitti kunnianhimoisen projektin UNESCO:n tukemana: hän halusi luoda tieteellisen datapankin maapallosta ilmasta nähtynä. Rakkaus luontoon ja huoli maapallon tilasta sai hänet tekemään tämän jatkuvan planeettamme ekosysteemin tarkkailun uudesta kuvakulmasta. Tähän mennessä hän on kuvannut yli 150 maassa ja projektilla ei näy loppua.
Yann Arthus-Bertrand haluaa Maa ilmasta -näyttelyllä kertoa luonnon kauneudesta koko laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. Samalla hän muistuttaa, että ympäristö tai sen ongelmat eivät tunne valtioiden rajoja. Taiteilija vie kuvansa esille kaupungin jokapäiväiseen elämään, keskelle sen kiireistä arkea. Hän haluaa tavoittaa kuvillaan mahdollisimman paljon ihmisiä eri puolilla maailmaa ja samalla muistuttaa, että kestävä kehitys maapallolla on meidän jokaisen käsissä. Arthus-Bertrand vakuuttaa, että nykypäivän elämä ja siihen liittyvät kulutustottumukset, teollisuustuotanto ja luonnonvarojen hyödyntäminen eivät ole ikinä ennen olleet yhtä kestämättömällä pohjalla.
Vaikka Arthus-Bertrandilla on jo uudet projektit käynnissä, ovat ilmakuvat vieläkin tärkeä osa hänen työtään. Tavoitteena on yhä edelleen kuvata ympäröivää maailmaa sellaisena kuin se hänelle näyttäytyy: ihmeellisenä, loputtoman monimuotoisena, mutta haavoittuvana.
Osallistu Itämeri-työhön
Arthus-Bertrandin näyttelyssä käyneet voivat valita mielestään vaikuttavimman valokuvan ja äänestää sitä tekstiviestillä. Äänestäneiden kesken arvotaan Maa ilmasta -aiheisia palkintoja. Helsingin juhlaviikkojen partneri Fonecta lahjoittaa 5 senttiä / äänestäjä WWF:n Itämeri-työhön.
Toinen tapa suojella kallisarvoista mertamme on ostaa Juhlaviikkojen tapahtumiin ns. Itämeri-lippu: normaalilippu, jonka hintaan lisättävät kaksi euroa käytetään WWF:n Itämeri-työhön. Itämerta voi siis suojella esimerkiksi nauttiessaan klassisesta musiikista Finlandia-talossa tai katsellessaan upeita taideteoksia.
Kuten myös Arthus-Bertrand, myös WWF haluaa antaa ihmisille paremman ymmärryksen kestävästä kehityksestä ja siitä, miten tärkeästä asiasta loppujen lopuksi on kyse. Arthus-Bertrandin valokuvat julistavat kestävään kehitykseen perustuvien vaihtoehtoisten ratkaisujen tärkeyttä - asia, jota myös WWF korostaa päivittäisessä työssään elävän luonnon ja myös ihmisen puolesta.
Teksti: Eeva Louko
Yann Arthus-Bertrand ja Maa ilmasta - luonnonsuojelua lintuperspektiivistä
Haalistuneen vihreä sydän avaralla niityllä. Yksinäinen mökki uponneena loputtoman oloiseen metsämassaan. Kirpun kokoinen kalastaja kimaltelevan meren keskellä. Huikaisevan turkoosinsininen juova, joka leviää ja muuttuu sokkeloiseksi labyrintiksi täyttäen vähitellen koko kuvan. Katsoja tutkii otoksia hämmentyneenä kunnes yhtäkkiä tajuaa: sehän on maa, ilmasta kuvattuna.
Kuva: Yann Arthus-Bertrand
Ranskalaisen Yann Arthus-Bertrandin valokuvat ovat kokonaisvaltainen elämys. Ne avaavat katsojalle täysin uuden tavan katsoa maailmaa ja luonnon ihmeellistä kauneutta, sekä myös sen äärimmäistä haavoittuvaisuutta ja asteittaista tuhoutumista. Ihmisen oma pienuus on suorastaan käsin kosketeltavaa, eikä luonnon voima jää kenellekään epäselväksi, kun katselee trooppisen tulivuoren purkauksesta tai vaikkapa Australian koralliriutoista otettuja ilmakuvia.
Helsingin juhlaviikoille saatu Maa ilmasta -näyttely on nähnyt maailmanlaajuisesti arviolta 50 miljoonaa katsojaa ja se on ollut esillä muun muassa Lontoossa, Reykjavikissa, Lissabonissa ja Amsterdamissa. Lasipalatsinaukiolla 17.6.-18.9. on näytteillä 120 Arthus-Bertrandin teosta: kuvia trooppisista sademetsistä hiekkaisille aavikoille, senegalilaiselta kalatorilta Antarktiksen kylmille jäätiköille.
Maailmanmatkaaja ja linssilude
Yann Arthus-Bertrand syntyi 13. päivänä maaliskuuta vuonna 1946. Lyhyen elokuvatähti- ja ohjaajakokeilun jälkeen rakkaus luontoon vei voiton ja hän asettui luonnonsuojelualueen johtoon Keski-Ranskaan. 30-vuotiaana hän muutti vaimonsa kanssa Keniaan tutkimaan leijonien elintapoja Massai Maran luonnonsuojelualueelle, missä varsinainen valokuvausinnostus sai alkunsa. Siellä hän kirjoitti myös ensimmäisen kirjansa Lions vuonna 1981.
Tarinan kertominen kuvallisesti oli Arthus-Bertrandille kuitenkin tärkeintä ja niinpä hän palasi Ranskaan ja syventyi visuaaliseen journalismiin, erikoisalueinaan seikkailu-, urheilu- ja luontovalokuvaus. Arthus-Bertrandin työt ovatkin kansainvälisesti tunnustettuja ja niitä julkaistaan alan kunnioitetuimmissa lehdissä, kuten esimerkiksi National Geographicissa. Omasta intohimostaan valokuvataiteilija kertoo seuraavaa:
"Rajatessa valokuvaa katsotaan maailmaa intensiivisemmin ja ammattimaisemmin. Silmä on jatkuvasti valppaana ja tunteet tulevat vasta myöhemmin. Ajan kanssa kamerasta tulee oman itsensä jatke. Olenkin käytännössä kykenemätön katsomaan maailmaa ilman kameran linssiä. Minulla on pakkomielle Isosta Kuvasta. Niin paljon, että olisin mieluummin näkemättä tiettyjä asioita kuin että katsoisin niitä kameran läpi. Luonnollisesti, muistan erityisesti ne kuvat mitä ei ikinä tullut otettua."
Taidetta luonnon puolesta
Kuva: Yann Arthus-Bertrand
Vuonna 1995 Arthus-Bertrand aloitti kunnianhimoisen projektin UNESCO:n tukemana: hän halusi luoda tieteellisen datapankin maapallosta ilmasta nähtynä. Rakkaus luontoon ja huoli maapallon tilasta sai hänet tekemään tämän jatkuvan planeettamme ekosysteemin tarkkailun uudesta kuvakulmasta. Tähän mennessä hän on kuvannut yli 150 maassa ja projektilla ei näy loppua.
Yann Arthus-Bertrand haluaa Maa ilmasta -näyttelyllä kertoa luonnon kauneudesta koko laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. Samalla hän muistuttaa, että ympäristö tai sen ongelmat eivät tunne valtioiden rajoja. Taiteilija vie kuvansa esille kaupungin jokapäiväiseen elämään, keskelle sen kiireistä arkea. Hän haluaa tavoittaa kuvillaan mahdollisimman paljon ihmisiä eri puolilla maailmaa ja samalla muistuttaa, että kestävä kehitys maapallolla on meidän jokaisen käsissä. Arthus-Bertrand vakuuttaa, että nykypäivän elämä ja siihen liittyvät kulutustottumukset, teollisuustuotanto ja luonnonvarojen hyödyntäminen eivät ole ikinä ennen olleet yhtä kestämättömällä pohjalla.
Vaikka Arthus-Bertrandilla on jo uudet projektit käynnissä, ovat ilmakuvat vieläkin tärkeä osa hänen työtään. Tavoitteena on yhä edelleen kuvata ympäröivää maailmaa sellaisena kuin se hänelle näyttäytyy: ihmeellisenä, loputtoman monimuotoisena, mutta haavoittuvana.
Osallistu Itämeri-työhön
Arthus-Bertrandin näyttelyssä käyneet voivat valita mielestään vaikuttavimman valokuvan ja äänestää sitä tekstiviestillä. Äänestäneiden kesken arvotaan Maa ilmasta -aiheisia palkintoja. Helsingin juhlaviikkojen partneri Fonecta lahjoittaa 5 senttiä / äänestäjä WWF:n Itämeri-työhön.
Toinen tapa suojella kallisarvoista mertamme on ostaa Juhlaviikkojen tapahtumiin ns. Itämeri-lippu: normaalilippu, jonka hintaan lisättävät kaksi euroa käytetään WWF:n Itämeri-työhön. Itämerta voi siis suojella esimerkiksi nauttiessaan klassisesta musiikista Finlandia-talossa tai katsellessaan upeita taideteoksia.
Kuten myös Arthus-Bertrand, myös WWF haluaa antaa ihmisille paremman ymmärryksen kestävästä kehityksestä ja siitä, miten tärkeästä asiasta loppujen lopuksi on kyse. Arthus-Bertrandin valokuvat julistavat kestävään kehitykseen perustuvien vaihtoehtoisten ratkaisujen tärkeyttä - asia, jota myös WWF korostaa päivittäisessä työssään elävän luonnon ja myös ihmisen puolesta.
Teksti: Eeva Louko
http://www.wwf.fi/tiedotus/featureartikkelit/suomenkieliset_artikkelit/artikkelit/yann_arthus_bertrand.html
En kyllä osannu käyttää koko sivua, mutta muutaman sain näkyviin..
Mukavaa jos kelpasi. Ja tulinpahan itsekin samalla selanneeksi noita aivan uskomattoman kauniita kuvia. Eli kiitos itsellesikin innoituksesta. =)