MAHDOTON 6-VUOTIAS APUA !

[mamma73]

Siis apua ! Meidän 6-vuotiaasta tytöstä on tullut aivan mahdoton. Täytti tammikuussa 6-vuotta ja on syksyllä aloittamassa eskarin. Ja käytös on kuin 2-3 vanhalla taaperolla. Aamut on aivan hirveitä kun ollaan lähdössä päiväkotiin. Mikään vaate mitä ehdotan ei kelpaa. Ja vaikka miten perustelen ,että minkä takia puetaan mitkäkin vaatteet niin tyttö ei usko. Hän tekee oman mielensä mukaan. Tiedän ,että periksi ei saisi antaa. Mutta minulta tuntuu konstit loppuvan. 6-vuotiaalle on jo aika vaikea ruveta väkisin pukemaan. Ja kun toinen ei pue niin ei. Ja kellokin juoksee eteenpäin....
Tätä on vähän vaikea kuvailla tässä. Vaikka yritän olla miten tiukkana tahansa ja selittää ja sanoa asiani niin ,että nyt tehdään näin ja piste. Niin ei mee läpi ja sitten kun kello juoksee eteenpäin ja alkaa olla kiire niin homma menee huutamiseksi. Ja välillä tulee sanottu sellaistakin mitä ei pitäisi ja minkä tietää vain pahentavan asiaa. Mutta pakostakin siinä hermot menee kun on kiire ja kun mikään ei käy. Lisäksi on vielä 4-vuotias poika joka hänkin pitää saada matkaan. Hänen kanssa sujuu kyllä paljon paremmin. Tosin välillä on tietysti aamuja, että hänenkin kanssa saa taistella ja silloin olen kyllä jo tosi pulassa. Onko muilla tälläista ? AUTTAKAA ANTAKAA VINKKEJÄ !!!!

 

[minä]

Joo, on ...mutta vinkkejä en osaa antaa. En tiedä helpottaako, mutta kuuluu ikään....Tyttömme täytti alkuvuodesta 6v. ja nyt on tosiaan alkanut olla vaikeata aamuisin...tänäänkin ketkuili ja vetkutteli ja pelkäsin jo ettämenee huutamiseksi, mutta kun kysyin, että miksi ketkuilee aamuisin ennen pk:iin lähtöä ja että onko siellä pk:ssa sattunut jotain niin itkaisi hieman ja sano joo, että tänäänkin joutuu pukemaan kurikset jne. Ja yhtäkkiä rauhottuikin ja puki reippaasti päälleen.
En tiedä, mutta kai se tosiaan kuuluu tuohon ikään, kun ollaan niin erityisen nöksähteleväisiä ja yliherkkiä.Valokuviakaan ei saa neidistä enää ottaa....

 

[Tittelityy]

Heippa!
Tuohan kuulostaa varsin tutulle, meillä eskarilaisella(tyttö) on nykyään tosi ankeita nuo aamuherätykset ja ylösnousut :headwall: Siis kiehnätään ja kekkuloidaan tuolla sängyn pohjalla mahollisimman pitkään. Oiken hitaasti käynnistyvää sorttia ja keksitään tekosyitä ettei tartteis nousta. Kauhulla jo ootan syksyä ja kouluun heräämisiä.
Keskimmäinen on 4v poika ja ihan erillainen on. Nousee siltä sanomalta kun menee herätteleen.
Kaippa se mennee joskus ohite..tai sit ei

 

[iltatähtien äippä]

kaikki 6v.t olnee jotain tohon suuntaan...se on yks uhmaikä ja itsenäistymisvaihe.....pitää vaan mainostaa sitä että isot ja eskarilaiset ei ole noin vauvasia, voihan sitä olla erimieltä äidin kans mutta pitää osata tehä sekin jo vähän enenmmän isojen tavalla perustellen muutenkin kun "mää en taho". Ja sama toisinkin päin isot ymmärtää jo äidin perutelut johonkin asiaan miksi se tehdään tietyllä tavalla jne....mitä isommaksi lapset kasvavat sitä paremmat perutelut rajoille on oltava, mielivaltaista "kun mää sanon" perustelua ei voi käyttää.Eli isona olemisesta pitää tehdä hienoa ja hyvää ja ikäänkuin nostaa lsta lähemmäs aikuista että kyllä me isot ymmärretään.Sitten voi tietysti joissakin asioissa olla ihan hyvä antaa vielä rauhassa olla "pieni" ja lapsellinen ettei koe elämää liian vaativaksi. asioista voi yrittää tehä sopimuksia ja käyttää lahjontaa, palkitsemista kun sopimuksista pidetään kiinni jne..<br><br>

 

[Leija]

Meidän perhe lehdessä oli vinkki, että ottaa 7 henkaria ja tekee niihin "kaulukset" joissa lukee viikonpäivät. Niihin laitetaan kerralla viikon päiväkoti/kouluvaatteet.

En ole vinkkiä kokeillut. Vielä.

Meillä on vaan varattu aikaa ja tarpeen vaatiessa olen ilmoittanut koska lähdetään ja silloin on lähdetty niissä vaatteissa joissa on oltu. Loput vaatteet muovikassissa mukana ja ne on puettu rappusilla.

6v:t on mahdottomia mutta onneksi ne kasvavat. :hug:

 

[taustalla]

Meillä "pukemisongelmasta" on selvitty sillä, että seuraavanpäivän vaatteet ollaan otettu jo illalla valmiiksi tuolinselkänojalle aamua varten

 

[Noora]

kylläpä kuulostaa tutulle... meiän 6-vuotias on just samanlainen. Ja itku on herkässä Joka asiasta pitää vääntää ja kääntää, jatkuvaa vertailua siskonsa kanssa 'toi sai enemmän' ja 'sä vaan rakastat siskoa' yms. yms.
Ja ovet paukkuu... Ihan pieni murrosikäinen meillä on nyt... Tässä pinna venyy ja paukkuu, mutta tää on se meiän vanhempien tehtävä kait sitten. Taistellaan ja saadaan vielä aikuisena kuulla, miten epäreiluja vanhemmat oli sisaruksia kohtaan?
Huhhuh...

 

[mamma73]

IHANAA ETTÄ MUITAKIN LÖYTYY.....

 

[webmama]

Ihan tuttua ja välillä savu nousee korvista... Lisäksi meillä on kohta 4v ja 2,5v uhmaikäinen, joten siinä piisaa mekkalaa...

Että ei kai siihen vinkit ja poppakonstit auta - sen kanssa on vaan opittava elämään. Lapsen tunteitahan et voi tukahduttaa. :saint:

 

[minä]

\

kylläpä kuulostaa tutulle... meiän 6-vuotias on just samanlainen. Ja itku on herkässä Joka asiasta pitää vääntää ja kääntää, jatkuvaa vertailua siskonsa kanssa 'toi sai enemmän' ja 'sä vaan rakastat siskoa' yms. yms.
Ja ovet paukkuu... Ihan pieni murrosikäinen meillä on nyt... Tässä pinna venyy ja paukkuu, mutta tää on se meiän vanhempien tehtävä kait sitten. Taistellaan ja saadaan vielä aikuisena kuulla, miten epäreiluja vanhemmat oli sisaruksia kohtaan?
Huhhuh...

Hei, mä luulin että mä olen ihan surkea mude, kun tyttö heittää tota samaa;"Sä rakastat enemmän veljeä"-juttua. Huh. No kiva (tai kiva ja "kiva") et sekin sit liittyy ikään....ovet paukkuu meilläkin..ja pikkuveli imee vaikutteita parhaansa mukaan.Jihuu!

 

[tuohi]

Syvää sympatiaa ja jos yhtään auttaa niin yksi kohtalotoveri täälläkin! Yritin tässä kovasti muistella mitä kikkoja pari vuotta sitten käytettiin (ja mitä hyvin todennäköisesti seuraavan kanssa ens syksynä tarvitaan...):

- joskus auttoi se, että herättiin aikaisin eli aamulla oli aikaa rauhassa tuohon vaatteiden valintaan yms..., kunhan sitten ei niin paljoa aikaa että ehti aloittaa jonkun leikin!
- toisinaan taas parasta oli hop-hop sängystä melkein suoraan menox eli reippaasti herätys "kukas eka valmiina jne", kilpailutus toimii!
- välillä toimi tv:n aamulasten ohjelmat eli kun vaatteet oli päällä sai avata telkun ja ehti vielä hetken katsomaan piirrettyjä ennen lähtöä
- oisko sellaisessa supernanny-taulusta apua: tarra ruutuun jokaisesta onnistuneesta aamulähdöstä ja esim viidestä tarrasta palkinto?
- pienempänä toimi sekin, että levitti vaatteet pukemisjärjestyksessä lattialle makkarin ja keittiön välimatkalle. Ja on meillä joskus lähdetty kesätakissa ulos talvella..... kyllä ne pienen matkan paleltuaan suostuvat vaihtamaan lämpimämpään...

Omasta kokemuksestani tiiän kyllä, että siinä vaiheessa kun oma pinnani pimahti niin peli oli menetetty ja aikaa tärväänty tuplasti. Vaan kun oli kiire niin välillä todella keitti yli ja päiväkodilla sitten pyytelin anteeksi... Lapset on sillai jänniä, että ne yleensä unohti koko aamurumban heti päästyään rapusta pihalle!! :headwall:

 

[webmama]

\

Omasta kokemuksestani tiiän kyllä, että siinä vaiheessa kun oma pinnani pimahti niin peli oli menetetty ja aikaa tärväänty tuplasti. Vaan kun oli kiire niin välillä todella keitti yli ja päiväkodilla sitten pyytelin anteeksi... Lapset on sillai jänniä, että ne yleensä unohti koko aamurumban heti päästyään rapusta pihalle!! :headwall:

Sehän siinä niin huvittavaa onkin, kun lapsi unohtaa ja hymyilee... ja itse on vielä ihan kiukun ja stressin kourissa... :/