V
vierailija
Vieras
Maammeko luonnonvaroiltaan köyhä? Suomen maaperässä on ainakin 16 kriittisen mineraalin esiintymiä
Tietenkin Suomen kaivannaisvarannot ovat muutenkin Euroopan tasolla merkittävät mm. Euroopan suurimmat tunnetut kulta-, litium- ja kobolttiesiintymät. Suomessa on tonnimääräisesti mitattuna hyvin suuret rauta-, kromi- ja rikkimalmivarat sekä lannoitefosfaattivarannot.
Edellä mainittujen arvoaineiden lisäksi Suomen malmivarat sisältävät tunnetusti noin 932 kt kuparia (Cu), 453 kt nikkeliä (Ni), 146 kt sinkkiä (Zn), 33 kt kobolttia (Co), 28 kt litiumoksidia (LiO2) ja 11 kt lyijyä (Pb). Jalometallien osalta malmivarat sisältävät 421 t hopeaa (Ag), 195 t kultaa (Au), 33 t platinaa (Pt) ja 25 t palladiumia (Pd).
Vaikka Suomessa ei tuotetakaan rautamalmia, Suomella on malmivarojensa perusteella erinomainen potentiaali raudan suhteen. Suomen rautavarat eivät sijaitse toiminnassa olevien kaivosten, vaan ns. kaivosprojektien yhteydessä. Kaivosprojekti tarkoittaa kaivoksen esiastetta, joka saattaa myöhemmin kehittyä toimivaksi kaivokseksi.
Suomen kromivarat sijaitsevat Kemin kaivoksessa ja rikkivarat Pyhäsalmen ja Hituran kaivoksissa. Kevitsan kaivoksessa on Suomen suurimmat kupari-, nikkeli- ja kobolttivarat, ja Pyhäsalmen kaivoksessa suurimmat sinkkivarat.
Litium esiintyy spodumeeni-nimisessä mineraalissa, ja Suomen spodumeenivarannot kuuluvat Euroopan suurimpiin. Litiumin tuotannon on suunniteltu alkavan lähivuosina.
Suomen suurimmat hopeavarat liittyvät Taivaljärven kaivosprojektiin; seuraavaksi suurimmat hopeavarat on Pyhäsalmen kaivoksessa. Kittilän kaivoksessa on Suomen ylivoimaisesti suurimmat kultavarat ja Kevitsan kaivoksessa suurimmat platinaryhmän metallien varat.
Uusiutuvat luonnonvarat ovat Suomessa Euroopan suurimmat mm. metsää Euroopan eniten. Massiivisesti pohjavesivarantoja.
Myös tuulivoimatuotannon suurvallaksi vihreän energian Saudi-Arabiaksi Suomi voisi tulla hyödyntämällä aluevesiensä meri- ja rannikkoalueet sekä laajat Keski- ja Itä-Suomen vaara-alueet.
Uusiutuvalla vihreällä tuulivoimalla voitaisiin taas tuottaa vihreitä polttoaineita, mm. vihreää vetyä ja ammoniakkia, joilla voidaan pyörittää säätövoimana esim. Wärtsilän vihreän polttoaineen moottorivoimaloita, jotka saadaan liitettyä sähköverkkoon minuuteissa.
Mutta onko Suomella tahtoa pitää luonnonvarat itsellään ja tehdä Suomesta rikas maa?
Tietenkin Suomen kaivannaisvarannot ovat muutenkin Euroopan tasolla merkittävät mm. Euroopan suurimmat tunnetut kulta-, litium- ja kobolttiesiintymät. Suomessa on tonnimääräisesti mitattuna hyvin suuret rauta-, kromi- ja rikkimalmivarat sekä lannoitefosfaattivarannot.
Edellä mainittujen arvoaineiden lisäksi Suomen malmivarat sisältävät tunnetusti noin 932 kt kuparia (Cu), 453 kt nikkeliä (Ni), 146 kt sinkkiä (Zn), 33 kt kobolttia (Co), 28 kt litiumoksidia (LiO2) ja 11 kt lyijyä (Pb). Jalometallien osalta malmivarat sisältävät 421 t hopeaa (Ag), 195 t kultaa (Au), 33 t platinaa (Pt) ja 25 t palladiumia (Pd).
Vaikka Suomessa ei tuotetakaan rautamalmia, Suomella on malmivarojensa perusteella erinomainen potentiaali raudan suhteen. Suomen rautavarat eivät sijaitse toiminnassa olevien kaivosten, vaan ns. kaivosprojektien yhteydessä. Kaivosprojekti tarkoittaa kaivoksen esiastetta, joka saattaa myöhemmin kehittyä toimivaksi kaivokseksi.
Suomen kromivarat sijaitsevat Kemin kaivoksessa ja rikkivarat Pyhäsalmen ja Hituran kaivoksissa. Kevitsan kaivoksessa on Suomen suurimmat kupari-, nikkeli- ja kobolttivarat, ja Pyhäsalmen kaivoksessa suurimmat sinkkivarat.
Litium esiintyy spodumeeni-nimisessä mineraalissa, ja Suomen spodumeenivarannot kuuluvat Euroopan suurimpiin. Litiumin tuotannon on suunniteltu alkavan lähivuosina.
Suomen suurimmat hopeavarat liittyvät Taivaljärven kaivosprojektiin; seuraavaksi suurimmat hopeavarat on Pyhäsalmen kaivoksessa. Kittilän kaivoksessa on Suomen ylivoimaisesti suurimmat kultavarat ja Kevitsan kaivoksessa suurimmat platinaryhmän metallien varat.
Uusiutuvat luonnonvarat ovat Suomessa Euroopan suurimmat mm. metsää Euroopan eniten. Massiivisesti pohjavesivarantoja.
Myös tuulivoimatuotannon suurvallaksi vihreän energian Saudi-Arabiaksi Suomi voisi tulla hyödyntämällä aluevesiensä meri- ja rannikkoalueet sekä laajat Keski- ja Itä-Suomen vaara-alueet.
Uusiutuvalla vihreällä tuulivoimalla voitaisiin taas tuottaa vihreitä polttoaineita, mm. vihreää vetyä ja ammoniakkia, joilla voidaan pyörittää säätövoimana esim. Wärtsilän vihreän polttoaineen moottorivoimaloita, jotka saadaan liitettyä sähköverkkoon minuuteissa.
Mutta onko Suomella tahtoa pitää luonnonvarat itsellään ja tehdä Suomesta rikas maa?
/img-s3.ilcdn.fi/3205efbf5de58b1dea8e5ddb0f9c53cba4f28a53d48e72e7b9cbf508e7b6ac79.jpg)
