MillaLilla
Onnea Lusiina! Teillekkin tuli kunnon kokoinen "pikkumies"!!
Ja myös Anulle onnea kotiutumisesta, taisi olla pitkä sairaalareissu.
Ensikertalaiselle ja Elmerille voimia loppi uodotukseen, ei ole enää pitkästi matkaa..
Synnytyksestä
Napakampia supisteluja oli tullut jo muutamana yönä kunnes tiistai aamuna 10.3. ne eivät enää loppuneetkaan. Aamulla oli vielä neuvola käynti ja kaikki oli kunnossa. Kotona supistukset jatkuivat koko päivän ja melkein koko ajan 10min välein. Vähän lepäilin ja järjestelin paikkoja (tiesin, että lähtö tulee vuorokauden sisään) illalla vielä imuroin ja kävin saunassa. Supistukset muuttuivat illan edetessä jo aika tuntuviksi ja esikoisen mentyä nukkumaan katsoin vielä sairaalakassin ja otin jumppapallon esiin ja keinuttelin siinä, mikä veikin suurimman terän supistuskivuilta. Supistusten väli alkoi tihentyä ja hätyytin miehen alakertaan. Pyysin, että lähtisi hakemaan tyttäremme kummitätiä meille. Saman tien kun he tulivat takaisin lähdettiin sairaalaan. Sairaalan lähtiessä supistuksia tuli 1-2min välein.
Kätilö teki sisätutkimuksen ja sanoi, että olet sentin auki. Vaivaisen sentin (!!!!) ja kuinka kipeä olinkaan!! Ajattelin, että kuinkahan kauan tässä pitää kärvistellä, että alkaa tapahtua. No tehtiin tyhjennys ja kätilö halusi tehdä tutkimuksen uudelleen kun oli vessasta kuullut "pientä" ähinää.. No nyt paikat olikin jo neljä senttiä auki! Eikun suoraan saliin jumppapallolle ja lämpöpussi selkään. Noin vartin päästä eli noin klo. 02.00 paikalle tuli anestesia lääkäri ja laittoi epiduraalin. Tämä vei supistuskivut vatsasta, mutta ne siirtyivätkin sitten ikäväkseni alapäähän. Siis ilokaasua avuksi. Tosin en saanut siitä niin paljon hyötyä kuin esikoista tehdessä.
Isäntä oli aika väsynyt ja torkkui sohvalla kun minä yritin pitää keskustelua yllä.. Koko ajan supisteli ja vauvan pää painoi ihan älyttömästi alapäätä. Kätilö kävi aina välillä katsomassa ja mukavasti sentti sentiltä olinkin enemmän auki, kunnes kuudelta aamulla sain aloittaa ponnistamisen. Kätilö komensi kyljelleen ja minä tein työtä käskettyä vaikka ihmettelinkin asentoa. Olin siis puoli-istuvassa asennossa kyljellään. No, enpä käynyt tässä kohtaa kyseenalaistamaan kätilön komentoa
Oli siinä isukillakin hommaa kun piti pitää minun toista jalkaa ilmassa ja toisesta kädestä piti myös tiukasti kiinni, että sain jostain ponnistuksiin "vastavoimaa". Loppumetreillä taisin toisella kädellä jo roikkua hänen paidassaankin..
Ponnistusvaihe kesti sen 11min ja olisin varmaan ponnistanut vielä joutuumminkin, mutta kätilö joutui välillä toppuuttelemaan, ilmeisesti ettei paikat repeäisi. Kyllä tunsin, että isompi vauva tulee kuin mitä ensimmäinen oli.. Sattui se sen verran ja muistan, että vannoin ponnistusten välissä olla laittamatta itseäni siihen tilanteeseen enää koskaan.. ! (hassuja asioita sitä jääkin mieleen..)
Pään synnyttyä piti jälleen odottaa, että saivat imettyä hengitystiet puhtaaksi ja loput vauvasta nyt tuli sitten vähän vähemmällä vaivalla ja kivulla. Kun poika oli maailmassa klo. 06.11 ei kipuja enää ollut ollenkaan! On se vain kumma. Tikkejä en saanut kuin kolme. Istumaankin olen pystynyt koko ajan ilman kipuja.
Tämmöinen tarina nyt äkkiseltään.
Ristiäispäiväksi ollaan päätetty ja pappi varattu 9.5. Nimeä ei olla vielä päätetty saati mietitty.. Pitänee varmaan ensi viikonloppuna istuutua alas ja lyödä "viisaat" päät yhteen.
Aloitin pojalle rela-tipat toissapäivänä, vaikkei varsinaisesti vatsakivuista kärsikkään. Välillä meinaa vääntää mutta sehän on normaalia kun maito kulkee masussa. Yöt nukkuu ihan kiitettävästi ja tietysti syö aika-ajoin varsinkin aamuyö ja aamu on varsinaista tankkaus aikaa. Illalla olen antanut pullosta lisämaitoa, että nukkuisi pikkuisen pidemmän pätkän, ja minä saisin näin hetken levättyä. on toiminut ainakin vielä ihan hyvin. Viime yönäkin nukkui 21-01.30 ennen kuin söi eka kerran.
Esikoinen on nyt kaksi pv hoidossa ja minun on nyt tehtävä vimpat koulujutut pois kun huomenna on lopputyön palautuspv. Joten sen jälkeen (toivottavasti) saan keskittyä vauva- ja lapsiperheen arkeen aivan täysillä!
Ainiiiiiin, meillä on tänään neuvolassa se painokonrtolli, pitääpä laittaa illalla viestiä onko paino jo kunnolla nousussa..
Nyt kahvia ja hommiin!!!
-MillaLilla ja Pikku-Mies 1vk 6vrk
Ja myös Anulle onnea kotiutumisesta, taisi olla pitkä sairaalareissu.
Ensikertalaiselle ja Elmerille voimia loppi uodotukseen, ei ole enää pitkästi matkaa..
Synnytyksestä
Napakampia supisteluja oli tullut jo muutamana yönä kunnes tiistai aamuna 10.3. ne eivät enää loppuneetkaan. Aamulla oli vielä neuvola käynti ja kaikki oli kunnossa. Kotona supistukset jatkuivat koko päivän ja melkein koko ajan 10min välein. Vähän lepäilin ja järjestelin paikkoja (tiesin, että lähtö tulee vuorokauden sisään) illalla vielä imuroin ja kävin saunassa. Supistukset muuttuivat illan edetessä jo aika tuntuviksi ja esikoisen mentyä nukkumaan katsoin vielä sairaalakassin ja otin jumppapallon esiin ja keinuttelin siinä, mikä veikin suurimman terän supistuskivuilta. Supistusten väli alkoi tihentyä ja hätyytin miehen alakertaan. Pyysin, että lähtisi hakemaan tyttäremme kummitätiä meille. Saman tien kun he tulivat takaisin lähdettiin sairaalaan. Sairaalan lähtiessä supistuksia tuli 1-2min välein.
Kätilö teki sisätutkimuksen ja sanoi, että olet sentin auki. Vaivaisen sentin (!!!!) ja kuinka kipeä olinkaan!! Ajattelin, että kuinkahan kauan tässä pitää kärvistellä, että alkaa tapahtua. No tehtiin tyhjennys ja kätilö halusi tehdä tutkimuksen uudelleen kun oli vessasta kuullut "pientä" ähinää.. No nyt paikat olikin jo neljä senttiä auki! Eikun suoraan saliin jumppapallolle ja lämpöpussi selkään. Noin vartin päästä eli noin klo. 02.00 paikalle tuli anestesia lääkäri ja laittoi epiduraalin. Tämä vei supistuskivut vatsasta, mutta ne siirtyivätkin sitten ikäväkseni alapäähän. Siis ilokaasua avuksi. Tosin en saanut siitä niin paljon hyötyä kuin esikoista tehdessä.
Isäntä oli aika väsynyt ja torkkui sohvalla kun minä yritin pitää keskustelua yllä.. Koko ajan supisteli ja vauvan pää painoi ihan älyttömästi alapäätä. Kätilö kävi aina välillä katsomassa ja mukavasti sentti sentiltä olinkin enemmän auki, kunnes kuudelta aamulla sain aloittaa ponnistamisen. Kätilö komensi kyljelleen ja minä tein työtä käskettyä vaikka ihmettelinkin asentoa. Olin siis puoli-istuvassa asennossa kyljellään. No, enpä käynyt tässä kohtaa kyseenalaistamaan kätilön komentoa
Oli siinä isukillakin hommaa kun piti pitää minun toista jalkaa ilmassa ja toisesta kädestä piti myös tiukasti kiinni, että sain jostain ponnistuksiin "vastavoimaa". Loppumetreillä taisin toisella kädellä jo roikkua hänen paidassaankin..
Ponnistusvaihe kesti sen 11min ja olisin varmaan ponnistanut vielä joutuumminkin, mutta kätilö joutui välillä toppuuttelemaan, ilmeisesti ettei paikat repeäisi. Kyllä tunsin, että isompi vauva tulee kuin mitä ensimmäinen oli.. Sattui se sen verran ja muistan, että vannoin ponnistusten välissä olla laittamatta itseäni siihen tilanteeseen enää koskaan.. ! (hassuja asioita sitä jääkin mieleen..)
Pään synnyttyä piti jälleen odottaa, että saivat imettyä hengitystiet puhtaaksi ja loput vauvasta nyt tuli sitten vähän vähemmällä vaivalla ja kivulla. Kun poika oli maailmassa klo. 06.11 ei kipuja enää ollut ollenkaan! On se vain kumma. Tikkejä en saanut kuin kolme. Istumaankin olen pystynyt koko ajan ilman kipuja.
Tämmöinen tarina nyt äkkiseltään.
Ristiäispäiväksi ollaan päätetty ja pappi varattu 9.5. Nimeä ei olla vielä päätetty saati mietitty.. Pitänee varmaan ensi viikonloppuna istuutua alas ja lyödä "viisaat" päät yhteen.
Aloitin pojalle rela-tipat toissapäivänä, vaikkei varsinaisesti vatsakivuista kärsikkään. Välillä meinaa vääntää mutta sehän on normaalia kun maito kulkee masussa. Yöt nukkuu ihan kiitettävästi ja tietysti syö aika-ajoin varsinkin aamuyö ja aamu on varsinaista tankkaus aikaa. Illalla olen antanut pullosta lisämaitoa, että nukkuisi pikkuisen pidemmän pätkän, ja minä saisin näin hetken levättyä. on toiminut ainakin vielä ihan hyvin. Viime yönäkin nukkui 21-01.30 ennen kuin söi eka kerran.
Esikoinen on nyt kaksi pv hoidossa ja minun on nyt tehtävä vimpat koulujutut pois kun huomenna on lopputyön palautuspv. Joten sen jälkeen (toivottavasti) saan keskittyä vauva- ja lapsiperheen arkeen aivan täysillä!
Ainiiiiiin, meillä on tänään neuvolassa se painokonrtolli, pitääpä laittaa illalla viestiä onko paino jo kunnolla nousussa..
Nyt kahvia ja hommiin!!!
-MillaLilla ja Pikku-Mies 1vk 6vrk